luku 10
luku 12
2. Samuelin kirja, luku 11
1. Vuoden vaihteessa, kuningasten sotaanlähtöaikana, lähetti Daavid Jooabin ja hänen kanssaan palvelijansa ja koko Israelin sotaretkelle; ja he hävittivät ammonilaisten maata ja piirittivät Rabbaa. Mutta Daavid itse jäi Jerusalemiin. 2. Niin tapahtui eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltansa ja käveli kuninkaan linnan katolla, että hän katolta näki naisen peseytymässä; ja nainen oli näöltään hyvin ihana. 3. Daavid lähetti hankkimaan tietoja naisesta; ja sanottiin: "Se on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Uurian vaimo." 4. Niin Daavid lähetti sanansaattajat häntä noutamaan, ja hän tuli hänen luoksensa. Ja Daavid makasi naisen kanssa, joka juuri oli puhdistautunut saastaisuudestaan. Sitten tämä palasi kotiinsa. 5. Ja vaimo tuli raskaaksi; ja hän lähetti ilmoittamaan Daavidille: "Minä olen raskaana." 6. Silloin Daavid lähetti Jooabille sanan: "Lähetä minun luokseni heettiläinen Uuria." Ja Jooab lähetti Uurian Daavidin luo. 7. Ja kun Uuria tuli Daavidin luo, kysyi tämä, kuinka Jooab ja väki voivat ja kuinka sota menestyi. 8. Ja Daavid sanoi Uurialle: "Mene kotiisi ja pese jalkasi." Uuria lähti kuninkaan linnasta, ja kuninkaan lahja seurasi häntä. 9. Mutta Uuria panikin maata kuninkaan linnan oven eteen kaikkien muiden herransa palvelijain joukkoon eikä mennyt kotiinsa. 10. Kun Daavidille ilmoitettiin: "Uuria ei ole mennytkään kotiinsa", sanoi Daavid Uurialle: "Tulethan sinä matkalta, mikset mennyt kotiisi?" 11. Mutta Uuria sanoi Daavidille: "Arkki ja Israel ja Juuda asuvat lehtimajoissa, minun herrani Jooab ja herrani palvelijat ovat leiriytyneinä kedolla; menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät ja sinun sielusi elää: sitä minä en tee." 12. Niin Daavid sanoi Uurialle: "Jää tänne vielä täksi päiväksi, niin minä huomenna päästän sinut menemään." Niin Uuria jäi Jerusalemiin vielä siksi päiväksi. Seuraavana päivänä 13. Daavid kutsui hänet luoksensa syömään ja juomaan ja juotti hänet juovuksiin. Mutta illalla hän meni maata vuoteelleen herransa palvelijain joukkoon eikä mennyt kotiinsa. 14. Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti kirjeen Jooabille ja lähetti sen Uurian mukana. 15. Ja kirjeessä hän kirjoitti näin: "Pankaa Uuria eturintaan, kiivaimpaan taisteluun, ja vetäytykää takaisin hänen luotaan, että hänet lyötäisiin kuoliaaksi." 16. Piirittäessään kaupunkia Jooab asetti Uurian siihen paikkaan, missä tiesi urhoollisimpien miesten olevan. 17. Kun sitten kaupungin miehet ryntäsivät ulos ja ryhtyivät taisteluun Jooabin kanssa, niin väkeä, Daavidin palvelijoita, kaatui, ja myöskin heettiläinen Uuria kuoli. 18. Sitten Jooab lähetti ilmoittamaan Daavidille kaikki, mitä taistelussa oli tapahtunut. 19. Ja hän käski sanansaattajaa sanoen: "Kun olet kertonut kuninkaalle kaikki, mitä sodassa on tapahtunut, 20. niin kuningas ehkä kiivastuu ja sanoo sinulle: 'Miksi menitte niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö tienneet, että ne ampuvat muurilta? 21. Kuka surmasi Abimelekin, Jerubbesetin pojan? Eikö nainen heittänyt muurilta jauhinkiviä hänen päällensä, niin että hän kuoli Teebeksessä? Miksi menitte niin lähelle muuria?' Sano silloin: 'Myöskin sinun palvelijasi heettiläinen Uuria on kuollut'." 22. Sanansaattaja lähti, ja tultuaan hän ilmoitti Daavidille kaiken, mitä Jooab oli lähettänyt hänet ilmoittamaan. 23. Ja sanansaattaja sanoi Daavidille: "Ne miehet olivat meille ylivoimaiset ja ryntäsivät meitä vastaan ulos kedolle, mutta me työnsimme heidät takaisin portin ovelle saakka. 24. Silloin ampujat ampuivat muurilta sinun palvelijoitasi, ja kuninkaan palvelijoita kuoli; myöskin palvelijasi heettiläinen Uuria kuoli." 25. Silloin Daavid sanoi sanansaattajalle: "Sano näin Jooabille: 'Älä pane sitä pahaksesi, sillä miekka syö milloin yhden, milloin toisen; taistele urheasti kaupunkia vastaan ja hävitä se'. Rohkaise häntä näin." 26. Kun Uurian vaimo kuuli, että hänen miehensä Uuria oli kuollut, piti hän puolisolleen valittajaiset. 27. Mutta kun suruaika oli ohitse, lähetti Daavid ottamaan hänet linnaansa, ja hän tuli hänen vaimoksensa. Sitten hän synnytti hänelle pojan. Mutta se, minkä Daavid oli tehnyt, oli paha Herran silmissä.
1. Kun seuraavana keväänä oli taas kuninkaiden sotaanlähdön aika, Daavid lähetti Joabin johdolla vakinaiset joukkonsa ja Israelin miehet sotaretkelle, ja he kukistivat ammonilaiset ja ryhtyivät piirittämään Rabbaa. Daavid itse jäi Jerusalemiin. 2. Eräänä iltana, kun Daavid oli noussut vuoteeltaan käyskentelemään kuninkaanpalatsin katolla, hän näki sieltä naisen, joka oli peseytymässä. Nainen oli hyvin kaunis. 3. Daavid lähetti tiedustelemaan, kuka nainen oli, ja hänelle kerrottiin: "Hän on Batseba, Eliamin tytär, heettiläisen Urian vaimo." 4. Daavid lähetti sananviejiä noutamaan naista, ja tämä saapui hänen luokseen. Nainen oli juuri puhdistautunut, ja Daavid makasi hänen kanssaan. Sitten nainen palasi kotiinsa. 5. Nainen tuli raskaaksi, ja hän toimitti Daavidille sanan: "Minä olen raskaana." 6. Silloin Daavid lähetti Joabille käskyn: "Lähetä luokseni heettiläinen Uria." Joab teki niin. 7. Kun Uria tuli, Daavid kysyi häneltä, mitä Joabille ja sotilaille kuului ja kuinka sodankäynti sujui. 8. Sitten hän sanoi: "Mene kotiisi ja pese matkan pölyt jaloistasi." Uria lähti palatsista, ja kuningas lähetti hänen jälkeensä lahjan. 9. Mutta Uria ei mennytkään kotiinsa, vaan jäi nukkumaan palatsin pihalle herransa miesten joukkoon. 10. Kun Daavidille ilmoitettiin, ettei Uria ollut mennyt kotiinsa, Daavid sanoi hänelle: "Sinähän tulet pitkän matkan takaa. Miksi et mennyt kotiisi?" 11. Uria vastasi: "Liitonarkku ja Israelin ja Juudan miehet asuvat teltoissa, ja herrani Joab ja hänen miehensä ovat ulkona leirissä. Menisinkö minä kotiin syömään, juomaan ja makaamaan vaimoni kanssa? Niin totta kuin sinä elät, sitä en voi tehdä." 12. Daavid sanoi Urialle: "Jää tänne vielä täksi päiväksi, huomenna annan sinun lähteä takaisin." Niin Uria jäi Jerusalemiin siksi päiväksi, seuraavaan aamuun saakka. 13. Daavid kutsui hänet luokseen syömään ja juomaan ja juotti hänet humalaan. Mutta illalla Uria meni taas makuupaikalleen kuninkaan miesten joukkoon eikä lähtenyt kotiinsa. 14. Seuraavana aamuna Daavid kirjoitti Joabille kirjeen ja lähetti sen Urian mukana. 15. Kirjeeseen hän kirjoitti: "Sijoittakaa Uria eturintamaan keskelle kiivainta taistelua ja vetäytykää sitten itse kauemmas, niin että hänet lyödään hengiltä." 16. Piirittäessään kaupunkia Joab sijoitti Urian sille kohdalle, jossa hän tiesi vihollisen urheimpien sotilaiden olevan. 17. Kun ammonilaiset tulivat ulos kaupungista taistelemaan Joabia vastaan, Daavidin joukoista kaatui useita miehiä, ja myös heettiläinen Uria sai surmansa. 18. Joab lähetti Daavidin luo sananviejän tekemään selkoa kaikesta, mitä taistelussa oli tapahtunut. 19. Sananviejälle hän antoi tällaisen määräyksen: "Sitten kun olet kertonut kuninkaalle kaiken, mitä taistelussa tapahtui, 20. kuningas ehkä suuttuu ja sanoo: 'Mitä varten teidän piti mennä niin lähelle kaupunkia taistelemaan? Ettekö muka tienneet, että he ampuvat muurilta? 21. Kuka tappoi Abimelekin, Jerubbesetin pojan Tebesissä? Joku nainen pudotti muurilta hänen päähänsä jauhinkiven, niin että hän kuoli. Miksi menitte niin lähelle muuria?' Sano silloin: 'Myös palvelijasi, heettiläinen Uria, on saanut surmansa.'" 22. Sananviejä lähti matkaan, ja tultuaan Daavidin luo hän kertoi kaiken niin kuin Joab oli käskenyt. 23. Sananviejä sanoi: "Emme voineet mitään sille, että nuo miehet hyökkäsivät ulos kaupungista kimppuumme, mutta meidän onnistui tunkea heidät takaisin kaupungin portille asti. 24. Jousimiehet ampuivat muurilta palvelijoitasi, kuningas, ja useita miehiäsi kaatui. Myös heettiläinen Uria sai surmansa." 25. Silloin Daavid sanoi sananviejälle: "Sano Joabille näin: 'Älä anna tämän masentaa mieltäsi. Miekka syö milloin täältä, milloin tuolta. Ahdista kaupunkia entistä kiivaammin ja tuhoa se.' Rohkaise häntä näin." 26. Kun Urian vaimo kuuli miehensä kaatuneen, hän piti puolisolleen valittajaiset. 27. Suruajan mentyä Daavid antoi noutaa hänet palatsiinsa. Hänestä tuli Daavidin vaimo, ja hän synnytti tälle pojan. Mutta Herran silmissä Daavidin teko oli paha. ©
luku 10
luku 12
