1. Mooseksen kirja,luku 39
luku 41
1. Mooseksen kirja, luku 40
luotu 26.3.2025 klo 14:59
muokattu 1.4.2025 klo 14:06
Sisällys
| 1–8 | Kaksi hovimiestä vankilassa |
| 9–15 | Juomanlaskijan uni ja selitys |
| 16–19 | Leipurin uni ja selitys |
| 20–23 | Selitykset käyvät toteen |
Kaksi hovimiestä vankilassa
muokattu 1.4.2025 klo 11:01
1. Ja tapahtui jonkun ajan kuluttua, että Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipoja rikkoivat herraansa, Egyptin kuningasta, vastaan. 2. Ja farao vihastui näihin kahteen hoviherraansa, ylimmäiseen juomanlaskijaan ja ylimmäiseen leipojaan, 3. ja panetti heidät vankeuteen henkivartijain päämiehen taloon, samaan vankilaan, jossa Joosef oli vankina. 4. Ja henkivartijain päämies antoi heille Joosefin heitä palvelemaan. Niin he olivat jonkun aikaa vankeudessa. 5. Ollessaan vankilassa vangittuina he molemmat, Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipoja, näkivät samana yönä unta, kumpikin unensa, ja kummankin unella oli oma selityksensä. 6. Ja kun Joosef aamulla tuli heidän luokseen, huomasi hän heidät alakuloisiksi. 7. Silloin hän kysyi faraon hoviherroilta, jotka olivat hänen kanssansa vankeudessa hänen isäntänsä talossa: "Miksi te olette tänään niin murheellisen näköiset?" 8. He vastasivat hänelle: "Olemme kumpikin nähneet unen, eikä ole niiden selittäjää." Ja Joosef sanoi heille: "Unien selitykset ovat Jumalan; kertokaa kuitenkin minulle."
1. Jonkin ajan kuluttua tapahtui, että faraon, Egyptin kuninkaan, juomanlaskija ja leipuri rikkoivat herraansa vastaan. 2. Silloin farao vihastui näihin kahteen hoviherraansa, ylijuomanlaskijaan ja ylileipuriin, 3. ja toimitti heidät henkivartijain päällikön vartioitaviksi, samaan vankilaan jossa Joosefkin oli. 4. Henkivartijain päällikkö määräsi Joosefin huolehtimaan heistä ja palvelemaan heitä. Niin he olivat jonkin aikaa vankeudessa. 5. Vankilassa ollessaan Egyptin kuninkaan juomanlaskija ja leipuri näkivät molemmat samana yönä unta. Kumpikin näki eri unen, joka vaati oman selityksensä. 6. Kun Joosef aamulla tuli heidän luokseen, hän tapasi heidät alakuloisina. 7. Hän kysyi näiltä faraon hovimiehiltä, jotka olivat vankeina hänen kanssaan hänen isäntänsä talossa: "Miksi te näytätte tänään niin onnettomilta?" 8. He vastasivat: "Olemme nähneet unta, eikä täällä ole ketään, joka selittäisi unemme." Joosef sanoi: "Unien selitykset tulevat Jumalalta, mutta kertokaa kuitenkin unenne minulle." ©
Faraon palveluksessa olevia 'taikureita', 'tietäjiä' tai 'enteidenselittäjiä' kutsutaan hepreaksi nimellä חַרְטֻמֵּי (ḥarṭummê). Tutkijat ovat jo kauan tunnistaneet sanan olevan lainaa egyptin kielestä. Korkeammalla asteella toimivat opettajapapit harjoittivat myös taikuutta, minkä vuoksi egyptiläinen 'ylintä' merkitsevä sana saattoi saada merkityksen 'taikuri'. Faraoiden aikana papit saatettiin kutsua palatsiin tai eri temppeleihin, mutta ”Elämän talossa” he tutkivat ja kopioivat rituaaleja ja taikuutta käsitteleviä tekstejä.[1]
Seuraavan luvun (1. Moos. 41:8) koptinkielinen käännös osoittaa, että 'tietäjät' olivat juuri Elämän talon opettajakuntaa – ja siellä säilytettiin ja tutkittiin Chester Beatty -papyruksen tapaisia unten tulkitsemisen oppaita.[2] Egyptiläinen Unikirja tukee faraolle ilmiselvää ajatusta, että painajaiset voivat olla enteitä ja että kohtalo on vältettävissä toimimalla viisaasti. Tämä ajatus on luonnollinen myös juomanlaskijalle ja leipurille. Heidän ongelmansa (1. Moos. 40:6,8) ydin onkin siinä, että he ovat nähneet unensa vankilassa, eivät siksi pääse Elämän talon pappien ja heidän tulkintaoppaidensa luo eivätkä siis voi saada selville, mitä on tehtävä.[3] Jumalan avulla Joosef voi kuitenkin toimia tulkitsijana.
Juomanlaskijan uni ja selitys
9. Niin ylimmäinen juomanlaskija kertoi unensa Joosefille ja sanoi hänelle: "Minä näin unta, ja katso, minun edessäni oli viinipuu; 10. viinipuussa oli kolme oksaa, ja samassa kun se alkoi versoa, sen kukat puhkesivat ja marjat sen rypäleissä kypsyivät. 11. Ja minulla oli faraon malja kädessäni, ja minä otin marjat ja pusersin niistä mehun faraon maljaan ja annoin maljan faraon käteen." 12. Ja Joosef sanoi hänelle: "Tämä on sen selitys: kolme oksaa merkitsee kolmea päivää. 13. Kolmen päivän kuluttua farao korottaa sinun pääsi ja asettaa sinut jälleen virkaasi. Ja sinä annat faraon maljan hänen käteensä niinkuin ennenkin, kun olit hänen juomanlaskijansa. 14. Mutta muista minua, kun sinun hyvin käy, ja tee minulle laupeus mainitsemalla minusta faraolle ja toimittamalla minut pois tästä talosta. 15. Sillä minut on varastettu hebrealaisten maasta, enkä minä ole täälläkään tehnyt mitään, mistä minut olisi tullut panna tähän vankikuoppaan."
9. Ylijuomanlaskija kertoi unensa Joosefille sanoen: "Näin unta, että edessäni oli viiniköynnös 10. ja viiniköynnöksessä oli kolme haaraa. Tuskin se oli puhjennut lehteen, kun se jo kukki, ja rypäleet kypsyivät sen tertuissa. 11. Minulla oli kädessäni faraon malja, ja minä otin rypäleitä, puristin niiden mehun faraon maljaan ja annoin maljan faraon käteen." 12. Joosef sanoi hänelle: "Tämä on unesi selitys. Nuo kolme haaraa tarkoittavat kolmea päivää. 13. Kolmen päivän kuluttua farao ylentää sinut ja palauttaa sinut entiseen asemaasi, ja sinä saat antaa maljan faraon käteen niin kuin ennenkin, kun olit hänen juomanlaskijansa. 14. Älä unohda minua, kun sinun käy hyvin, vaan tee minulle palvelus: puhu minusta faraolle ja auta minut pois tästä talosta. 15. Minut on näet ryöstetty tänne heprealaisten maasta, enkä ole täälläkään tehnyt mitään pahaa. Silti minut on heitetty tähän vankityrmään." ©
Leipurin uni ja selitys
16. Kun ylimmäinen leipoja näki, että Joosef antoi hyvän selityksen, sanoi hän hänelle: "Myöskin minä näin unen, ja katso, kolme nisuleipäkoria oli minun pääni päällä. 17. Ja ylimmässä korissa oli kaikenlaisia leivoksia faraon syötäväksi, mutta linnut söivät ne korista, joka oli minun pääni päällä." 18. Joosef vastasi ja sanoi: "Tämä on sen selitys: kolme koria merkitsee kolmea päivää. 19. Kolmen päivän kuluttua farao korottaa sinun pääsi ripustamalla sinut hirsipuuhun, ja taivaan linnut syövät sinun lihasi."
16. Kun ylileipuri kuuli, miten hyvin Joosef selitti unen, hän sanoi: "Minun uneni oli tällainen. Minulla oli pääni päällä kolme korillista vehnäleipiä. 17. Ylimmässä korissa oli kaikenlaisia leivonnaisia faraolle syötäväksi, mutta linnut söivät ne korista pääni päältä." 18. Joosef sanoi: "Tämä on unesi selitys. Nuo kolme koria tarkoittavat kolmea päivää. 19. Kolmen päivän kuluttua farao ylentää sinutkin: hän ripustaa sinut hirsipuuhun, ja linnut syövät sinun lihasi." ©
Selitykset käyvät toteen
muokattu 1.4.2025 klo 14:06
20. Kolmantena päivänä sen jälkeen, faraon syntymäpäivänä, tämä laittoi pidot kaikille palvelijoilleen. Silloin hän korotti palvelijainsa joukosta sekä ylimmäisen juomanlaskijan että ylimmäisen leipojan pään. 21. Ylimmäisen juomanlaskijan hän asetti hänen entiseen juomanlaskijan toimeensa, niin että hän sai antaa maljan faraon käteen; 22. mutta ylimmäisen leipojan hän hirtätti, niinkuin Joosef oli heille selityksessään sanonut. 23. Mutta ylimmäinen juomanlaskija ei muistanut Joosefia, vaan unhotti hänet.
20. Kolmantena päivänä faraolla oli syntymäpäivä, ja hän järjesti pidot koko hovinsa väelle. Hän ylensi ylijuomanlaskijan ja ylileipurin hovinsa nähden: 21. hän palautti ylijuomanlaskijan entiseen asemaansa, niin että tämä sai taas antaa maljan faraon käteen, 22. mutta ylileipurin hän hirtätti – juuri niin kuin Joosef oli selittänyt heidän unensa. 23. Mutta ylijuomanlaskija ei muistanut Joosefia, vaan unohti hänet. ©
Tutkimuksen parissa tekstin viittausta faraon syntymäpäivään (j. 20) on pidetty osoituksena kertomuksen myöhäsyntyisyydestä, sillä Raamatun ulkopuolella todisteita juhlinnasta on löytynyt vasta 1. vuosituhannelta.[4] On kuitenkin otettava huomioon, että Psalmissa 2, jota käytettiin kuninkaan kruunajaisissa ja kruunajaispäivän vuotuisessa muistojuhlassa, kuninkaaksi nousua kuvataan (Ps. 2:7) ilmauksella ”tänä päivänä olen sinut synnyttänyt” (אֲנִי הַיֹּום יְלִדְתִּיךָ, ʾӑnî hajôm jĕliḏtîḵā). Samaa sanajuurta יָלַד (jālaḏ) käytetään myös syntymästä jakeessa 20.
Lähi-idän ja etenkin Egyptin ikonografiasta käy voimakkaasti ilmi ajatus, että kruunajaishetkellään kuningas tai farao koki jonkinlaisen jumalallisen syntymän.[5] Juhla ei siis välttämättä viittaa faraon fyysiseen syntymään, vaan hänen valtaistuimelle nousuunsa ja syntymiseensä eläväksi Horukseksi. Tämä ”kuninkaan ilmestymisen juhla” taas tunnetaan Egyptin teksteistä jo kuudennen dynastian ajalta (n. 2 340–2 180 eKr.), paljon ennen Joosefin saapumista maahan.
Ajatusta tukee sekin, että Lähi-idässä uuden kuninkaan kruunajaisiin kytkeytyi anteeksianto jopa poliittisille vihollisille (vrt. 2. Kun. 25:27). Saman valtaannousun vuosijuhla olisi kenties ollut sopiva tilaisuus armahtaa juomanlaskija.
1. Mooseksen kirja,luku 39
luku 41
