Olivatko evankeliumien kirjoittajat silminnäkijöitä?

Raamatun evankeliumeissa on huomattavia silminnäkijätodistusten piirteitä. Paikannimien osuus teksteissä on lähes identtinen. Kirjoittajat tuntevat yhteensä 23 taajamaa, talojen rakenteen, alueiden käytänteet ja puiden sijainnin. Jopa etunimet ovat tyypillisiä juuri Israelin juutalaisille. Tällaiset seikat olisi tiennyt vain erittäin perehtynyt henkilö tai silminnäkijä.

Ihmekertomuksiin on jäänyt yksityiskohtien lisäksi alkuperäissanoja, kuten talita kuum (’Tyttö, nouse!’) ja effata (’Aukene!’), jotka selvästi tekivät todistajiin syvän vaikutuksen. Lisäksi samasta tapauksesta mainitut yksityiskohdat selventävät usein tahattomasti toisiaan.

Kun evankeliumeja vertaa 2. ja 3. vuosisadalla laadittuihin apokryfikertomuksiin, ero on mittava. Niiden kirjoittajat eivät lainkaan tiedä, mihin taustaan sijoittaisivat Jeesuksensa. Hänestä tulee puhuva pää, joka latelee irrallisia viisauksia. Mikäli jokin tausta annetaan, se on kopioitu kanonisista evankeliumeista. Paikannimiä on tuskin lainkaan – lähinnä ilmiselvät Jerusalem ja Nasaret.

Kirkon historiassa näitä tekstejä kohdeltiin roskana, vaikka väärentäjät yrittivät panna ne Filippuksen, Marian tai muun tärkeän henkilön nimiin. Kanoniset evankeliumit taas olivat nimettömiä, mutta silti ne tunnustettiin varhain ja laajalti. Jopa harhaoppiset vetosivat näihin teksteihin niiden kiistattoman arvon tähden, ja ne on aina yhdistetty vain tuntemiimme kirjoittajiin. Heistä Matteus ja Johannes olisivat itse olleet silminnäkijöitä, mutta perimätiedon mukaan Markuksen lähde oli Pietari; Luukkaan selonteko nojaa laadukkaaseen tutkimukseen ja silminnäkijöiden haastatteluun.

Tekstien liberaali ajoitus 1. vuosisadan lopulle lepää yllättävän heikolla pohjalla. Apostolien teot näyttää vahvasti laaditun 63–64 jKr., Luukkaan evankeliumi sitä ennen ja Markus vielä aiemmin. Silminnäkijät olivat siis yhä hengissä ja saattoivat vahvistaa kirjoituksen.

Vähintään voidaan todeta, että evankeliumien taustalla on silminnäkijätodistus, jonka luotettavuutta ei ole erityistä syytä epäillä.

Kirjallisuutta:

Teksti on julkaistu Uusi Tie -lehden Lukijan kysymys -palstalla numerossa 24/2024.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.