Iso Raamatun sanahakemisto 4
heprea–suomi-sanakirja
Valtter Luoto (toim.)
luotu 23.11.2023 klo 13:07
Sivuja: 360
Kustantaja: Aika Oy, 1997
ISBN-10: 9516064493
ISBN-13: 9789516064492
Kirjan johdannosta:
Ison Raamatun sanahakemiston neljäs osa on heprea–suomi- ja aramea–suomi-sanakirja. Raamatun heprean tai aramean sanakirjaa ei ole Suomessa ennen julkaistu. — Sanakirjan laatimisessa on käytetty apuna saksan- ja englanninkielisiä sanakirjoja. Monien sanojen käännösvastineet on kuitenkin jouduttu ryhmittelemään eri tavoin, koska sanojen semanttiset kentät ovat eri kielissä erilaiset. Heprealainen ajattelee joskus hyvinkin konkreettisesti, vaikka käännettunä ajatus näyttää abstraktilta.
Sanakirjassa esiintyvät heprean ja aramean sanat on numeroitu, kumpikin omassa aakkosjärjestyksessään (heprea 1 – 8299 ja aramea 9001 – 9696). Tämä numerointi on erilainen kuin esim. englanninkielisellä alueella yleisesti käytössä oleva Strongin konkordanssin numerointi. Se nimittäin perustuu sanaluetteloon, jossa heprean ja aramean sanat ovat samassa luettelossa.
Heprean ja aramean sanoista annetaan monenlaista tietoa. Hakusanan ensimmäisellä rivillä on ensin sanan numero. Sitä seuraa heprean sana (oikealta vasemmalle luettuna; verbit ilman vokaalimerkintöjä), sen transkriptio ja kulmasulkujen sisällä luku ilmaisemassa, kuinka monta kertaa sana esiintyy VT:ssa. Esiintymien määrä on pääosin otettu Even-Shoshanin heprealaisesta konkordanssista, mutta sitä on korjattu käytetyn heprean tekstin mukaiseksi. Transkription perässä on suluissa mainittu substantiivin suku (m., f.). Jos heprean sanan lopussa on tähti, se merkitsee, että kyseessä on sanan oletettu perusmuoto.
Toisella rivillä alkaa sanan selitys. Suluissa rivin alussa mainitaan, onko kysymyksessä adjektiivi (adj.), lukusana (lukus.), pronomini (pron.), adverbi (adv.), prepositio (prep.), henkilönnimi (henk.) tai paikannimi (paik.) Jos kyseessä on verbi, sen vartalon nimi on mainittu ensin (qal, pi.).
