luku 1
luku 3
Matteuksen evankeliumi, luku 2
luotu 13.6.2014 klo 06:05
muokattu 10.12.2024 klo 17:25
| 1–12 | Muukalaiset kumartavat lasta |
| 13–18 | Pako ja lastenmurha |
| 19–23 | Paluu Nasaretiin |
Muukalaiset kumartavat lasta
muokattu 10.12.2024 klo 17:02
1. Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, niin katso, tietäjiä tuli itäisiltä mailta Jerusalemiin, 2. ja he sanoivat: "Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan." 3. Kun kuningas Herodes sen kuuli, hämmästyi hän ja koko Jerusalem hänen kanssaan. 4. Ja hän kokosi kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja kyseli heiltä, missä Kristus oli syntyvä. 5. He sanoivat hänelle: "Juudean Beetlehemissä; sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta: 6. 'Ja sinä Beetlehem, sinä Juudan seutu, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee minun kansaani Israelia'." 7. Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät tykönsä ja tutkiskeli heiltä tarkoin, mihin aikaan tähti oli ilmestynyt. 8. Ja hän lähetti heidät Beetlehemiin sanoen: "Menkää ja tiedustelkaa tarkasti lasta; ja kun sen löydätte, niin ilmoittakaa minulle, että minäkin tulisin häntä kumartamaan." 9. Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkalle; ja katso, tähti, jonka he olivat itäisillä mailla nähneet, kulki heidän edellään, kunnes se tuli sen paikan päälle, jossa lapsi oli, ja pysähtyi siihen. 10. Nähdessään tähden he ihastuivat ylen suuresti. 11. Niin he menivät huoneeseen ja näkivät lapsen ynnä Marian, hänen äitinsä. Ja he lankesivat maahan ja kumarsivat häntä, avasivat aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa ja suitsuketta ja mirhaa. 12. Ja Jumala kielsi heitä unessa Herodeksen tykö palaamasta, ja he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.
1. Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. 2. He kysyivät: "Missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme." 3. Kuullessaan tästä kuningas Herodes pelästyi, ja hänen kanssaan koko Jerusalem. 4. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä messiaan oli määrä syntyä. 5. "Juudean Betlehemissä", he vastasivat, "sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa: 6. – Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia." 7. Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. 8. Sitten hän lähetti heidät Betlehemiin. "Menkää sinne", hän sanoi, "ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä." 9. Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, jonka he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. 10. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. 11. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. 12. Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa. ©
Henkilökohtaisesti haastava tilanne saa poliittisesti uhkaavan sävyn, kun vainoharhainen vasallikuningas Herodes Suuri saa vieraita idästä – todennäköisesti Parthiasta, joka oli Rooman valtakunnan ykkösvihollisia. Nämä etsiskelevät vastasyntynyttä juutalaisten kuningasta, mikä tietenkin asettaa Herodeksen oman valtaistuimen vaaraan. Ei siis ihme, että katala hallitsija pyytää vieraitaan kertomaan hänellekin, mistä lapsi löytyy, jotta hänkin voisi kumartua tämän puoleen – kirveen tai miekan kera. Hovin oppineet tuntevat profeetta Miikan ennustuksen (Miika 5:1) ja lähettävät muukalaiset Betlehemiin, pikkukylään Jerusalemin ja Hebronin välisen tien varrella.
Populaarikäsityksestä poiketen itämaan tietäjiä ei missään kerrota olleen juuri kolme, eikä heidän ilmoiteta olleen 'viisaita' tai 'kuninkaita'. Tämä päätelmä perustunee Matteuksen mainitsemiin kolmeen lahjaan (Matt. 2:11), jotka olivat kuninkaalle sopivia. Kreikan sana μάγος (magos) viittaa todennäköisesti persialaisiin tai syyrialaisiin astrologeihin, jotka tarkkailivat tähtitaivasta ymmärtääkseen ajan merkkejä ja tulevia tapahtumia.[1] Juutalaisten näkökulmasta moinen touhu oli ajanhukkaa, joten tilanne kääntyy ironisella tavalla päälaelleen: ne, joiden vähiten kuvittelisi palvovan syntynyttä Messiasta, tuovat hänelle lahjoja – ja niille, joiden pitäisi eniten odottaa häntä, hän on uhka (Matt. 2:3).
On myös tärkeää huomata, että tietäjät ja paimenet eivät olleet pyhän perheen vieraina samaan aikaan. Matteuksen kuvaamat tapahtumat sijoittuvat noin puolitoista vuotta myöhemmäksi kuin Luukkaan joulukertomus. Tämä on pääteltävissä mm. siitä, että Herodes surmauttaa (Matt. 2:16) kaikki alle kaksivuotiaat pojat, ei ainoastaan vastasyntyneitä. Maria ja Joosef olivat siis ehtineet viedä muutaman viikon ikäisen Jeesus-vauvan temppeliin (Luuk. 2:22) ja palata Nasaretiin (Luuk. 2:39), kuten Luukas kertoo. Mutta miksi sinne?
Arkeologisten todisteiden perusteella monet muuttivat Nasaretiin Juudeasta Betlehemin alueelta.[2] Nasaretin lähellä sijainnutta Sepforista jälleenrakennettiin Jeesuksen lapsuuden ja nuoruuden aikoihin, joten rakennusmies Joosef olisi löytänyt seudulta runsaasti työtilaisuuksia. Joosef saattoi mainiosti olla syntynyt Betlehemissä, mutta asui nyt perheineen Nasaretissa. Hänellä tai hänen lähisuvullaan oli edelleen kiinteistö myös Betlehemissä, ja sieltä vierasmaalaiset kuninkaan odottajat löysivät etsimänsä.
Pako ja lastenmurha
muokattu 4.6.2024 klo 12:53
13. Mutta kun he olivat menneet, niin katso, Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin, ja ole siellä siihen asti, kuin minä sinulle sanon; sillä Herodes on etsivä lasta surmatakseen hänet." 14. Niin hän nousi, otti yöllä lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin. 15. Ja hän oli siellä Herodeksen kuolemaan asti; että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: "Egyptistä minä kutsuin poikani." 16. Silloin Herodes, nähtyään, että tietäjät olivat hänet pettäneet, vihastui kovin ja lähetti tappamaan kaikki poikalapset Beetlehemistä ja koko sen ympäristöstä, kaksivuotiaat ja nuoremmat, sen mukaan kuin hän oli aikaa tietäjiltä tarkoin tiedustellut. 17. Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremiaan kautta, joka sanoo: 18. "Ääni kuuluu Raamasta, itku ja iso parku; Raakel itkee lapsiansa eikä lohdutuksesta huoli, kun heitä ei enää ole."
13. Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet." 14. Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. 15. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: "Egyptistä minä kutsuin poikani." 16. Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. 17. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: 18. – Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole. ©
Matteuksen tapa lainata Hoosean kirjasta löytyvää ennustusta (Hoos. 11:1) on herättänyt kummastusta jo parintuhannen vuoden ajan. Alkuperäisessä asiayhteydessä Hoosea (tai oikeammin Jumala) tarkoittaa Israelin kansaa, jonka tämä vapautti "kutsui" pois Egyptin orjuudesta. Kuinka Matteus voi väittää, että Jeesus joutui pakenemaan Egyptiin, jotta tämä kirjoitus kävisi toteen? Näyttää siltä, että jopa Raamatun kirjoittajat itse vääntelevät aiempia tekstejä kieroon tarkoitushakuisesti. Voiko kukaan siis moittia nykylukijaa siitä, että tämä tulkitsee kirjaa oman mielensä mukaan ja löytää sieltä vain sen, mitä haluaakin?
Perinteisesti Vanhassa testamentissa on nähty olevan kahdenlaisia ennustuksia – kirjaimellisia ja typologisia. Typologinen ennustus tarkoittaa mallia, joka on tapahtunut jo kerran mutta tapahtuu myöhemmin uudestaan analogisella tavalla, koska Jumala toimii johdonmukaisesti kansansa historiassa. Viitatessaan tällaiseen ennustukseen Uuden testamentin kirjoittajat eivät siis väitä tulkitsevansa Vanhan testamentin tekstiä niin kuin sen kirjoittaja tarkoitti. Sen sijaan he haluavat huomauttaa, että äskeiset tapahtumat muistuttavat muinaisia tapahtumia niin paljon, että ainoa mielekäs selitys on Jumalan tuore toiminta.[3]
Mitä tämä Hoosean ennustuksen tapauksessa merkitsee? Aikoinaan Israel sai suojan Egyptistä ja myöhemmin Jumala pelasti sen sortajan käsistä. Matteus haluaa kiinnittää huomion siihen merkittävään seikkaan, että nyt Jumalan Messias sai suojan Egyptistä ja pelastui sortajan käsistä. Yhdennäköisyys on niin suuri, että kyseessä on oltava uskonnollisesti merkittävä historiallinen yksityiskohta.[4] Nurinkurista onkin, että Messiaan on paettava henkensä tähden omasta maastaan valtakuntaan, joka muinoin sorti ja orjuutti Israelin lapsia.
Meille ei ole säilynyt mitään Raamatun ulkopuolista vahvistusta Betlehemin lastenmurhalle. Määräys sopii kuitenkin täysin yhteen Herodes Suuren tunnetun luonteen ja muistiinmerkittyjen tekojen kanssa. Hän tuli vanhoilla päivillään varsin vainoharhaiseksi valtaistuimensa suhteen ja surmautti sekä lempivaimonsa Mariamnen että useita poikiaan salajuonista epäiltyinä. Keisari Augustus huomautti, että hän olisi mieluummin Herodeksen sika (ὗς, hys) kuin poika (ὑιός, hyios), sillä juutalaista lakia noudattava Herodes ei surmaisi ja söisi ensin mainittuja.[5]
Paluu Nasaretiin
muokattu 10.12.2024 klo 17:25
19. Mutta kun Herodes oli kuollut, niin katso, Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille Egyptissä 20. ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin maahan, sillä ne ovat kuolleet, jotka väijyivät lapsen henkeä." 21. Niin hän nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja meni Israelin maahan. 22. Mutta kun hän kuuli, että Arkelaus hallitsi Juudeaa isänsä Herodeksen jälkeen, niin hän pelkäsi mennä sinne. Ja hän sai unessa Jumalalta käskyn ja lähti Galilean alueelle. 23. Ja sinne tultuaan hän asettui asumaan kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret; että kävisi toteen, mikä profeettain kautta on puhuttu: "Hän on kutsuttava Nasaretilaiseksi."
19. Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Egyptissä Joosefille unessa 20. ja sanoi: "Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja palaa Israelin maahan. Ne, jotka halusivat surmata lapsen, ovat kuolleet." 21. Joosef heräsi, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja palasi Israelin maahan. 22. Mutta kun hän kuuli, että Juudean kuninkaaksi oli Herodeksen jälkeen tullut tämän poika Arkelaos, hän ei uskaltanut mennä sinne. Saatuaan sitten unessa ohjeen hän meni Galileaan 23. ja asettui siellä kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen profeettojen ennustus: häntä kutsutaan Nasaretilaiseksi. ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 22–23 : Luuk. 2:39–40
Kuollessaan Herodes SuuriHerodes Suuri: Israelin hallitsija 37–4 eKr. Toteutti raskaan verotuksen turvin useita massiivisia rakennushankkeita, kuten Herodionin ja Masadan linnoitukset, amfiteatterin, Kesarean akveduktin sekä Jerusalemin temppelin uudisrakennuksen, jolla hän pönkit... testamenttasi valtakuntansa kolmelle henkiin jääneelle pojalleen – Arkelaukselle, AntipaalleHerodes Antipas: Galilean ja Perean neljännysruhtinas, Herodes Suuren poika. Mestautti Johannes Kastajan ja yritti kuulustella Jeesusta. ja Filippukselle. Arkelauksen sortotoimien takia juutalaisten lähetystö esitti hänestä valituksen Roomassa keisari Augustukselle ja pyysi tätä kumoamaan testamentin. Augustus määräsi Juudean, Idumean ja Samarian Arkelaukselle, Galilean ja Perean Antipaalle sekä Galileanjärven koillispuolelle jäävät provinssit Filippukselle. Arkelauksen julmat toimet jatkuivat ja niiden johdosta hänet lopulta karkotettiin vuonna 6 jKr.[6] Ei siis mikään ihme, että Joosef päätti välttää Juudeaa ja palasi Galileaan.
Jeesuksen perhe oli hänen syntymänsä aikoihin vähävarainen, sillä he suorittivat uhrin (Luuk. 2:24) sen myönnytyksen mukaisesti, jonka Mooseksen laki (3. Moos. 12:8) teki köyhille. Köyhyys oli yleistä 1. vuosisadan Israelissa (n. 70 % väestöstä eli köyhyysrajalla ja 10 % sen alapuolella), mutta mikäli Joosefin rakennustaitoja tarvittiin Nasaretin lähellä kasvavassa Sepforiksen kaupungissa, heidän toimeentulonsa saattoi kohentua.[7] Koska Luukas kertoo (Luuk. 2:4,39) Joosefin ja Marian lähteneen rekisteröintiä varten Joosefin synnyinkylään Betlehemiin juuri Nasaretista ja lopuksi palanneen sinne, he asuivat Galileassa jo ennestään.
Sekä Matteus että Luukas tiivistävät kertomuksiaan jättämällä pois epäolennaisia yksityiskohtia. Käytäntö oli antiikin historiankirjoituksessa yleinen, tunnettu ja jopa suositeltu[8], mutta perehtymättömälle lukijalle se saattaa synnyttää vääriä vaikutelmia. Moni ajattelee, että Matteus luuli Joosefin asettuvan Nasaretiin nyt ensimmäistä kertaa (Matt. 2:22–23), tai että Luukkaan mukaan koko pakoa Egyptiin ei tapahtunut (Luuk. 2:39–42). Kirjoittajilla on kuitenkin omat syynsä valita tekstiin kuuluva aines, eikä tätä pidetty maallisissa elämäkerroissa minkäänlaisena ongelmana.
Matteus ei mainitse Augustuksen määräämää väestönlaskua, koska hänen juutalaiset lukijansa vihasivat roomalaisia jo valmiiksi. Hän korostaa mieluummin Vanhan testamentin ennustusten täyttymistä. Koska Matteuksen evankeliumi todennäköisimmin kirjoitettiin Syyrian Antiokiassa, hänen lähteinään toimivat joko tietäjät itse tai heidän jälkeläisensä. Aikansa kunniakäytänteitä noudattaen he olisivat keskustelleet Joosefin kanssa eivätkä olisi saaneet yksityiskohtaista kuvausta Marian enkelinäystä.[9] Egyptissä vietetystä varhaislapsuudesta Jeesus itse olisi kyennyt kertomaan oppilailleen.[10]
luku 1
luku 3
