Miksi moraalirealismi eli käsitys objektiivisen moraalin olemassaolosta vastaa todellisuutta ja ihmisen tarpeita huomattavasti paremmin kuin relativismi?
Pahuuden tai kärsimyksen ongelma on kiperä haaste kristityille. Ei niinkään siksi, ettei siihen olisi vastauksia, vaan siksi, että ongelma on monitahoinen eivätkä vastaukset välttämättä miellytä kysyjää. Lisäksi pahuuden ongelmia on useampia. Yhden vastaus ei sovi toiseen, mutta se ei ole vastauksen vika. Pahuuden looginen ongelma on klassinen argumentti, joka pyrkii osoittamaan, etteivät Jumala ja pahuus … Lue lisää
Mitä muita ongelmia moraalirelativismi sisältää itseisen ristiriitaisuutensa lisäksi?
Sarjan edellisessä osassa esiteltiin kaksi näkemystä moraalin luonteesta: relativismi ja objektivismi. Kumpi käsityksistä vastaa todellisuutta paremmin? Moraalirelativismi on noussut vallitsevaan, suorastaan itsestään selvään asemaan länsimaissa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Se vetoaa moniin korostamalla toisten ymmärtämistä, suvaitsevaisuutta ja kulttuurista monimuotoisuutta. Jos ei ole yhtä oikeaa tapaa elää, syntyy ainakin se vaikutelma, että vältetään kulttuuri-imperialismi ja moralisoiva … Lue lisää
Voiko rakennus olla aborttiklinikka jo keskeneräisenä, jos siellä surmattava lapsi ei ole ihminen ennen syntymäänsä?
Moraalirelativismi on länsimaiden suosituin eettinen näkemys. Mitä se tarkoittaa ja onko sille uskottavaa vaihtoehtoa?
Nykyään on suosittua tarjota kosmoksessa havaitun hienosäädön selitykseksi multiversumia, mutta yrityksessä on ainakin viisi ongelmaa.
Kosmoksen luonnonvakioiden tarkka hienosäätö kaipaa selitystä. Jopa ateistitutkijat puhuvat ilmiön äärellä superälystä ja kaikkivaltiaasta.
Ajan ilmiöt vaihtuvat. Kulttuurin heiluri on jatkuvassa liikkeessä. Kristityillä on epäkiitollinen, mutta tärkeä tehtävä sen säätelemisessä.
Kristittyjä pilkataan usein ”hörhöiksi”. Liityttyäni ateistien Facebook-ryhmään oivalsin, että hörhöilyä voi harrastaa joka lipun alla.
Ateistit ilmoittavat usein, ettei ateismi ole uskomus tai uskomusjärjestelmä, vaan yksinkertaisesti uskon puutetta. Näin totesi jo filosofi George H. Smith:
Perusmuodossaan ateismi ei ole uskomus: se on uskon puuttumista. Ateisti ei ole ensisijaisesti henkilö, joka uskoo, ettei jumalaa ole, vaan henkilö, joka ei usko jumalan olemassaoloon.
–George H. Smith: Atheism: The Case Against God, 7.
Seuraavan kerran kun joku kysyy, miksi uskot Jumalaan, ota vasen käsi avuksi. Se tarjoaa sinulle ja kysyjälle kuusi hyvää syytä pitää kristillistä teismiä totena. Tämä muistisääntö on tietenkin vain tiivistelmä. Se kuulostaa vakuuttavalta vain, jos osaat myös perustella väitteesi. Tarkoitus onkin, että yllättävän kysymyksen kohdalla saat hetken lisäaikaa panna paperit mielessäsi järjestykseen.
