2. kuninkaiden kirja,
luku 11
2. kuninkaiden kirja,
luku 13

2. kuninkaiden kirja, luku 12


1 (11:21). Jooas oli seitsemän vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi. 2 (12:1). Jeehun seitsemäntenä hallitusvuotena tuli Jooas kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Sibja Beersebasta. 3 (2). Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin hän eli, sillä pappi Joojada oli opettanut häntä. 4 (3). Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. 5 (4). Ja Jooas sanoi papeille: "Kaiken rahan, joka pyhinä lahjoina tuodaan Herran temppeliin, käyvän rahan, kaiken arvion mukaan suoritettavan henkilörahan ja kaiken rahan, jonka joku sydämensä vaatimuksesta tuo Herran temppeliin, 6 (5). sen ottakoot papit itselleen, kukin tuttavaltaan; mutta heidän on niillä korjattava, mitä on rappeutunutta Herran temppelissä, missä vain jotakin rappeutunutta on." 7 (6). Mutta vielä kuningas Jooaan kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena eivät papit olleet korjanneet mitään, mikä temppelissä oli rappeutunutta. 8 (7). Silloin kuningas Jooas kutsui pappi Joojadan ja muut papit ja sanoi heille: "Miksi te ette ole korjanneet mitään, mikä temppelissä on rappeutunutta? Nyt te ette enää saa ottaa rahaa tuttaviltanne, vaan teidän on annettava se siihen, mikä temppelissä on rappeutunutta." 9 (8). Ja papit suostuivat siihen, etteivät ottaisi rahaa kansalta, mutta eivät myöskään korjaisi sitä, mikä temppelissä oli rappeutunutta. 10 (9). Mutta pappi Joojada otti arkun ja kaivoi reiän sen kanteen ja asetti sen alttarin ääreen, oikealle puolelle, kun mennään Herran temppeliin. Ja papit, jotka vartioivat ovea, panivat siihen kaiken rahan, mikä Herran temppeliin tuotiin. 11 (10). Kun he näkivät, että arkussa oli paljon rahaa, meni kuninkaan kirjuri sinne ylimmäisen papin kanssa, ja he sitoivat yhteen ja laskivat rahat, jotka olivat Herran temppelissä. 12 (11). Sitten annettiin punnitut rahat työnteettäjille, jotka oli pantu valvomaan töitä Herran temppelissä; ja he maksoivat niillä puusepät ja rakentajat, jotka tekivät työtä Herran temppelissä, 13 (12). ynnä muurarit ja kivenhakkaajat, niin myös puutavarat ja hakatut kivet, jotka oli ostettava sen korjaamiseksi, mikä Herran temppelissä oli rappeutunutta, kaikki temppelin korjausmenot. 14 (13). Ei kuitenkaan teetetty Herran temppeliin hopeavateja, veitsiä, maljoja, torvia, ei mitään kulta- tai hopeakaluja, rahalla, joka tuotiin Herran temppeliin, 15 (14). vaan se annettiin työmiehille, että he sillä korjaisivat Herran temppeliä. 16 (15). Eikä miehiltä, joille rahat luovutettiin työmiehille annettaviksi, vaadittu tilintekoa, vaan he toimivat luottamusmiehinä. 17 (16). Vikauhri- ja syntiuhrirahoja ei tuotu Herran temppeliin; ne tulivat papeille. 18 (17). Siihen aikaan Hasael, Aramin kuningas, tuli ja ryhtyi sotimaan Gatia vastaan, ja hän valloitti sen. Sitten Hasael kävi hyökkäämään Jerusalemia vastaan. 19 (18). Silloin Jooas, Juudan kuningas, otti kaikki pyhät lahjat, jotka hänen isänsä, Juudan kuninkaat Joosafat, Jooram ja Ahasja, olivat pyhittäneet, ja omat pyhät lahjansa sekä kaiken kullan, mitä oli Herran temppelin aarrekammioissa ja kuninkaan linnassa, ja lähetti ne Hasaelille, Aramin kuninkaalle. Niin tämä lähti pois Jerusalemin kimpusta. 20 (19). Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa. 21 (20). Mutta hänen palvelijansa nousivat ja tekivät salaliiton ja surmasivat Jooaan Millo-rakennuksessa, siinä, mistä mennään alas Sillaan. 22 (21). Hänen palvelijansa Joosakar, Simeatin poika, ja Joosabad, Soomerin poika, löivät hänet kuoliaaksi, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Amasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

1. Joas oli kuninkaaksi tullessaan seitsemän vuoden ikäinen. 2. Hän tuli kuninkaaksi Jehun seitsemäntenä hallitusvuotena ja hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä oli beersebalainen Sibja. 3. Joas teki koko ikänsä sitä, mikä on oikein Herran silmissä, koska pappi Jojada oli kasvattanut hänet. 4. Uhrikukkulat eivät kuitenkaan hävinneet, yhä edelleenkin kansa uhrasi ja suitsutti kukkuloilla. 5. Joas sanoi papeille: "Kaiken uhriksi pyhitetyn rahan, joka tuodaan Herran temppeliin, ottakoot papit haltuunsa, kukin omilta maksuvelvollisiltaan – oli se sitten tuojalle itselleen määrätty maksu tai toisten maksettavaksi määrätty summa, jonka hän tulee tuomaan, tai vapaaehtoisesti Herran temppeliin tuotava uhrilahja. 6. Näillä varoilla pappien pitää korjauttaa kaikki temppelin vauriot." 7. Mutta vielä Joasin kahdentenakymmenentenäkolmantena hallitusvuotena papit eivät olleet korjauttaneet temppelin vaurioita. 8. Kuningas Joas kutsui silloin pappi Jojadan ja muut papit luokseen ja sanoi heille: "Miksi te ette kunnosta temppeliä? Nyt ette enää saa ottaa maksuvelvollisiltanne rahaa, ellette anna sitä temppelin korjaukseen." 9. Papit suostuivat siihen, että he eivät enää ottaisi kansalta rahaa, kunhan eivät myöskään joutuisi korjauttamaan temppeliä. 10. Pappi Jojada otti arkun, teki sen kanteen reiän ja asetti sen alttarin luo, Herran temppelin ovelta katsoen oikealle puolelle. Ovella vartiossa olevat papit panivat tähän arkkuun kaiken rahan, joka tuotiin Herran temppeliin. 11. Aina kun papit näkivät, että arkussa oli paljon rahaa, kuninkaan kirjuri ja ylipappi kutsuttiin Herran temppeliin, ja he kokosivat ja laskivat kertyneet rahat. 12. He antoivat laskemansa rahat korjaustöiden valvojille, joiden vastuulla työt Herran temppelissä olivat. Nämä maksoivat edelleen temppeliä korjaaville puusepille ja rakennusmiehille, muurareille ja kivenhakkaajille. 13. Rahoilla myös hankittiin puita ja hakattuja kiviä, joilla Herran temppelin halkeamia korjattiin, ja kaikkea muuta, mitä töissä tarvittiin. 14. Näillä rahoilla, jotka Herran temppeliin tuotiin, ei kuitenkaan teetetty hopeavateja, veitsiä, vihmontamaljoja eikä torvia, ei kulta- eikä hopeaesineitä. 15. Rahat annettiin työn valvojille, ja he maksoivat niillä Herran temppelin korjaustyöt. 16. Niiltä miehiltä, joille rahat annettiin työn valvojille toimitettaviksi, ei vaadittu tilejä, sillä he nauttivat kaikkien luottamusta. 17. Vikauhri- ja syntiuhrirahoja ei käytetty Herran temppelin korjaamiseen, vaan ne menivät papeille. 18. Noihin aikoihin Syyrian kuningas Hasael lähti sotaretkelle ja hyökkäsi Gatia vastaan. Hän valtasi kaupungin ja alkoi valmistella hyökkäystä Jerusalemiin. 19. Silloin Juudan kuningas Joas otti kaikki uhrilahjat, jotka hänen edeltäjänsä, Juudan kuninkaat Josafat, Joram ja Ahasja, olivat temppeliin tuoneet, sekä omat uhrilahjansa ja kaiken kullan, mitä oli Herran temppelin ja kuninkaan palatsin aarrekammioissa, ja lähetti ne Syyrian kuninkaalle Hasaelille. Niin Hasael lähti pois eikä hyökännyt Jerusalemiin. 20. Kaikki muu, mitä on kerrottavaa Joasista ja hänen teoistaan, on kirjoitettu Juudan kuninkaiden historiaan. 21. Hänen omat miehensä tekivät salaliiton ja nousivat häntä vastaan. He löivät hänet hengiltä Bet-Millossa, siellä mistä tie vie alas Sillaan. 22. Hänen omat miehensä Josakar, Simeatin poika, ja Josabad, Somerin poika, kävivät hänen kimppuunsa ja surmasivat hänet. Joas haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Amasja. ©

 
2. kuninkaiden kirja,
luku 11
2. kuninkaiden kirja,
luku 13
 

Ota yhteyttäX