Moraalirelativismi on länsimaiden suosituin eettinen näkemys. Mitä se tarkoittaa, mitä ongelmia siinä on ja onko relativismille uskottavaa vaihtoehtoa?
Nykyään on suosittua tarjota kosmoksessa havaitun hienosäädön selitykseksi multiversumia, mutta yrityksessä on ainakin viisi ongelmaa.
Kosmoksen luonnonvakioiden tarkka hienosäätö kaipaa selitystä. Jopa ateistitutkijat puhuvat ilmiön äärellä superälystä ja kaikkivaltiaasta.
Ajan ilmiöt vaihtuvat. Kulttuurin heiluri on jatkuvassa liikkeessä. Kristityillä on epäkiitollinen, mutta tärkeä tehtävä sen säätelemisessä.
Kristittyjä pilkataan usein ”hörhöiksi”. Liityttyäni ateistien Facebook-ryhmään oivalsin, että hörhöilyä voi harrastaa joka lipun alla.
Ateistit ilmoittavat usein, ettei ateismi ole uskomus tai uskomusjärjestelmä, vaan yksinkertaisesti uskon puutetta. Näin totesi jo filosofi George H. Smith:
Perusmuodossaan ateismi ei ole uskomus: se on uskon puuttumista. Ateisti ei ole ensisijaisesti henkilö, joka uskoo, ettei jumalaa ole, vaan henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon.
–George H. Smith: Atheism: The Case Against God, 7.
Seuraavan kerran kun joku kysyy, miksi uskot Jumalaan, ota vasen käsi avuksi. Se tarjoaa sinulle ja kysyjälle kuusi hyvää syytä pitää kristillistä teismiä totena. Tämä muistisääntö on tietenkin vain tiivistelmä. Se kuulostaa vakuuttavalta vain, jos osaat myös perustella väitteesi. Tarkoitus onkin, että yllättävän kysymyksen kohdalla saat hetken lisäaikaa panna paperit mielessäsi järjestykseen.