Sisällysluettelo

Vie hiiren kursori otsikon päälle, niin saat pienen maistiaisen luvun sisällöstä.

Johdanto: Herätetty soturiksi"Oltuani kristitty jo monen vuoden ajan tuskastuin omassa elämässäni vallitsevaan teorian ja käytännön väliseen eroon. Tunsin koko olemuksellani, että jollei oma käsitykseni kristinuskosta liity jollakin todella käytännöllisellä tavalla arkielämään, sen täytyy olla viallinen… Itse asiassa kaipuu siihen, että usko synnyttäisi tekoja, sana tulisi lihaksi ja teoria johtaisi käytäntöön, on terveen kristityn merkki. Mutta kuinka se olisi mahdollista? Mitä tarvittaisiin, jotta sanat tosi elämä ja jumalisuus (2. Piet. 1:3) voisivat edes vähäisessä määrin alkaa kuvata meitä?" (s. 13)

Soturin kutsu"Seuraavissa luvuissa saamme välähdyksiä siitä, mitä Jumalan kutsu merkitsee käytännössä meidän kannaltamme. Tämä on myös Paavalin rukouksen aihe Efesolaiskirjeen alussa: hän anoo, että Jumala avaisi kristittyjen silmät ymmärtämään, mitä kaikkea kutsukortissa lukee. Jos niin käy, on olemassa riski, ettei elämämme palaa enää entiselleen." (s. 20)

Kuninkaan yhteyteen "On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että kristittyinä meitä kutsutaan omaksumaan uusi identiteetti, minäkuva, jonka keskipisteessä ovat ylösnoussut edusmiehemme Kuningas Jeesus ja kohtalonyhteytemme häneen. Meidän tulisi nyt määritellä itsemme, olemisemme ja koko elämämme siitä käsin, keitä meistä on tullut, kun olemme liittyneet Jeesukseen." (s. 25-26)

Vapauteen "Kristityt eivät suinkaan voi elää miten tahansa, sillä heidän asemansa ja tilansa on ratkaisevasti muuttunut. Armo tuli kyllä heitä vastaan Synnin maahan, mutta ei kertoakseen, että he kelpaavat sellaisina kuin ovat, vaan pelastaakseen heidät ja siirtääkseen heidät jonnekin aivan muualle: uuteen elämään, jossa synti ja kuolema eivät enää hallitse." (s. 39)

Karitsan hääaterialle "Pitää kyllä paikkansa, että Jumala korjaa omiensa sielut luokseen kuoleman jälkeen, mutta sellainen ei missään tapauksessa olisi kuoleman voittamista. Se olisi ruumiin hylkäämistä hautaan ja alistumista kuoleman mahtiin. Pääsy taivaaseen ei koskaan ollut apostolien perimmäinen toivo. Kuolemanjälkeinen elämä taivaassa on sinänsä hieno asia, mutta se on vain tilapäistä, sillä maapallon evakuointi tuonpuoleiseen hengelliseen todellisuuteen ei ole milloinkaan kuulunut Jumalan suunnitelmiin." (s. 51)

Iankaikkiseen elämään "Kristityt on kutsuttu elämään todeksi iankaikkista elämää, Jumalan tulevan valtakunnan elämäntapaa. Heidän on määrä näyttää, että on olemassa uusi tapa olla ihminen, Jumalan alkuperäisen suunnitelman mukainen tapa, josta kristityt on tehty osallisiksi Kuningas Jeesuksen kautta. Muutos ei ole vielä täysin valmis – Paavalin kirjeissä on jännite tilojen jo nyt ja ei vielä välillä – mutta käynnissä se on." (s. 69)

Soturin Jumala"Jollei elävä Jumala olisi itse tehnyt itseään tunnetuksi, olisimme heikoilla jäillä hänen suhteensa. Hän olisi meillekin tuntematon jumala. Mutta apostoli Paavali sai julistaa yllättyneille pakanoille sanomaa Jumalasta, joka oli paljastanut sisimpänsä Jeesus Nasaretilaisessa ja Pyhän Henkensä kautta." (s. 74)

Pyhä "Jeesuksen aikaansaama puhdistus ja pyhitys asettaa hänen seuraajansa erilleen jumalattomasta menneisyydestään. Heidät on nyt erotettu tavallisesta erityisiä tarkoituksia varten. Entiseen elämäntyyliin palaaminen olisi pyhän käyttämistä epäpyhään tarkoitukseen, joten moista ei tulisi ajatellakaan. Uuden testamentiin kirjoittajat eivät viitanneet kintaalla lain käskylle olla pyhä kuten Jumalakin on pyhä. Jumalan luonteen heijastaminen oli heille olennainen osa uutta elämää." (s. 86)

Vanhurskas "Jumala ei aio antaa periksi. Hän saattaa työnsä meissä ja maailmassa päätökseen. Hän ei pidätä meiltä ystävyyttään, vaan antoi Jeesuksen kuolemaan edestämme, kun olimme vielä hänen vihollisiaan. Järkyttävistäkään virheistämme huolimatta Jumala ei sano seurakunnalleen: 'Kiitti, nyt riitti – en jaksa enää.' Miksi ei? Yksinomaan siksi, että hän on vanhurskas. Hän on antanut sanansa ja tehnyt Jeesuksessa uuden liiton." (s. 99)

Itsensä antava "Jumala, josta Raamattu todistaa, ei ole etäinen eikä piittaamaton. Hän on Jumala, joka antaa itsensä tuhlailevassa ja uhrautuvassa rakkaudessaan kokonaan luomalleen maailmalle ja sen hyväksi. Hän ei kätke eikä suojaa itseään maailman pahuudelta, vaan on kantanut sen tuhovoimat ristille omassa ruumiissaan. Ellei Jumala olisi ollut todellisesti ja täysin läsnä Jeesuksessa, pienoisevankeliumissa ei olisi mitään mieltä." (s. 108)

Soturin varustus"Meitä ei lähetetä kohtaamaan vihollista alastomina. Jeesuksessa saamamme vaatteet eivät ole hyödyttömiä hepeniä: Paavali nimittää niitä valkeuden varusteiksi ja Jumalan sota-asuksi. Varusteet, jotka hän mainitsee, ovat Vanhassa testamentissa Jumalan omia varusteita, joita odotettu Messias-kuningas käyttää. Jeesus siis pukeutuu niihin ja me vuorostamme häneen. Hän on taas kerran kaiken keskus." (s. 116)

Totuuden vyö "Ateistifilosofi Bertrand Russell totesi aikoinaan halveksivasti: 'Suurin osa kristityistä kuolisi mieluummin kuin ajattelisi!' Valitettavasti kristityt eivät aina auta tällaisen mielikuvan hälventämisessä, mutta tulisiko heidän tehdä niin? Onko kristillinen usko luonteeltaan jotain, mitä ei voi lainkaan perustella? Onko usko järjen tavoittamattomissa tai peräti järjenvastaista, vain mielipide muiden joukossa?" (s. 117)

Vanhurskauden haarniska "Kun joku uskoo evankeliumin sanoman, Jumala vanhurskauttaa hänet – siis julistaa ennakkoon, mikä hänen tuomionsa viimeisenä päivänä on oleva: tämä henkilö kuuluu liiton osallisuuteen, syntinsä anteeksi saaneeseen joukkoon, Abrahamin todelliseen perheeseen ja Messiaan kansaan. Tämä asema on kristityn haarniska, suoja kaikilta hyökkäyksiltä." (s. 139)

Evankeliumin kengät "Monien muiden kaanaan kielen sanojen tavoin evankeliumi on kärsinyt inflaation ja menettänyt paljon alkuperäisestä merkityksestään. Nykyään sanalla yleensä tarkoitetaan menetelmää, jolla ihmiset voivat pelastua: tunnustamalla syntinsä, uskomalla Jeesuksen kuolleen heidän puolestaan ja päästämällä hänet sydämeensä… On silti huomattava, ettei Paavali koskaan käytä tästä ajatusrakennelmasta nimitystä evankeliumi. Hyvä uutinen, jonka hän toi mukanaan saapuessaan vieraaseen kaupunkiin, ei ollut, että Jumalan edessä ei tarvitse ansaita mitään tai että Jeesukseen uskomalla pääsee kuoltuaan taivaaseen." (s. 145)

Uskon kilpi "Usein valitetaan, etteivät ihmiset elä uskonsa mukaan. Totuus on kuitenkin, että ihmiset elävät aina sen mukaan, mihin todella uskovat, mutteivät läheskään aina sen mukaan, mitä sanovat uskovansa. Ihmiset eivät voi muuta kuin elää sen mukaan, mitä pitävät totena. Papit ja hengelliset johtajat joutuvat usein näkemään valtavasti vaivaa, koska he yrittävät saada seurakuntalaiset tekemään jotakin, mikä sotii heidän todellisia uskomuksiaan vastaan." (s. 156)

Pelastuksen kypärä "Monessa yhteydessä on erittäin tärkeää tietää, missä on. Henkilö, joka ei löydä itseään kartalta, ei voi myöskään tietää, mihin hänen tulisi lähteä päästäkseen seuraavaan kohteeseensa. Siksi hiihtokeskuksissa, tavarataloissa, huvipuistoissa ja bussipysäkeillä on karttoja, joissa on suuri punainen ympyrä ja sen vieressä teksti olet tässä." (s. 172)

Hengen miekka "Oletko sitoutunut Jumalan sanan säännölliseen tutkimiseen ja sen tutkittavaksi? Ellet ole, mikset aloittaisi harjoittelua ja Hengen miekan puhdistettavana olemista jo tänään? Mitä enemmän aseesta tulee omasi, sitä helpompi sillä on osua tarvittaessa myös toisten sydämiin. Maassa on nykyisin kristittyjen jäljiltä aivan liian paljon korvia." (s. 189)

Ylistyksen viitta "Efesolaiskirjeen lopussa Paavali halusi välittää Efesoksen kristityille elintärkeitä Jeesuksen seuraamiseen liittyviä totuuksia. Hän käytti tässä hyväkseen roomalaisen sotilaan varustusta, joka epäilemättä oli tuttu kaikille Rooman valtakunnan alueella eläville… Viitta olisi kuitenkin ollut erinomainen keino muistuttaa efesolaisia vielä yhdestä hyvin syvästä totuudesta, joka toistuu usein Raamatussa. Se esiintyy myös monissa Paavalin kirjeissä, Efesolaiskirjeessäkin. (s. 191-192)

Pukeudu rukoillen "... useimmat meistä pohtivat syvällä sisimmässään seuraavia seikkoja: Miksi oikeastaan on tarpeen rukoilla? Jos Jumala tietää kaiken, hallitsee kaikkea, näkee etukäteen koko tulevaisuuden ja on muuttumaton, mitä vaikutusta pyynnöilläni voisi olla? Muuttaisiko hän minun mielijohteeni vuoksi suunnitelmiaan, jotka hän on tehnyt ennen aikojen alkua? Ja miksi on kerrottava tarpeensa Jumalalle, joka tietää ne jo? Onko rukouksella edes vaikutusta? Eikö Jeesus luvannut, että saa kaiken pyytämänsä, kun vain uskoo? Miksen saanutkaan – onko uskoni liian heikko, vai onko Jumala minulle vihainen? Ovatko rukousvastaukset siis riippuvaisia siitä, kuinka kovasti pystyn uskottelemaan tai miten kiltti olen ollut? Kuka sitten on tarpeeksi hyvä?" (s. 202-203)

Soturin mieli"Paavali vetoaa meihin, ettemme antaisi tämän aikakauden sanella meille, miten ja mitä on ajateltava tai kuinka saa käyttäytyä – millaisia ihmisiä meidän tulisi olla. Näitä kysymyksiä ei voi ratkaista ympäröivä kulttuuri, joka yrittää ahtaa meitä muottiinsa. Sen sijaan meidän on muututtava: mielemme tarvitsee uudistamista. Kristityn on lakattava kuuntelemasta maailman vaatimuksia ja selvitettävä, millaiset ajatukset, sanat ja teot sopivat yhteen sen tulevan aikakauden kanssa, joka on Jeesuksen ansiosta jo murtautunut maailmaan." (s. 216)

Kunnia "Kuinka pieni, vastasyntynyt seurakunta ylipäänsä säilyi hengissä ensimmäisen vuosisadan maailmassa, jossa kunnia oli ensiarvoisen tärkeää ja toisten arvostuksen puute vakava kriisi? Uuden testamentin kirjoittajat eivät kehottaneet kristittyjä piiloutumaan. Periksi antaminen ja mukautuminen olivat niin ikään ehdottomasti poissuljettu vaihtoehto. He eivät liioin luopuneet kunnia-ajattelusta ja loikanneet länsimaiseen individualismiin – määritelleet itse itseään hyviksi ja arvokkaiksi muiden mielipiteistä huolimatta. Voisiko apostoleilla olla vastalääke, joka ei edes kahdessa vuosituhannessa olisi menettänyt tehoaan ja voisi auttaa meitäkin? Kyllä..." (s. 220-221)

Suoraselkäisyys "Kristittyinä meitä kutsutaan hylkäämään kaikki vääryys ja puolueellisuus. Olemme tietyssä määrin vastuussa omasta vaelluksestamme ja hengellisestä hyvinvoinnistamme – emme voi vain kellua virran mukana ja odottaa, että kaikki järjestyy. Meidän on uudistuttava mieleltämme ja alettava ajatella toisin, vasta sitten saatamme elää asiaankuuluvasti. Moraaliseen suoraselkäisyyteen kasvaminen vaatii harjoitusta ja ponnistelua, mutta lähtökohtana ja kaiken perustana eivät ole omat suoritukset vaan uusi identiteetti." (s. 236)

Kunnioitus "Halveksimme ahneita valloittajia, jotka huijasivat alkuasukkailta kullan vaihtamalla sen rihkamaan, mutta emme voi vastustaa lasinpalasten kimallusta itsekään. Erona on se, että annamme pois jotain kultaakin kalliimpaa. Rehellisyys, uskollisuus, totuus ja kunnia ovat kaupan, kunhan hinnasta vain sovitaan, eikä se yleensä ole kovin korkea: gramma mukavuutta, hyppysellinen nautintoa, rahtunen turhamaisuutta… Miten saisimme sydämemme arvojärjestyksen kohdalleen, niin että hinta, jonka olemme valmiit maksamaan, vastaisi asian todellista arvoa? Jumalalla on oma vastauksensa…" (s. 241-243)

Rehellisyys "Ympäröivä kulttuuri, tämä maailmanaika, jota meidän piti vastustaa, neuvoo meitä kätkemään todellisuuden kulissien taakse. Olemme nääntymässä aitoudenpuutteeseen maailmassa, joka on täynnä väärennöksiä. Pinnallisuus, keinotekoisuus, savuverhot ja kuoret ovat kovassa huudossa… Ihmiset pelkäävät kasvojensa menettämistä niin paljon, että kätkevät ne naamarin taakse eivätkä lainkaan huomaa menettävänsä juuri silloin oikeat kasvonsa. Kun naamaria pitää riittävän kauan, todellinen identiteetti alkaa hämärtyä. Tarvitaan yhä uusia valheita ja harhautuksia pitämään lavasteita pystyssä, ja tekopyhyys vaitaa vähitellen koko elämän." (s. 254)

Hyvyys "Jeesus julisti valtakuntaa, jonka tuntomerkki oli huikea anteliaisuus. Ajattele pahinta tuntemaasi ihmistä ja parasta, mitä voisit tehdä hänelle, ja tee se. Ajattele, mitä haluaisit toisten tekevän sinulle, ja tee se heille. Ajattele ihmisiä, joille tekisi mieli olla ilkeä, ja tuhlaa hyvyyttäsi heihin. Jos tämä kuulostaa uudenlaiselta ja ennennäkemättömältä tavalta elää, se on tarkoituskin." (s. 270)

Lojaalius "Meillä on länsimaissa taipumus pyrkiä pilkkomaan elämä pikkuruisiin osa-alueisiin, joilla ei ole juuri tekemistä toistensa kanssa. Hengellisyys on yksi näistä lokeroista. Sillä on oma tarkasti rajattu paikkansa ja aikansa niille, jotka sitä kaipaavat, mutta monet katsovat tulevansa toimeen ilmankin. Uskonnon on myös pysyttävä sille osoitetulla paikalla. Se ei saa puuttua esimerkiksi politiikkaan, seksiin tai talouteen. Mutta jos vakaumus ei vaikuta koko elämään, onko se minkään arvoinen? Jumala haluaa ehytsydämisyyttä – ihmisiä, jotka ovat kokonaisia ja jakamattomia. Hän tahtoo meiltä täyttä lojaaliutta." (s. 282-283)

Rohkeus "Tiedätkö, mikä on Raamatun yleisin käsky? Minkä imperatiivin Jumala toistaa Vanhan ja Uuden testamentin sivuilla yhä uudestaan, satoja kertoja, ihmisiä kohdatessaan? … Miksi Jumala toistaa saman asian lukemattomat kerrat? Voisiko syynä olla, että tuota käskyä meidän on kaikkein vaikein totella?" (s. 288-289)

Kuninkaan mieli "Kuninkaamme ei vaadi meitä tekemään mitään, mitä ei olisi itse valmis tekemään. Hän on kulkenut loppuun asti tien, jolle haastaa meitä astumaan. Hän on todellinen johtaja. Uuden testamentin teksteistä käy kirkkaasti ilmi, että ensimmäiset kristityt pitivät Jeesusta mestarina, jonka loistavaa esimerkkiä oppilaiden oli määrä seurata. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että Jeesus olisi meille pelkkä esikuva, hyvän ihmisen malli, jollaiseksi humanistiset aatteet latistavat hänet ja jota kohti joutuisimme pinnistelemään omin neuvoin. Yhdistämällä meidät omaan elämänkohtaloonsa ja ylösnousemukseensa hän on hankkinut meille kaiken, mitä nyt pyrimme soveltamaan käytäntöön." (s. 305)

Soturin tie"Seuraavissa luvuissa tarkastellaan neljää teemaa, jotka Uusi testamentti nostaa esiin juuri vaeltamisen yhteydessä. Ne ovat kristityn elämässä niin keskeisiä osatekijöitä, että koko vaelluksemme koostuu niiden mukaisista askeleista." (s. 312)

Rakkaus "Kristittyjen keskinäinen rakkaus on väkevimpiä todisteita siitä, että sanoma Jeesuksesta pitää paikkansa. Jos alamme aidosti sitoutua toisiimme ja toimia toistemme parhaaksi kielestä, kansallisuudesta ja vanhasta kulttuuritaustasta riippumatta, maailma saa nähdä, mitä on alkuperäistarkoituksen mukaiseksi uudistettu ihmisyys. Senhän Jeesus tuli toteuttamaan." (s. 321)

Nöyryys "Nöyryys merkitsee monille alemmuuskompleksia… Tullakseen nöyräksi tavallisen ihmisen olisi kyettävä uskottelemaan itselleen, ettei hän ole minkään arvoinen eikä osaa mitään – ei laulaa, ei soittaa, ei rukoilla; ei oikein kävelläkään… Tällaisista lähtökohdista on vaikea ymmärtää, miksi nöyryys olisi hyve – saati sitten, miksi kukaan haluaisi tavoitella sitä… Onneksi edellä kuvattu käsitys on yleisyydestään huolimatta pahasti virheellinen, mutta sen oikaiseminen onnistuu luultavasti parhaiten tarkastelemalla nöyryyden vastakohtaa, suurinta syntiä." (s. 325-326)

Kurinalaisuus "Apostoli Paavalin mainitsemat hyveet eivät ilmesty kenenkään elämään vahingossa, sohvalla maaten. Niitä on harrastettava – kreikan sana merkitsee jahtaamista, takaa-ajoa, kiihkeää etsimistä ja tavoittelua – tehtävä työtä niiden hyväksi, päätettävä yhä uudelleen elää tällä tavalla muiden vaihtoehtojen sijasta. (Ei, kukaan ei ansaitse mitään Jumalalta niiden avulla. Mutta tuo työ on silti tehtävä.)" (s. 339)

Kuuliaisuus "Filosofian professori ja kirjailija Dallas Willard esittää hyvin yksinkertaisen selityksen sille, että kristinuskon vaikutus länsimaisessa maailmassa on nykyään niin heikko. Hänen mukaansa tilanne on ennen kaikkea seurausta siitä, että aito kuuliaisuus Jeesukselle on menettänyt merkityksensä. Me kristityt emme kerta kaikkiaan tee sitä, mitä Jeesus käski tehdä. Emme vakavissamme yritä tehdä niin, eikä meillä ilmeisesti ole tietoa siitä, kuinka niin voisi tehdäkään." (s. 346)

Loppusanat"Kristillistä ihannetta ei ole koeteltu ja kevyeksi havaittu, vaan se on havaittu vaikeaksi ja jätetty koettamatta. Nyt jos koskaan tarvitaan jaloja sotureita – miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, joiden elämän Kuningas Jeesus ja hänen valtakuntansa ovat saaneet valloittaa." (s. 358)