luku 3
luku 5
Jaakobin kirje, luku 4
luotu 3.12.2024 klo 10:19
muokattu 3.12.2024 klo 10:19
| 1–5 | Halut ja riita |
| 6–10 | Oikea nöyryys |
| 11–12 | Pahan puhumisesta |
| 13–17 | Tulevaisuus ja usko |
Halut ja riita
1. Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne? 2. Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano. 3. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne. 4. Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen. 5. Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?
1. Mistä teidän keskinäiset kiistanne ja taistelunne syntyvät? Mistäpä muusta kuin haluistanne, jotka käyvät taistelua teidän ruumiissanne. 2. Te himoitsette, mutta jäätte vaille, kiihkon ja kateuden vallassa te vaikka riistätte hengen toisiltanne, mutta ette silti saavuta päämääräänne. Te taistelette ja iskette yhteen, mutta jäätte vaille, koska ette pyydä. 3. Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne. 4. Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi. 5. Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo: "Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut"? ©
Oikea nöyryys
6. Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon." 7. Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee. 8. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset. 9. Tuntekaa kurjuutenne ja murehtikaa ja itkekää; naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi. 10. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.
6. Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa. Siksi Raamattu sanoo: – Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. 7. Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. 8. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! 9. Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. 10. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava. ©
Pahan puhumisesta
11. Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka veljeään panettelee tai veljensä tuomitsee, se panettelee lakia ja tuomitsee lain; mutta jos sinä tuomitset lain, niin et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. 12. Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi?
11. Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka panettelee veljeään tai tuomitsee hänet, puhuu lakia vastaan ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. 12. Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi? ©
Tulevaisuus ja usko
muokattu 3.12.2024 klo 10:19
13. Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa" - 14. te, jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu; sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetkisen näkyy ja sitten haihtuu - 15. sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo ja me elämme, niin teemme tämän tai tuon." 16. Mutta nyt te kerskaatte ylvästelyssänne. Kaikki sellainen kerskaaminen on paha. 17. Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.
13. Kuulkaa nyt, te jotka sanotte: "Tänään tai huomenna me lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin, viivymme siellä vuoden, teemme kauppoja ja keräämme hyvät voitot." 14. Ettehän te tiedä, mitä huomispäivä tuo teidän elämäänne! Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu. 15. Näin teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä." 16. Mutta nyt te kerskutte ja rehentelette. Kaikki tuollainen kerskailu on pahasta. 17. Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin. ©
Länsimaalaiset ovat vahvasti tulevaisuusorientoituneita – ei sillä ole väliä, mistä tulet, vaan sillä, mihin menet. Ensimmäisen vuosisadan maailmassa nykyhetki oli kuitenkin arvokkain ja keskeisin. Seuraavaksi merkittävin ajanjakso oli se menneisyys ja historia, johon yksilöt ja kansa olivat juurtuneet. Ainoastaan muutamat rikkaat kykenivät aidosti suunnittelemaan tulevaa pitkälle eteenpäin.[1] Jeesuskin kehottaa seuraajiaan rukoilemaan päivittäistä leipää (Luuk. 11:3) ja jättämään huomisen murheet sikseen, kun tämä päivä sisältää niitä jo kylliksi (Matt. 6:34). Tulevaisuuden suunnittelu ilman murhetta on toki sallittua, mutta Jumalan suunnitelmille on muistettava jättää tilaa (Jaak. 4:13–17).
luku 3
luku 5
