5. Mooseksen kirja,
luku 17
5. Mooseksen kirja,
luku 19

5. Mooseksen kirja, luku 18

luotu 15.6.2009 klo 10:23


Sisällys

9–14 Älkää jäljitelkö epäjumalanpalvelusta

1. "Leeviläisillä papeilla, Leevin koko sukukunnalla, älköön olko osuutta tai perintöosaa muun Israelin rinnalla; Herran uhreista ja siitä, mikä hänen osakseen tulee, he saakoot elatuksensa. 2. Heillä ei ole oleva perintöosaa veljiensä keskuudessa; Herra itse on heidän perintöosansa, niinkuin hän on heille puhunut. 3. Ja tämä olkoon papeilla oikeus saada kansalta, niiltä, jotka uhraavat teurasuhrin, raavaan tai lampaan: papille annettakoon lapa, leukaluut ja maha. 4. Uutiset jyvistäsi, viinistäsi ja öljystäsi ja lammastesi ensimmäiset kerityt villat anna hänelle. 5. Sillä hänet Herra, sinun Jumalasi, on valinnut kaikista sukukunnistasi, että hän ja hänen poikansa alati seisoisivat ja palvelisivat Herran nimessä. 6. Ja jos leeviläinen tahtoo tulla jostakin sinun kaupungistasi, jonka porttien sisäpuolella hän muukalaisena asuu, missä hyvänsä Israelissa, niin tulkoon vapaasti, niinkuin hänen mielensä tekee, siihen paikkaan, jonka Herra valitsee, 7. ja saakoon palvella Herran, Jumalansa, nimessä, niinkuin kaikki muutkin hänen veljensä, leeviläiset, jotka seisovat siellä Herran edessä. 8. He kaikki saakoot elatukseksensa yhtäläisen osuuden, lukuunottamatta sitä, mitä joku on saanut myymällä perheomaisuuttaan.

1. "Leeviläispapeilla, Leevin heimolla, ei saa olla omaa perintömaata israelilaisten keskuudessa. Heidän tulee saada elatuksensa Herralle tuotavista uhreista ja lahjoista. 2. Mutta omaa maata heillä ei saa olla, sillä lupauksensa mukaan Herra on heidän perintöosansa. 3. "Kun kansa uhraa teurasuhreja, nautoja, lampaita tai vuohia, papilla on oikeus saada lapa, poskilihat ja juoksutusmaha. 4. Antakaa hänelle myös paras osa uudesta viljasta, viinistä ja öljystä sekä paras osa lampaiden ja vuohien villasta, 5. sillä Herra, teidän Jumalanne, on valinnut Israelin kaikista heimoista leeviläiset suorittamaan ajasta aikaan pyhäkköpalvelusta Herran edessä. 6. "Jos leeviläinen lähtee pois jostakin Israelin kaupungista, jossa hän on asunut vieraana, hän voi vapaasti tulla siihen paikkaan, jonka Herra valitsee. 7. Siellä hän saa palvella Herran, Jumalansa, pappina kuten muutkin leeviläiset, hänen heimolaisensa, jotka toimittavat siellä pyhäkköpalvelusta Herran edessä. 8. Hän on oikeutettu saamaan uhrilahjoista samansuuruisen osan kuin muutkin; hänen ei kuitenkaan tarvitse jakaa henkilökohtaisia lahjoja tai perintöä muiden kanssa. ©

 

Älkää jäljitelkö epäjumalanpalvelusta

9. Kun tulet siihen maahan, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä opettele jäljittelemään niiden kansojen kauhistavia tekoja. 10. Älköön keskuudessasi olko ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, tahi joka tekee taikoja, ennustelee merkeistä, harjoittaa noituutta tai velhoutta, 11. joka lukee loitsuja, kysyy vainaja- tai tietäjähengiltä tahi kääntyy vainajien puoleen. 12. Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle, ja sellaisten kauhistusten tähden Herra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi. 13. Ole siis nuhteeton Herran, sinun Jumalasi, edessä. 14. Sillä nämä kansat, jotka sinä nyt karkoitat, kuuntelevat kyllä merkeistäennustajia ja taikureita, mutta sinulle ei Herra, sinun Jumalasi, sitä salli.

9. "Kun tulette siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, älkää ruvetko noudattamaan siellä asuvien kansojen iljettäviä tapoja. 10. Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa, 11. loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta. 12. Jokainen, joka sellaista harjoittaa, on iljetys Herralle, ja juuri näiden iljettävien tapojen vuoksi Herra, teidän Jumalanne, hävittää ne kansat teidän tieltänne. 13. Olkaa koko sydämestänne uskolliset Herralle, Jumalallenne. 14. Nuo kansat, joiden maan te pian otatte haltuunne, turvautuvat ennustajiin ja taikojen tekijöihin, mutta teille Herra, teidän Jumalanne, ei ole antanut lupaa tehdä samoin. ©

 

Raamatussa toistuva kielto ottaa yhteyttä kuolleisiin (2. Moos. 22:17, 3. Moos. 19:31, 3. Moos. 20:6,27) viittaa siihen, että israelilaisilla oli houkutus tehdä niin. Hengiltä ajateltiin esimerkiksi voitavan saada tärkeää tietoa. Käytäntö oli yleinen sen ajan maailmassa, etenkin kanaanilaisten keskuudessa, joiden tapoja Israel ei saanut omaksua.[1]

Kommentoi tätä katkelmaa

15. Sinun keskuudestasi, veljiesi joukosta, Herra, sinun Jumalasi, herättää sinulle profeetan, minun kaltaiseni; häntä kuulkaa. 16. On tapahtuva aivan niin, kuin sinä Herralta, sinun Jumalaltasi, anoit Hoorebilla, silloin kun seurakunta oli koolla ja sanoit: 'Älköön minun enää suotako kuulla Herran, minun Jumalani, ääntä älköönkä nähdä tätä suurta tulta, etten kuolisi'. 17. Ja Herra sanoi minulle: 'Mitä he ovat puhuneet, on oikein puhuttu. 18. Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. 19. Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille. 20. Mutta profeetta, joka julkeaa puhua minun nimessäni jotakin, jota minä en ole käskenyt hänen puhua, tahi puhuu muiden jumalien nimessä, sellainen profeetta kuolkoon.' 21. Ja jos sinä ajattelet sydämessäsi: 'Mistä me tiedämme, mikä sana ei ole Herran puhetta?' niin huomaa: 22. kun profeetta puhuu Herran nimessä, ja kun se, mitä hän on puhunut, ei tapahdu eikä käy toteen, niin sitä sanaa Herra ei ole puhunut; julkeuttaan se profeetta on niin puhunut; älä pelkää häntä."

15. "Herra, teidän Jumalanne, antaa veljienne joukosta nousta profeetan, joka on minun kaltaiseni. Häntä teidän tulee kuunnella. 16. Tätähän te pyysitte Herralta, Jumalaltanne, kun Horebin juurelle kokoontuneina sanoitte: 'Me emme enää kestä kuulla Herran, Jumalamme, ääntä emmekä nähdä tuota suurta tulta, sillä pelkäämme, että kuolemme.' 17. Herra sanoi silloin minulle: 'Se, mitä he sanoivat, on oikein. 18. Siksi minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen puhuttavakseen annan. 19. Jos joku ei kuuntele niitä sanoja, jotka hän minun nimissäni puhuu, minä itse vaadin tilille sen miehen. 20. Jos taas joku profeetta julkeaa minun nimissäni puhua sellaista, mitä minä en ole käskenyt hänen puhua, tai puhuu vieraiden jumalien nimissä, hänen on kuoltava.' 21. Jos alatte kysellä mielessänne, mistä tiedätte, mikä sana ei ole lähtöisin Herralta, muistakaa tämä: 22. Jos se, mitä profeetta puhuu Herran nimissä, ei toteudu, se ei ole Herran sanaa vaan väärän profeetan röyhkeää puhetta. Älkää kuulko häntä. ©

 
5. Mooseksen kirja,
luku 17
5. Mooseksen kirja,
luku 19

Viitteet

 1) N. T. Wright, The Resurrection of the Son of God: Christian Origins and the Question of God, Vol 3 (Augsburg Fortress Publishers, 2003), 93.

 

Ota yhteyttäX