1. aikakirja,
luku 15
1. aikakirja,
luku 17

1. aikakirja, luku 16


1. Kun he olivat tuoneet Jumalan arkin ja asettaneet sen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, uhrasivat he polttouhreja ja yhteysuhreja Jumalan edessä. 2. Ja kun Daavid oli uhrannut polttouhrin ja yhteysuhrit, siunasi hän kansan Herran nimeen. 3. Ja hän jakoi kaikille israelilaisille, sekä miehille että naisille, kullekin leipäkakun, kappaleen lihaa ja rypälekakun. 4. Ja hän asetti Herran arkin eteen leeviläisiä palvelemaan ja kunnioittamaan, kiittämään ja ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa: 5. Aasafin johtajaksi, toiseksi Sakarjan, sitten Jegielin, Semiramotin, Jehielin, Mattitjan, Eliabin, Benajan, Oobed-Edomin ja Jegielin soittamaan harpuilla ja kanteleilla, Aasafin helistäessä kymbaaleja 6. ja pappien, Benajan ja Jahasielin, soittaessa yhtämittaa torvia Jumalan liitonarkin edessä. 7. Silloin, sinä päivänä, ensi kerran Daavid asetti Aasafin ja hänen veljensä kiittämään Herraa näin: 8. "Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. 9. Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä. 10. Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa. 11. Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa. 12. Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita, 13. te Israelin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa. 14. Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan. 15. Muistakaa hänen liittonsa iankaikkisesti, hamaan tuhansiin polviin, sana, jonka hän on säätänyt, 16. liitto, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja hänen lisakille vannomansa vala. 17. Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi. 18. Hän sanoi: 'Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne'. 19. Teitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja te olitte muukalaisia siellä. 20. Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan. 21. Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä: 22. 'Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni'. 23. Veisatkaa Herralle, kaikki maa, julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa. 24. Ilmoittakaa pakanain seassa hänen kunniaansa, hänen ihmeitänsä kaikkien kansojen seassa. 25. Sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä, hän on peljättävä yli kaikkien jumalain. 26. Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat. 27. Kirkkaus ja kunnia on hänen kasvojensa edessä, väkevyys ja riemu hänen asuinsijassaan. 28. Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys. 29. Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaa lahjoja ja tulkaa hänen kasvojensa eteen, kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa. 30. Vaviskaa hänen kasvojensa edessä, kaikki maa. Maan piiri pysyy lujana, se ei horju. 31. Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa; ja sanottakoon pakanain seassa: 'Herra on kuningas!' 32. Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on; ihastukoot kedot ja kaikki, mitä niissä on, 33. riemuitkoot silloin metsän puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomitsemaan maata. 34. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 35. Ja sanokaa: 'Pelasta meidät, sinä pelastuksemme Jumala, kokoa ja vapahda meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskaisimme sinun ylistyksestäsi'. 36. Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen." Ja kaikki kansa sanoi: "Amen", ja ylisti Herraa. 37. Ja hän asetti Aasafin ja hänen veljensä sinne Herran liitonarkin eteen tekemään vakituista palvelusta arkin edessä, kunakin päivänä sen päivän palveluksen, 38. mutta Oobed-Edomin ja heidän veljensä, yhteensä kuusikymmentä kahdeksan, nimittäin Oobed-Edomin, Jeditunin pojan, ja Hoosan, ovenvartijoiksi. 39. Ja pappi Saadokin ja hänen veljensä, papit, hän asetti Herran asumuksen eteen, uhrikukkulalle, joka on Gibeonissa, 40. uhraamaan polttouhreja Herralle polttouhrialttarilla, aina aamuin ja illoin, kaikki niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa, jonka hän on antanut Israelille. 41. Ja heidän kanssaan olivat Heeman ja Jedutun ynnä muut valitut, nimeltä mainitut, kiittämässä Herraa siitä, että hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 42. Näiden, Heemanin ja Jedutunin, hallussa oli torvet ja kymbaalit soittajia varten ynnä muut soittimet Jumalan virttä varten. Ja Jedutunin pojat vartioivat ovia. 43. Sitten kaikki kansa lähti kukin kotiinsa, ja Daavid kääntyi takaisin tervehtimään perhettänsä.

1. Jumalan liitonarkku tuotiin keskelle telttaa, jonka Daavid oli pystyttänyt sitä varten, ja Jumalan edessä uhrattiin polttouhreja ja yhteysuhreja. 2. Uhritoimituksen päätettyään Daavid siunasi kansan Herran nimeen 3. ja jakoi kaikille israelilaisille, miehille ja naisille, kullekin uhrileivän, yhden osuuden uhrilihasta ja hunajaleivonnaisen. 4. Daavid määräsi muutamia leeviläisiä suorittamaan palvelusta Herran arkun edessä ja ylistäen laulamaan Herran, Israelin Jumalan, kiitosta. 5. Heidän johtajanaan oli Asaf, ja hänestä seuraavana oli Sakarja. Sitten olivat Jaasiel, Semiramot, Jehiel, Mattitja, Eliab, Benaja, Obed-Edom ja Jeiel, jotka soittivat harppua ja lyyraa. Asaf helisytti symbaaleja, 6. ja papit Benaja ja Jahasiel puhalsivat koko ajan torvea Jumalan liitonarkun edessä. 7. Tuona päivänä Daavid asetti Asafin ja hänen veljensä ensimmäistä kertaa laulamaan Herralle tätä ylistystä: 8. – Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan! 9. Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään. 10. Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa! 11. Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan. 12. Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen suuret tekonsa ja hänen tuomionsa, 13. te Israelin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut. 14. Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin. 15. Muistakaa aina hänen liittonsa, tuhansille sukupolville annettu lupaus, 16. liitto, jonka hän teki Abrahamin kanssa, vala, jonka hän vannoi Iisakille. 17. Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton. 18. Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaaninmaan, perintöosaksi minä määrään sen teille." 19. Kun teitä oli vain pieni määrä, kun olitte vain vähäinen joukko muukalaisia, 20. kun vaelsitte kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen, 21. hän ei antanut kenenkään sortaa teitä. Teidän tähtenne hän varoitti kuninkaita: 22. "Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni." 23. Laulakaa Herralle, koko maanpiiri! Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan! 24. Julistakaa hänen kunniaansa, ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kansoille, jotka eivät häntä tunne. 25. Suuri on Herra, ylistäkää häntä! Pelätkää häntä, hän on jumalista korkein. 26. Eivät ole jumalia toisten kansojen jumalat, mutta Herra on taivaitten luoja. 27. Hänen on loisto ja hänen on kunnia, hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus. 28. Maan kaikki kansat, tunnustakaa Herra, tunnustakaa Herran kunnia ja voima, 29. tunnustakaa hänen nimensä kunnia! Tuokaa hänelle uhrilahjat, astukaa hänen eteensä, kumartakaa hänen pyhää kirkkauttaan! 30. Vaviskoon koko maailma ja pelätköön häntä. Hän loi maan, joka pysyy eikä horju. 31. Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa! Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas! 32. Pauhatkoon meri kaikkineen, juhlikoot maa ja sen luodut, 33. humiskoot ilosta metsien puut Herran edessä, sillä hän tulee tuomaan oikeutta maan päälle. 34. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. 35. Sanokaa: Auta meitä, pelastuksen Jumala, saata meidät yhteen, pelasta meidät kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua. 36. Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Kansa sanoi: "Aamen!", ja ylisti Herraa. 37. Daavid määräsi Asafin ja hänen sukunsa miehet jatkuvasti hoitamaan palvelusta Herran liitonarkun edessä sen mukaan kuin kullekin päivälle oli määrätty. 38. Obed-Edom, Jedutunin poika, ja hänen sukunsa miehet, yhteensä kuusikymmentäkahdeksan, sekä Hosa asetettiin portinvartijoiksi. 39. Pappi Sadokin ja hänen sukuaan olevat papit Daavid määräsi jäämään Herran pyhäkköteltan luo Gibeonin kukkulalle. 40. Heidän tuli aamuin ja illoin uhrata polttouhrialttarilla Herralle polttouhreja sen mukaan kuin on määrätty laissa, jonka Herra on antanut israelilaisille. 41. Heman, Jedutun ja muut valitut laulajat, jotka oli mainittu nimeltä, olivat siellä heidän kanssaan ylistämässä Herraa: "Iäti kestää hänen armonsa!" 42. Torvet ja symbaalit, joita soittajat käyttivät, sekä soittimet, joilla säestettiin pyhiä lauluja, olivat Hemanin ja Jedutunin hallussa. Jedutunin suvun miehet olivat portinvartijoina. 43. Sitten kaikki lähtivät kotiinsa, ja myös Daavid palasi perheensä luo. ©

 
1. aikakirja,
luku 15
1. aikakirja,
luku 17
 

Ota yhteyttäX