Pari hyllymetriä kirjoja

Olen joitakin päiviä sitten palauttanut päättötyöni Biola Universityyn ja odottelen tutkinnon hyväksymistä. Näihin neljään ja puoleen työn ohessa suoritettuun tutkintovuoteen on mahtunut monenlaista. On ollut monia oivalluksen hetkiä, puolinukuksissa kirjoitettuja kurssitöitä ja keskusteluja, turhautumista ja riemastumista. Kaikesta huolimatta kokemus on ollut korvaamaton!

Aloin ohimennen pohtia, kuinka monta kirjaa mahdoinkaan lukea läpi tutkinnon puitteissa. Amerikkalaiset vitsailevat toisinaan, että tohtoria merkitsevä lyhenne ”PhD” johtuu sanoista ”a Pile high and Deep”. Tosiasiassa jo maisteriksi päästäkseen saa sukeltaa melko korkeaan ja syvään pinoon!

Lue lisää

Hyväksyykö Uusi testamentti orjuuden?

Kuinka kristinuskon perustajat saattoivat suhtautua niin piittaamattomasti sortoon, riistoon ja ihmisten perusoikeuksien laiminlyöntiin? Jeesus ei koskaan kieltänyt orjuutta, mutta puhui hyväksyvään sävyyn palvelijoiden lyömisestä (Luuk. 12:47). Apostoli Paavalikaan ei tuominnut orjuutta, vaan käski sen sijaan orjien totella kaikessa isäntiään (Ef. 6:5, Tiit. 2:9). Apostoli Pietarin mukaan ei tullut olla kuuliainen ainoastaan hyville isännille, vaan myös epäoikeudenmukaisille (1. Piet. 2:18). Eipä ihme, että Yhdysvaltain etelävaltioissa ”kristityt” plantaasinomistajat kohtelivat Afrikasta laivattuja orjiaan kammottavasti – juuri Raamatun jakeisiin vedoten!

Kristinuskon suhde orjuuteen ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen kuin kiihkeimmät meemitehtailijat antavat ymmärtää. On otettava huomioon muutama olennainen seikka.

Lue lisää

”Jos olisit syntynyt Intiassa, olisit hindu!”

Suomi on kauan ollut kristillisen perinteen värittämä maa – kuuluuhan yhä reilut kaksi kolmasosaa väestöstä evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja pari prosenttia muihin kristillisiin kirkko- tai seurakuntiin. Lapsena käytiin seurakunnan kerhossa, jouluna ja pääsiäisenä ehkä jopa kirkossa. Siksi moni pitää kristinuskon arvoja ja tapakulttuuria itselleen läheisinä ja tärkeinä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että ihmiset pysyvät kirkon tai seurakunnan jäseninä tottumuksesta, vaikka eivät (enää) uskoisi Jumalaan niin kuin se opettaa. Toiset uskovat ikään kuin varmuuden vuoksi siihen, mihin ovat pienestä saakka kasvaneet uskomaan.

Lue lisää

”Ateismi ei ole uskoa”

Ateistit ilmoittavat usein, ettei ateismi ole uskomus tai uskomusjärjestelmä, vaan yksinkertaisesti uskon puutetta. Näin totesi jo filosofi George H. Smith:

Perusmuodossaan ateismi ei ole uskomus: se on uskon puuttumista. Ateisti ei ole ensisijaisesti henkilö, joka uskoo, ettei jumalaa ole, vaan henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon.

–George H. Smith: Atheism: The Case Against God, 7.

Lue lisää

Elääkö Jeesus? Neljä historiallista faktaa

Tarinoita Jeesuksen heräämisestä kuolleista on jo 2000 vuotta pidetty hourupäisten uskovaisten höpinöinä. Niitä on väitetty vuoroin legendoiksi, mielenvikaisuuden tuotokseksi, symbolisiksi kertomuksiksi tai huijaukseksi. Eihän nykyaikainen, tieteellisen maailmankuvan omaava henkilö voi uskoa ylösnousemukseen.

On kuitenkin niin, että ylivoimainen enemmistö historiantutkijoista – myös uskonnottomista – myöntää neljä historiallista tosiasiaa, jotka liittyvät Jeesus Nasaretilaisen viimeisiin vaiheisiin. Mikä ilmiö voisi selittää ne kaikki yhdellä kertaa?

Lue lisää

Aikamme yleisin virhepäätelmä

Viholliset eivät voi olla oikeassa.

Päättely on johdonmukaisesti etenevää ajattelua, johtopäätösten tekemistä annettujen tietojen (tai oletusten) perusteella. Jos esimerkiksi tiedetään, että kaikilla koirilla on neljä jalkaa ja että Musti on koira, voidaan tehdä päätelmä, että Mustillakin on neljä jalkaa. Logiikan sääntöjen nojalla Mustia koskevan päättelyn lopputulos on väistämätön, joten päättelyketju on eheä.

Lue lisää

Kourallinen perusteita

Seuraavan kerran kun joku kysyy, miksi uskot Jumalaan, ota vasen käsi avuksi. Se tarjoaa sinulle ja kysyjälle kuusi hyvää syytä pitää kristillistä teismiä totena. Tämä muistisääntö on tietenkin vain tiivistelmä. Se kuulostaa vakuuttavalta vain, jos osaat myös perustella väitteesi. Tarkoitus onkin, että yllättävän kysymyksen kohdalla saat hetken lisäaikaa panna paperit mielessäsi järjestykseen.

Lue lisää