2. Samuelin kirja, luku 9
1. Daavid kysyi: "Onko Saulin suvusta enää jäljellä ketään, jolle minä voisin tehdä laupeuden Joonatanin tähden?" 2. Saulin perheessä oli ollut palvelija nimeltä Siiba, ja hänet he kutsuivat Daavidin eteen. Ja kuningas sanoi hänelle: "Oletko sinä Siiba?" Hän vastasi: "Palvelijasi on." 3. Kuningas kysyi: "Eikö Saulin suvusta ole enää jäljellä ketään, jolle minä voisin tehdä Jumalan laupeuden?" Siiba vastasi kuninkaalle: "Vielä on Joonatanin poika, joka on rampa jaloistaan." 4. Kuningas kysyi häneltä: "Missä hän on?" Siiba vastasi kuninkaalle: "Hän on Maakirin, Ammielin pojan, talossa Loodebarissa." 5. Niin kuningas Daavid lähetti noutamaan hänet Maakirin, Ammielin pojan, talosta Loodebarista. 6. Kun Mefiboset, Saulin pojan Joonatanin poika, tuli Daavidin tykö, lankesi hän kasvoillensa ja osoitti kunnioitusta. Niin Daavid sanoi: "Mefiboset!" Hän vastasi: "Tässä on palvelijasi." 7. Daavid sanoi hänelle: "Älä pelkää, sillä minä teen sinulle laupeuden isäsi Joonatanin tähden, ja minä palautan sinulle isoisäsi Saulin kaiken maaomaisuuden, ja sinä saat aina aterioida minun pöydässäni." 8. Niin tämä kumarsi ja sanoi: "Mikä on palvelijasi, että sinä käännyt minunlaiseni koiranraadon puoleen?" 9. Sitten kuningas kutsui Siiban, Saulin palvelijan, ja sanoi hänelle: "Kaiken, mikä on ollut Saulin ja koko hänen sukunsa omaa, minä annan sinun herrasi pojalle. 10. Ja sinä poikinesi ja palvelijoinesi viljele hänelle sitä maata ja korjaa sato, että sinun herrasi pojalla olisi leipää syödä; kuitenkin saa Mefiboset, sinun herrasi poika, aina aterioida minun pöydässäni." Ja Siiballa oli viisitoista poikaa ja kaksikymmentä palvelijaa. 11. Siiba sanoi kuninkaalle: "Aivan niinkuin herrani, kuningas, käskee palvelijaansa, on palvelijasi tekevä." - "Niin, Mefiboset on syövä minun pöydässäni, niinkuin hän olisi kuninkaan poikia." 12. Ja Mefibosetilla oli pieni poika nimeltä Miika. Ja koko Siiban talonväki oli Mefibosetin palvelijoita. 13. Ja Mefiboset asui Jerusalemissa, koska hän aina söi kuninkaan pöydässä. Ja hän ontui kumpaakin jalkaansa.
1. Daavid kysyi: "Mahtaako Saulin suvusta olla enää jäljellä ketään, jolle voisin Jonatanin tähden osoittaa ystävyyttä?" 2. Saulin talossa oli ollut Siba-niminen palvelija. Hänet kutsuttiin Daavidin luo, ja kuningas kysyi: "Oletko sinä Siba?" Hän vastasi: "Olen, herrani." 3. Kuningas kysyi: "Eikö Saulin suvusta ole enää jäljellä ketään, jolle voisin osoittaa ystävyyttä, niin kuin Jumala vaatii?" Siba vastasi kuninkaalle: "On yksi, Jonatanin rampa poika." 4. Kuningas kysyi: "Missä hän on?" Siba sanoi: "Hän on Ammielin pojan Makirin talossa Lo-Dabarissa." 5. Kuningas lähetti palvelijansa hakemaan hänet sieltä. 6. Tultuaan kuninkaan luo Mefiboset, Saulin pojan Jonatanin poika, heittäytyi kunnioittavasti maahan hänen eteensä. Daavid sanoi: "Mefiboset!" Hän vastasi: "Olen palvelijasi." 7. Daavid sanoi hänelle: "Älä pelkää. Minä haluan osoittaa sinulle ystävyyttä isäsi Jonatanin tähden. Minä annan sinulle isoisäsi Saulin koko maaomaisuuden, ja saat aina syödä minun pöydässäni." 8. Mefiboset kumarsi kunnioittavasti ja sanoi: "Mikä olen minä, sinun palvelijasi, kun käännyt tällaisen koiranraadon puoleen?" 9. Kuningas kutsui luokseen Saulin palvelijan Siban ja sanoi hänelle: "Kaiken sen, mikä on kuulunut Saulille ja hänen suvulleen, minä annan herrasi pojalle. 10. Viljele poikiesi ja orjiesi kanssa hänen maataan ja korjaa sato, niin että herrasi poika saa siitä toimeentulonsa. Mefiboset, herrasi poika, saa kuitenkin aina syödä minun pöydässäni." Siballa oli viisitoista poikaa ja kaksikymmentä orjaa. 11. Hän vastasi kuninkaalle: "Minä teen niin kuin herrani ja kuninkaani käskee." Siitä alkaen Mefiboset söi Daavidin pöydässä kuninkaan poikien joukossa. 12. Mefibosetilla oli pieni poika, jonka nimi oli Miika. Koko Siban talonväki jäi Mefibosetin palvelukseen, 13. mutta Mefiboset itse asui Jerusalemissa, koska hän sai aina syödä kuninkaan pöydässä; ja hän ontui kumpaakin jalkaansa. ©