Suomi on kauan ollut kristillisen perinteen värittämä maa – kuuluuhan yhä reilut kaksi kolmasosaa väestöstä evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja pari prosenttia muihin kristillisiin kirkko- tai seurakuntiin. Lapsena käytiin seurakunnan kerhossa, jouluna ja pääsiäisenä ehkä jopa kirkossa. Siksi moni pitää kristinuskon arvoja ja tapakulttuuria itselleen läheisinä ja tärkeinä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että ihmiset pysyvät kirkon tai seurakunnan jäseninä tottumuksesta, vaikka eivät (enää) uskoisi Jumalaan niin kuin se opettaa. Toiset uskovat ikään kuin varmuuden vuoksi siihen, mihin ovat pienestä saakka kasvaneet uskomaan.
Meemilaakson tarinoita: Ateistit eivät tule riivatuiksi
Jos demoneja on olemassa, miksi ne ottavat valtaansa vain ihmisiä, jotka uskovat niiden olemassaoloon? Ateistit eivät kärsi riivaustiloista, koska demonit ovat uskovaisten kuvitelmaa – vai ovatko?
