Aiemmin kosmologit olettivat, ett\u00e4 kun on tarpeeksi aikaa ja hiukan tuuria, n\u00e4in valtavassa universumissa syntyy v\u00e4kisinkin el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 jopa monimutkaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Viime vuosikymmenin\u00e4 arvio on saanut kiintoisan k\u00e4\u00e4nteen.<\/p>\n\n\n\n
Tutkijat ovat havainneet, ett\u00e4 Maa on el\u00e4m\u00e4lle poikkeuksellisen suotuisa planeetta. My\u00f6s aurinkokunta ja Linnunrata ovat monin tavoin kapealla elinkelpoisuuden vy\u00f6hykkeell\u00e4. Jopa kosmoksen luonnonvakiot ja alkuarvot ovat sellaisia, ett\u00e4 hienoinenkin muutos olisi ollut tuhoisa.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4hk\u00f6magneettinen vuorovaikutus pit\u00e4\u00e4 tuolisi koossa; painovoima pit\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sinut ett\u00e4 tuolin maan pinnalla. Voimien on kuitenkin oltava oikean kokoisia toisiinsa n\u00e4hden. Jos suhde olisi nykyist\u00e4 hieman pienempi tai suurempi, universumissa olisi vain harvaa vety\u00e4 tai mustia aukkoja. Tarvittavaa hienos\u00e4\u00e4d\u00f6n tarkkuutta voi verrata lentotukialukseen, joka uppoaisi yhdenkin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen tai puuttuvan atomin vuoksi.<\/p>\n\n\n\n
Vastaavia piirteit\u00e4 on 1950-luvulta l\u00e4htien l\u00f6ydetty kymmenitt\u00e4in. Ne eiv\u00e4t siis ole mielikuvitusta tai katoamassa tieteen edistyksen my\u00f6t\u00e4. Eri alkuehdoilla ei saisi erilaista el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaan maailmankaikkeuden, jossa ei ole t\u00e4hti\u00e4, planeettoja eik\u00e4 edes kemiaa.<\/p>\n\n\n\n
Selitysvaihtoehtoja havaitulle hienos\u00e4\u00e4d\u00f6lle on kolme: v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys<\/em>, sattuma<\/em> ja suunnittelu<\/em>. Kosmoksen oli n\u00e4et joko pakko olla t\u00e4llainen tai sitten ei. Jollei, se kuitenkin on t\u00e4llainen joko vahingossa tai tarkoituksella.<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4 selityksist\u00e4 on paras? Elinkelvottomia maailmankaikkeuksia on helppo saada laskemalla suunnaton m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi on vaikea n\u00e4hd\u00e4, miksi el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n maailmankaikkeuden t\u00e4ytyisi todellisuudessa olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, vaikka se matemaattisesti on huikean harvinainen.<\/p>\n\n\n\n Sattuman tielle kohoaa ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isyys. Olisi todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 voittaa loton p\u00e4\u00e4potti kerran sekunnissa koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan kuin saada edes s\u00e4hk\u00f6magnetismin ja painovoiman suhde vahingossa kohdalleen. Kosmoksen laajenemista s\u00e4\u00e4telev\u00e4 nk. kosmologinen vakio on hienos\u00e4\u00e4detty niin tarkasti, ett\u00e4 luvun kirjoittamiseen tarvitaan enemm\u00e4n nollia kuin universumissa on hiukkasia.<\/p>\n\n\n\n On v\u00e4itetty, ettei selityst\u00e4 tarvita \u2013 eih\u00e4n ihminen voi koskaan h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 kuin elinkelpoista maailmankaikkeutta, koska elinkelvottomassa h\u00e4nt\u00e4 ei olisi. Filosofi John Leslie huomauttaa kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ajatusvirhe. Kuvittele, ett\u00e4 eritt\u00e4in tarkan teloitusryhm\u00e4n sadasta j\u00e4senest\u00e4 jokainen ampuu ohi. Et selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n olisi en\u00e4\u00e4 ihmettelem\u00e4ss\u00e4 asiaa, jos yksikin olisi osunut sinuun. Mutta se ei poista tarvetta selitt\u00e4\u00e4, miksi kukaan ei osunut!<\/p>\n\n\n\n Kumpikin tilanne vaikuttaa vahvasti suunnitellulta. Eip\u00e4 ihme, ett\u00e4 astrofyysikko ja ateisti Fred Hoyle toteaa: \u201dVaikuttaa silt\u00e4 kuin super\u00e4ly olisi k\u00e4p\u00e4l\u00f6inyt niin fysiikkaa, kemiaa kuin biologiaakin.\u201d Toinen astrofyysikko, niin ik\u00e4\u00e4n ateisti George Greenstein pohtii: ”Itsepintaisesti nousee mieleen ajatus, ett\u00e4 jokin yliluonnollinen toimija, tai pikemminkin Toimija, on v\u00e4kisinkin sekaantunut asiaan. Onko mahdollista, ett\u00e4 olemme yht\u00e4kki\u00e4 ja tarkoittamattamme kompastuneet tieteellisiin todisteisiin, jotka osoittavat kaikkivaltiaan olevan olemassa?”<\/p>\n\n\n\n