Jotain vanhaa, jotain uutta
Miten kristittyjen tulisi suhtautua Vanhan testamentin lakeihin?

luotu 3.10.2008 klo 16:24

---

Kuva: Ronald Sandino, Pixabay

Voimassa vai väärässä?

Lain ja liiton suhde

Jumalan käskyjen alkuperäinen konteksti

Uuden liiton suhde vanhan sopimusehtoihin

Esimerkkitapaus: ”Dear Dr. Laura”

Voimassa vai väärässä?

Mooseksen kirjoissa on tunnetusti monenlaisia lakeja, ja ne näyttävät samanaikaisesti aiheuttavan päänvaivaa kristityille ja tarjoavan sekä hupia että närkästyksen aihetta muille.

Kristittyjä, jotka väittävät koko Vanhan testamentin olevan sitova, pidetään höyrähtäneinä. Toisaalta kristittyjä, jotka sanovat, ettei VT:n lakeja tarvitse noudattaa, syytetään "rusinapullakristityiksi", jotka poimivat Raamatusta sen, mikä sattuu miellyttämään, ja lakaisevat loput "Jumalan pyhästä ja muuttumattomasta sanasta" maton alle. Lisäksi ne, jotka pitävät Raamattua vanhentuneena satukirjana, katsovat saaneensa lisää perusteita näkemyksilleen. Eihän Jumala antaisi "noin älyttömiä lakeja".

Koko ongelma johtuu siitä, että muutama keskeinen seikka on päässyt hukkumaan. Meidän tarvitsee muistuttaa itsellemme, mikä on lain ja liiton välinen suhde, mikä on käskyjen alkuperäinen konteksti ja millainen on Uuden testamentin suhde Vanhan testamentin lakeihin.

Lain ja liiton suhde

Vanhan testamentin laki, eritoten Viides Mooseksen kirja, on kirjoitettu tyypillisen liittosopimuksen muotoon.^[1]. Jumala on herra ja maanomistaja, joka luovuttaa Kanaanin maan israelilaisille; heistä tulee hänen vasallejaan. Herra sanelee sopimuksen ehdot ja sitoutuu pitämään sen omasta puolestaan, ja vasallit sitoutuvat noudattamaan omaa osaansa sopimusehdoista.

VT:n lait ovat Jumalan ja Israelin välisen liiton ehtoja. Näiden ehtojen noudattaminen ei luonnollisesti kuulu kenellekään, joka ei ole samassa liittosuhteessa.

... on selvää, että Jumala tulee kerran tekemään uuden liiton, joka ei ole samanlainen kuin vanha...

Koska Raamatun halki on selvää, että Jumala tulee kerran tekemään uuden liiton, joka ei ole samanlainen kuin vanha (Jer. 31:31–33), että tämä uusi liitto on solmittu Jeesuksen välityksellä (Hepr. 9:15) ja sinetöity hänen verellään (Luuk. 22:20) ja että kristityt ovat tämän uuden liiton toinen osapuoli (2. Kor. 3:6), tulisi olla yhtä selvää, että myös liiton ehdot saattavat joltakin osin poiketa aiemmista.

Eräs olennainen muutos ehtoihin on se, että Vanhan testamentin ruokasäädöksiä, puhtaussäädöksiä ja uhrilakeja eli nk. rituaalilakeja ei tarvitse enää noudattaa (Hepr. 9:9–10). Tähän ilmoitetaan Raamatussa selkeä syy.

Vanhan testamentin uhrit olivat vain esikuvia, jotka viittasivat johonkin parempaan. Jeesus on ristinkuolemallaan toteuttanut sen, mihin eläinuhrit viittasivat: poistanut synnit (Hepr. 9:11–12). Symbolisen esityksen jatkaminen sen jälkeen, kun sen kuvaamat asiat ovat muuttuneet todellisuudeksi, olisi redundanttia ja äärimmäisen hyödytöntä.

Samoin on puhtaus- ja ruokasäädöksien laita. Niiden tehtävä oli erottaa israelilaiset kaikista muista kansoista äärimmäisen kouriintuntuvalla tavalla. Joka kerran istuutuessaan ruokapöytään liitolle uskollinen juutalainen joutui miettimään, mitä suuhunsa pisti. Hän joutui jatkuvasti muistamaan oman asemansa tämän aivan erityisen kansan – Jumalan kansan – jäsenenä, ja sai tietysti loistavan tilaisuuden todistaa elävästä Jumalasta, mikäli istui pakanan kanssa aterialla ja joutui kieltäytymään sianlihasta, ostereista tai muista vastaavista eväistä.

Kaikki kansat, heimot ja kielet on kutsuttu uskon kuuliaisuuteen liiton solmijaa, Jumalaa, kohtaan...

Uudessa liitossa taas on merkittävää juuri se, ettei liiton osapuolia voida sulkea minkään maantieteellisten tai kansallisten rajojen sisälle. Kaikki kansat, heimot ja kielet on kutsuttu uskon kuuliaisuuteen liiton solmijaa, Jumalaa, kohtaan (Room. 1:5). Siksi tämänkaltaiset erottavat rajapyykit on myös poistettu tarkoituksenvastaisina (Room. 14:17, 1. Tim. 4:3).

Se, että kristittyjen ei tarvitse noudattaa joitakin Israelille annettuja lakeja, ei siis ole Raamatun sisäinen ristiriita, ongelma kristinuskon kannalta tai tekopyhien rusinapullauskovaisten kieroa metkuilua. Se on selkeästi ilmoitettu ja johdonmukainen seuraus siitä, että Jumala on solminut uuden liiton, jonka edunsaajina ovat kaikki hänelle antautuvat ihmiset kansallisuudesta riippumatta ja jossa hän itse on kerta kaikkiaan järjestänyt syntiuhrin. Tämän faktan vastustaminen tai väittäminen selittelyksi ei auta. Tietämättömyys asiasta ei anna oikeutta julistaa, että kristityt huijaavat noudattaessaan vain niitä käskyjä, jotka "sattuvat miellyttämään" heitä.

Jumalan käskyjen alkuperäinen konteksti

Nelikulmaisen palikan tunkeminen väkisin pyöreään reikään johtaa tarkoituksenvastaiseen ja väärään lopputulokseen. Samoin käy, jos Jumalan antama käsky revitään irti sen kulttuurikontekstista ja survotaan se väkipakolla mihin tahansa samalta kuulostavaan yhteyteen. Konteksti määrää sanojen, tekojen ja tapahtumien todellisen sisällön ja merkityksen.

Henkilö, joka näsäviisaasti moittii parturissa kävijöitä siksi, että VT:ssa kielletään leikkaamasta hiuksia ohimoilta (3. Moos. 19:27), ei ole sisäistänyt käskyn kontekstia eikä siis sen todellista merkitystä. Hänen ymmärryksensä mukaisesti toimiminen ei toteuttaisi käskyä sellaisena kuin se annettiin, vaikka ohimokiharoiden kasvattaminen saattaisi näyttää siltä.

Uuden liiton suhde vanhan sopimusehtoihin

Vaikka kristityt ovatkin uuden liiton jäseniä ja moni asia on siksi merkittävästi toisin, kaikki ei ole muuttunut.

Ensiksikin vanhan liiton jäsenille annettiin lukuisia käskyjä, jotka ovat moraalisia universaaleja. Näitä ovat esimerkiksi

sekä tietenkin käsky, jota usein yritetään kumota naurettavana ja vanhentuneena:

Nämä käskyt velvoittavat kaikkia, sekä uuden että vanhan liiton jäseniä. Siksi lähes kaikki moraalisista universaaleista on käskyinä toistettu Uudessa testamentissa. Nämä neljä esimerkkiä löytyvät kohdista Matt. 22:37, Ef. 4:28, 1. Joh. 3:17 ja 1. Kor. 6:9.

Toiseksi on olemassa kulttuuriuniversaaleja – käskyjä, joita Israel sitoutui noudattamaan ollessaan maantieteellisenä kansana Jumalan liittokansa. Näitä ei tarvitse uudessa liitossa noudattaa sellaisinaan, koska uuden liiton "kansa" ei ole maantieteellinen kansa tai valtio, joka voisi esimerkiksi panna toimeen sakko- tai kuolemanrangaistuksia. Kulttuuriuniversaaleista voimme kuitenkin oppia, mitä Jumala arvostaa. Vaikka sopimusehtoja ei olisikaan asetettu sinulle, ne kertovat säätäjän luonteesta ja pyrkimyksistä jotakin tärkeää. Ajatus on siis omaksuttavissa ja sovellettavissa sopivasti, ja usein UT:n kirjoittajat tekevätkin näin.

Erityisesti Israelin valtiolle annettuja lakeja ovat mm.

Näiden lakien periaatteita voi edelleen soveltaa: niistä käy ilmi, että Jumalan kanssa liitossa olevan tulee osoittaa hänelle kunnioitusta kuninkaana, kohdella työntekijöitään ja palvelijoitaan hyvin, pitää huolta toisten turvallisuudesta ja pysyä perusteellisesti erossa haureudesta. Kristittyjä itse asiassa käsketään tekemään tämä kaikki Uuden testamentin puolella (esim. Joh. 5:23, Kol. 4:1, 1. Kor. 12:25–26 ja 1. Kor. 6:15,18–20), joten lait ovat omalla tavallaan edelleen voimassa. Nykyisin haureellisia ei tarvitse rangaista kuolemalla, kaide rakennetaan parvekkeen ympärille katon sijasta, työsopimukset hoidetaan monimutkaisemmin ja Jumalalle annetaan (toivottavasti) enemmän kuin kymmenen prosenttia (2. Kor. 8:7).

Kolmanneksi vanhan liiton rituaalilaeilla oli oma symbolinen arvonsa ja viestinsä. Lait pyrkivät konkretisoimaan arjen keskellä syviä hengellisiä totuuksia ja tuomaan jumalallista järjestystä kosmokseen. Nämä lakien sisäiset totuudet ovat edelleen voimassa.

Yksi esimerkki on uhrijärjestelmän välittämä totuus: syntinen ihminen ei kelpaa Jumalalle ilman virheetöntä sijaisuhria. Tämä pitää edelleen paikkansa, mutta nyt lain sisältö realisoituu Jeesuksen antamassa uhrissa sen sijaan, että kristityillä olisi velvollisuus toimittaa eläinuhreja. Laki on siis tavallaan edelleen voimassa; nyt vain noudatetaan sen henkeä eikä kirjainta, eikä tämä suinkaan ole aina helpompaa!

Ainoastaan moraaliset universaalit ovat sellaisinaan sitovia. Kulttuuriuniversaaleista on mahdollista (ja hyödyllistä) poimia eettiset suuntaviivat ja rituaalilaeista niiden välittämät hengelliset totuudet. Luonnollisesti ryhmät leikkaavat osittain toisiaan: haureuden harjoittaminen on universaali moraalinen rikos, joka tekee harjoittajansa saastaiseksi Jumalan edessä ja jonka harjoittajat Israelin valtion tuli surmata. Viimeksi mainittu ei nykypäivänä ole Suomessa välttämätöntä, koska emme elä yhteiskunnallisen kaaoksen partaalla tasapainoillen. Mikäli sukupuolisen hurjastelun tämänhetkinen suuntaus jatkuu ennallaan, niin voi kyllä käydä, mutta se on jo eri juttu.

Esimerkkitapaus: ”Dear Dr. Laura”

Alla oleva kirje on tätä nykyä levinnyt varsin monelle keskustelufoorumille. Se on ainakin urbaanin legendan mukaan lähetetty alun perin tri Laura Schlessingerille, yhdysvaltalaisen radio-ohjelman emännälle, joka vastustaa homoseksin harjoittamista Vanhan testamentin lakiin vedoten. En tiedä, onko hän vastannut viestiin ja kuinka, mutta tarjoan kristillisen näkökulman. (Schlessinger on ortodoksijuutalainen, joten hänen vastauksensa epäilemättä poikkeaisi omastani joiltakin osin.)

Hyvä tohtori Laura, Kiitos siitä, että teet niin paljon opettaaksesi ihmisille Jumalan lakia. Olen oppinut paljon ohjelmastasi, ja pyrkinyt myös jakamaan tietoani niin monelle ihmiselle kuin mahdollista.

Aina kun joku yrittää puolustella homoseksuaalien elämäntapaa, yksinkertaisesti viittaan 3. Mooseksen kirjaan (3. Moos. 18:22), jossa selkeästi tuomitaan se iljetyksenä. Keskustelu loppuu siihen. Tarvitsisin kuitenkin neuvoasi muutaman muun lain suhteen.

Arvostan mehevää ja osuvaa sarkasmia, mutta se ei pelasta mitään, jos muun argumentoinnin punainen lanka on umpisolmussa. Tässä tarkoituksena on kyseenalaistaa homoseksin kieltävä laki nostamalla esiin muita lakeja, joita a) kristityt eivät noudata ja b) jotka kuulostavat meille sopimattomilta. Homoseksin vastustajan olisi siis joko a) heitettävä VT:n muut lait tekopyhästi roskiin tai b) pidettävä niistä kaikista kiinni ja näytettävä nykyaikaisen ihmisen silmissä sekopäältä. Ongelma on siinä, että poimitut lait eivät koske meitä – ainakaan sellaisinaan.

Kun poltan alttarilla polttouhria, tiedän, että siitä syntyy Herralle mieluisa tuoksuva tuliuhri. (3. Moos. 1:9) Ongelmana ovat naapurit. Heidän mielestään tuoksu ei ole mieluisa. Pitäisikö minun kirota heidät?

Olet ilmeisesti juutalainen uhripappi, koska antamassasi jakeessa erityisesti sanotaan, että papin tulee polttaa uhri alttarilla. Jostain syystä kuitenkin arvelen, että olet repinyt käskyn irti tästä kontekstistaan.

Joudun tiedustelemaan sinulta, missä tarkalleen olet uhrejasi poltellut? Jerusalemin temppeli alttareineen on tuhottu, ja se olisi ainoa sovelias paikka uhrata Jumalalle polttouhreja nyt, kun ilmestysmajaa ja siihen kuuluvaa kalustoa ei enää ole. Luulisi Aaronin jälkeläisen tietävän tällaisen seikan paremmin...

Naapureitasikin minun on vaikea ymmärtää. Grillatun lihan tuoksu on Jumalan lisäksi myös lukemattomien ihmisten mielestä mieluisa – minunkin, vaikka en syö lihaa. Missään ei anneta sinulle oikeutta kirota heitä (ei Vanhassa testamentissakaan); voit vain toivoa, ettei heidän veganisminsa leviä enempää.

Haluaisin myydä tyttäreni orjaksi, mikä 2. Mooseksen kirjassa hyväksytään. (2. Moos. 21:7) Mikä mielestäsi olisi sopiva hinta hänestä tämänhetkisten kurssien mukaan?

En ole varma siitä, että kukaan haluaa ostaa tyttäresi niillä ehdoilla, jotka Raamatussa asetetaan.^[2] Muista silti pitää huolta siitä, että työsopimus on Raamatun mukainen. Silloin toimenpide vastaa lähinnä sitä, että tyttäresi lähtee vakituiseksi palvelijattareksi johonkin taloon, kenties jopa päästäkseen naimisiin. Sopiva hinta olisi tietenkin nykymittapuulla käypä palkka.

Kukaan järjissään oleva isä ei myisi tytärtään Yhdysvaltain etelävaltioiden tyyliseen orjuuteen; käskyssä on siis oltava kysymys jostakin aivan muusta. Tämä voisi juolahtaa mieleesi, jos olisit hiukankin perehtynyt asiaan etkä sammuttaisi rationaalisen ajattelun keskustasi silloin, kun arvostelet Raamattua.

3. Mooseksen kirjassa (3. Moos. 25:44) sanotaan, että voin omistaa orjia, sekä mies- että naispuolisia, sillä ehdolla että he ovat naapurikansojen edustajia. Eräs ystäväni on sitä mieltä, että tämä pätee meksikolaisiin, mutta ei kanadalaisiin. Voisitko selventää? Miksi en saisi omistaa kanadalaisia?

Ystäväsi on väärässä. Jos olet riittävän rikas ja tarvitset yritykseesi ulkomaalaista, erityistaitoja omaavaa henkilökuntaa, voit toki palkata heidät yhtä hyvin Kanadasta kuin Meksikosta – ja omistusoikeutesi heihin on rajallinen. Esimerkiksi monet suomalaiset IT-alan taiturit ovat lähteneet Keski-Eurooppaan ja ovat nyt hiukan tämänkaltaisessa työsuhteessa. Jakeen kirjoittamisen aikaan ulkomailta ostetut palvelijat osasivat lähinnä kirjoittamiseen, opettamiseen ja kielenkääntämiseen rinnastettavia taitoja, mutta sellaisia löydät varmasti kotimaastasikin.^[3]

Minulla on naapuri, joka jatkuvasti työskentelee sapattina. 2. Mooseksen kirja (2. Moos. 35:2) selkeästi määrää, että hänet olisi surmattava. Onko minulla moraalinen velvollisuus tappaa hänet itse?

Yksityinen ihminen ei missään nimessä saa ottaa oikeutta omiin käsiinsä. Rangaistuskäytännön toimeenpaneminen on yhteiskunnan tehtävä. Yhteiskunta, jossa elämme, ei ole yhteiskunta, jonka rangaistussäädöksiä yrität soveltaa (=muinainen Israel). Suomen kansanedustuslaitoksen tehtävä on säätää kansallemme sekä lait että rangaistuskäytäntö; Jumala sääti ne Israelille.

Toistaiseksi emme kivitä sapatinrikkojia, vaikka Israelin kansa tekikin niin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemme voisi tai ettei meidän tulisi pitää kiinni moraaliperiaatteesta, joka oli israelilaisille annetun lain takana: suhtaudu pyhiin päiviin asiaankuuluvalla hartaudella.

Emme kivitä myöskään homoseksin harjoittajia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei meidän tulisi pitää kiinni moraaliperiaatteesta, joka oli lain takana: älä harjoita homoseksiä, koska se on luonnotonta, turhentaa Jumalan säätämää avioliittoa, rappeuttaa yhteiskuntaa ja halventaa todellista ihmisyyttä, koska seksuaaliseen samaan yhtyminen on Jumalan alkuperäistarkoituksen vastaista. Periaatteen tulee säilyä universaalina; rangaistus voi vaihdella kulttuurista toiseen, tilanteen ja kerrannaisvaikutusten vakavuuden mukaan.

Ystäväni on sitä mieltä, että vaikka simpukoiden syöminen on iljetys (3. Moos. 11:10), se on kuitenkin vähemmän iljettävää kuin homoseksuaalisuus. Olen eri mieltä. Voisitko selventää tämän asian?

Tottahan toki. Simpukoiden syöminen on iljetys, שֶׁקֶץ (šęqęṣ), koska juutalaisten tuli erottua muista kansoista Jumalan omaksi kansaksi ja osoittaa se myös ruokavaliollaan. Tämä oli osa rituaalilakia ja korosti sitä, että Jumalalle kuuluminen vaikutti niinkin arkiseen asiaan kuin ruokaan. Sanaa käytetäänkin Raamatussa vain ja ainoastaan ruoasta, jota ei sopinut syödä.

Homoseksin harjoittaminen on annetussa jakeessa (3. Moos. 18:22) Jumalalle kauhistus, תּוֹעֵבָה (tôʿeḇā). Sanaa käytetään mm. epäjumalanpalveluksesta (5. Moos. 7:25–26,27:15), lasten uhraamisesta (5. Moos. 12:31) polttouhrina epäjumalille ja kauppakumppanin pettämisestä (Sananl. 11:1). Homoseksin harjoittaminen on siis, ahkerasta inttämisestä huolimatta, huomattavasti iljettävämpää kuin simpukoiden syöminen (moraaliuniversaali vs. rituaalilaki), eikä ensin mainittu ole Jumalalle nykyään yhtään sen mieluisampaa kuin tuolloinkaan.

3. Mooseksen kirjan (3. Moos. 21:20) mukaan en saa lähestyä Jumalan alttaria, jos minulla on näössä vikaa. Myönnän, että käytän lukulaseja. Pitääkö näköni olla virheetön, vai voiko tätä jotenkin kiertää?

Tosiaan – ehdin jo unohtaa, että olet Aaronin jälkeläinen ja toimitat vanhan liiton aikaista uhripalvelusta; siitähän jakeessa on kysymys (3. Moos. 21:17–21). Valitettavasti jae koskee sinua. Et sovellu uhripapiksi.

Kelpuuttamalla vain virheettömän papin ja karitsan Jumala haluaa tehdä tiettäväksi ihmisille, että vain virheetön olento voi lähestyä Jumalaa ilman syntien sovittajaa, ja vain virheetön olento voi sovittaa toisten synnit. Tämä symboliikka tietenkin viittaa Jeesukseen (1. Piet. 1:18–19), kuten koko rituaalilaki yleensäkin. Koska virheetön edusmies on astunut sijastamme Jumalan eteen ja sovittanut meidät syylliset, karitsoita ja uhripappeja ei enää tarvita. Tämänhän tiedätkin Heprealaiskirjeen lukeneena ja ymmärrät, ettei homoseksin harjoittaminen ole alkuunkaan samassa sarjassa.

Useimmat miespuoliset ystäväni antavat leikata hiuksensa, mukaan lukien myös ohimolta, vaikka tämä on ehdottomasti kielletty 3. Mooseksen kirjassa (3. Moos. 19:27) Kuinka heidän tulisi kuolla?

Riippuu siitä, leikkaavatko he hiuksensa samasta syystä. Israelilaisille käsky annettiin siksi, että ympäröivät kansat kunnioittivat epäjumalia sekä hiustyylillään että käyttämällä leikkaamiaan hiuksia taikamenoissa. Lisäksi epäjumalien papeilla oli kuvatunkaltainen kampaus. Käsky annettiin, jottei kukaan erehtyisi luulemaan, että Israelin Jumala on samaa joukkoa epäjumalien kanssa ja häntä palvellaan samoin kuin muitakin.

Nykyään hiustyyli ei liity kovin läheisesti uskonnolliseen vakaumukseen, joten sinun ei tarvitse pidättäytyä ajamasta päätäsi siiliksi. Toisaalta voit muistuttaa ihmisiä, että hiusten leikkaamista koskevan käskyn takana oleva toiminta eli epäjumalanpalvelus ei ole Jumalalle sen mieluisampaa kuin tuolloinkaan. Jos joku väittää, että homoseksi on OK siksi, että parturit ovat OK, voit hyvällä syyllä koputtaa (ajeltua) otsaasi.

Olen oppinut 3. Mooseksen kirjasta (3. Moos. 11:7–8), että kuolleen sian koskettaminen tekee minusta saastaisen. Voinko kuitenkin pelata amerikkalaista jalkapalloa, jos käytän käsineitä?

Voit olla huoleti jo siksikin, että puhtaussäädökset kuuluvat rituaalilakeihin – mutta erityisesti siksi, ettei kuolleesta eläimestä valmistettujen tarvikkeiden koskettaminen tee ketään saastaiseksi! Israelissa käytettiin runsaasti nahkaisia satuloita, leilejä, laukkuja ym. Kuinka kuvittelet kenenkään voineen käsitellä niitä, mikäli niistä olisi saastunut? Laki koski ainoastaan kuolleiden eläinten raatoja, ei teuraita (nehän syötiin!) tai eläimistä saatuja tavaroita.

Sedälläni on maatila. Hän rikkoo 3. Mooseksen kirjan lakia (3. Moos. 19:19) kylvämällä samaan peltoon kahta eri siementä. Samoin hänen vaimonsa rikkoo käyttämällä vaatteita, joiden valmistuksessa on käytetty kahdenlaista kuitua (puuvilla–polyester-sekoitetta). Hän myös kiroilee paljon. Onko todellakin tarpeellista nähdä vaiva kutsua koko kaupungin väki kivittämään heitä? (3. Moos. 24:10–16) Emmekö voisi vain polttaa heidät perhepiirissä niin kuin teemme ihmisille, jotka makaavat puolisonsa perheenjäsenten kanssa? (3. Moos. 20:14)

Setäsi toiminta on hieman tyhmää jo biologisista syistä (ristipölytys), mutta ehkä hän on lukenut läksynsä sinua paremmin ja tietää, että tämä rituaalilaki kielsi sekoittamasta pyhää ja halpaa, hyvää ja pahaa keskenään. Vaatekäskyn laita oli samoin. Laki sitoo kristittyjä edelleen – mutta ei viljellessä maata, vaan tehtäessä päätöksiä, joissa on kompromissin vaara (esim. 2. Kor. 6:14–15).

Mitä kiroilemiseen ja Israelin lain säätämään rangaistukseen tulee: mitä arvelet sinulle tapahtuvan, jos julkisesti alat herjata ja kirota kansasi johtajaa – tässä tapauksessa presidenttiä? Saat rikosoikeudellisia seuraamuksia. Miksi sinusta on merkillistä, ettei kansa, jonka kuninkaana ja ylläpitäjänä oli muutamaa kertaluokkaa korkeampi olento (maailmankaikkeuden Luoja), katso samanlaista käytöstä läpi sormien? Ja jos Israelin laki on sinusta turhantarkka, arveletko kenties, että Yhdysvaltain (tai Suomen) laki sallisi sinun naida yhtäaikaa sekä haluamasi tyttö että tuleva anoppisi?

Tiedän, että olet tutkinut näitä asioita laajasti, joten olen varma, että osaat auttaa. Kiitos taas kerran, että muistutit meitä siitä, että Jumalan sana on ikuinen ja muuttumaton.

Uskollinen kuulijasi ja palvova ihailijasi, Sean Hayes

Sinulta lienee jäänyt huomaamatta muutama ikuinen ja muuttumaton sana:

Muista toki jatkossa, että kristityt ovat Jumalan uuden liiton jäseniä, joilla on osittain uudet sopimusehdot. Valitettavasti homoseksin tuomitseminen häpeällisenä, tarkoituksenvastaisena ja haitallisena kuuluu niihin edelleen.

Et ilmeisesti ole tietoinen siitä, että homoseksiä sisältävä elämäntapa tuomitaan myös useammassa Uuden testamentin kohdassa (esim. Room. 1:24,26–28, 1. Kor. 6:9–11, 1. Tim. 1:8–11). Vaikka poimimasi esimerkit olisivatkin siis kyenneet osoittamaan, ettei mitään Vanhan testamentin lakeja tulisi noudattaa millään tasolla (eikä näin käynyt), kristityillä olisi silti kestävä perusta tuomita homoseksin harjoittaminen.

Jos aihepiiri kiinnostaa sinua, lue myös tekstini sukupuolineutraalista avioliitosta.