Apostolien teot, luku 17
luotu 14.3.2025 klo 10:04
muokattu 20.3.2025 klo 15:05
Sisällys
1–9 | Paavali ja Silas Tessalonikassa |
10–15 | Siirtyminen Beroiaan |
16–21 | Epäjumalten kaupunki |
22–34 | Puhe Areiopagilla |
Paavali ja Silas Tessalonikassa
muokattu 14.3.2025 klo 10:04
1. Ja he matkustivat Amfipolin ja Apollonian kautta ja tulivat Tessalonikaan, jossa oli juutalaisten synagooga. 2. Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista, 3. selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus." 4. Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset. 5. Mutta juutalaiset joutuivat kiihkoon ja ottivat avukseen muutamia pahanilkisiä miehiä joutoväestä, haalivat kansaa kokoon ja nostivat kaupungissa metelin. He asettuivat Jaasonin talon edustalle ja hakivat Paavalia ja Silasta viedäkseen heidät kansan eteen. 6. Mutta kun he eivät heitä löytäneet, raastoivat he Jaasonin ja muutamia veljiä kaupungin hallitusmiesten eteen ja huusivat: "Nuo koko maailman villitsijät ovat tännekin tulleet, 7. ja heidät Jaason on ottanut vastaan; ja nämä kaikki tekevät vastoin keisarin asetuksia, sanoen erään toisen, Jeesuksen, olevan kuninkaan." 8. Kun kansa ja hallitusmiehet tämän kuulivat, tulivat he levottomiksi. 9. Ja nämä ottivat takauksen Jaasonilta ja muilta ja päästivät heidät.
1. Amfipoliin ja Apollonian kautta kuljettuaan he tulivat Tessalonikaan. Juutalaisilla oli siellä synagoga, 2. ja tapansa mukaan Paavali meni sinne. Kolmena sapattina hän keskusteli heidän kanssaan pyhien kirjoitusten pohjalta 3. ja selitti ne heille. Hän osoitti, että Messiaan täytyi kärsiä ja nousta kuolleista, ja sanoi: "Juuri Jeesus, jota minä teille julistan, on tämä Messias, Kristus." 4. Muutamat juutalaiset vakuuttuivat asiasta ja asettuivat kannattamaan Paavalia ja Silasta, samoin suuri joukko jumalaapelkääviä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset. 5. Tämä sai juutalaiset kateuden ja kiihkon valtaan. He värväsivät torilla maleksivia kelvottomia miehiä, haalivat koolle kansaa ja nostattivat kaupungissa mellakan. Sitten he ryntäsivät Jasonin talolle ja yrittivät saada Paavalin ja Silaksen käsiinsä viedäkseen heidät kansan eteen. 6. Kun näitä ei löytynyt, he raahasivat Jasonin ja joitakin muita veljiä kaupungin viranomaisten luo ja huusivat: "Nyt ne koko maailman villitsijät ovat tulleet tännekin, 7. ja Jason on ottanut heidät kotiinsa. Kaikki he rikkovat keisarin säädöksiä ja pitävät kuninkaana toista miestä, erästä Jeesusta." 8. Näin puhuen he saivat kansanjoukon ja viranomaiset kiihdyksiin. 9. Jasonilta ja hänen tovereiltaan vaadittiin takuusumma, ja sitten heidät päästettiin vapaaksi. ©
Paavali saapui matkatoverinsa Silaksen kanssa Tessalonikaan verrattain pian Filippin tapahtumien jälkeen. Apostolien tekojen tiivistelmä tapahtumista vastaa täysin Paavalin omaa kuvausta Ensimmäisessä tessalonikalaiskirjeessä: Filippissä heitä oli ”loukattu ja pahoinpidelty” ja Tessalonikassa sanomaa oli julistettava ”ankaran vastustuksen keskellä” (1. Tess. 2:2, 1:6).
On silti ilmeistä, ettei kirjoittaja ole laatinut selontekoaan Paavalin kirjeiden pohjalta ja keksinyt apostolille värikkäitä seikkailuja. Apostolien teoissa Paavalin mainitaan saarnanneen vain synagogassa ja saaneen käännynnäisiksi juutalaisia ja jumalaapelkääviä kreikkalaisia (j. 4). Kuitenkin kirjeen vastaanottajien kerrotaan (1. Tess. 1:9) kääntyneen epäjumalista elävän Jumalan puoleen. Olisi outoa, ettei kirjeiden perusteella keksittyjen seikkailujen sepittäjä lainkaan kertoisi pakanoiden kääntymisestä. Itsenäisen silminnäkijätodistuksen tapauksessa ero on ymmärrettävä.[1]
Vastaavasti voisi odottaa, että kirjeisiin nojaava satuseppo laatisi laajemman kuvauksen siitä, kuinka Paavali työskenteli ahkerasti osoittautuakseen vilpittömäksi raha-asioissa (1. Tess. 2:9–10). Sen sijaan Apostolien teoissa mainitaan Paavalin vain keskustelleen juutalaisten kanssa kolmena sapattina. Ajallisesti molemmat kuvaukset toki sopivat yhteen, mutta on selvää, ettei Kirje tessalonikalaisille ole toiminut Apostolien tekojen lähteenä.[2]
Siirtyminen Beroiaan
muokattu 20.3.2025 klo 15:05
10. Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan. 11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin. 12. Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet. 13. Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali Bereassakin julisti Jumalan sanaa, tulivat he sinnekin yllyttämään ja kiihoittamaan kansaa. 14. Silloin veljet heti lähettivät Paavalin menemään meren rantaan; mutta sekä Silas että Timoteus jäivät Bereaan. 15. Ja Paavalin saattajat veivät hänet Ateenaan saakka, ja saatuaan vietäväksi Silaalle ja Timoteukselle käskyn mitä pikimmin tulla hänen luoksensa, he lähtivät sieltä pois.
10. Vielä yötä myöten veljet auttoivat Paavalin ja Silaksen matkalle Beroiaan. Sinne saavuttuaan he menivät synagogaan. 11. Juutalaiset olivat täällä avarakatseisempia kuin Tessalonikassa. He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa. 12. Monet heistä tulivatkin uskoon, samoin useat arvossa pidetyt kreikkalaiset naiset ja miehet. 13. Mutta kun Tessalonikan juutalaiset saivat tietää, että Paavali julisti Jumalan sanaa myös Beroiassa, he tulivat sinne ja alkoivat sielläkin villitä ja kiihottaa kansaa. 14. Silloin veljet lähettivät heti Paavalin matkaan kohti rannikkoa. Silas ja Timoteus jäivät vielä Beroiaan. 15. Saattajat veivät Paavalin Ateenaan saakka ja lähtivät sitten paluumatkalle. Heidän mukanaan Paavali lähetti Silakselle ja Timoteukselle sanan, että näiden oli mitä pikimmin tultava hänen luokseen. ©
Kirjeessään Tessalonikalaisille Paavali antaa ymmärtää, että juutalaisten sijaan omat maanmiehet vainoavat Tessalonikan kristittyjä (1. Tess. 2:14). Sen sijaan juuri juutalaiset aiheuttivat Paavalille itselleen paikkakunnalla huomattavia hankaluuksia (kreikan sana ἐκδιώκω, ekdiōkō, merkitsee kirjaimellisesti 'ulos ajamista').
Apostolin vuodatus (1. Tess. 2:15–16) omia heimoveljiään vastaan on hänelle epätyypillinen. Yleensä Paavali korostaa sitä, kuinka hän rakastaa omaa kansaansa, tahtoo välttää syyttämästä heitä ja rukoilee heidän pelastumisensa puolesta (esim. Room. 10:1–3, Ap. t. 28:19). Hänen katkerat sanansa viittaavat siihen, että tietyn juutalaisjoukon teot ovat erityisellä tavalla vihoittaneet hänet.
Tessalonikalaiset tietenkin tietävät, mitä on tapahtunut, eivätkä tarvitse asiasta täsmällisempää selitystä. Apostolien tekojen kirjoittaja kuitenkin valaisee tilannetta meille ulkopuolisille: paikalliset juutalaiset järjestävät ensin viranomaisia huolestuttavan mellakan (j. 5–7), koska eivät voi suoraan puuttua Paavalin ja Silaksen toimintaan pakanaenemmistöisellä alueella. Estettyään hyvän uutisen julistamisen Tessalonikassa he sekaantuvat asioihin myös Beroiassa (j. 13).
Tessalonikan kristityt kärsivät siis ensisijaisesti pakanataustaisten hallitusmiestensä toimista (Ap. t. 17:8–9), mutta Paavalilla oli kaunaa juutalaisia kohtaan, jotka käytännössä ”ajoivat hänet ulos” kahdestakin kaupungista. Tämä vaino, joka esti sanan julistamisen niin juutalaisille kuin pakanoillekin, sytytti apostolin erityisen kiukun. Samalla osoittautuu, että Apostolien tekojen kattava selonteko on itsenäinen suhteessa Paavalin kirjeisiin.[3]
Epäjumalten kaupunki
16. Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia. 17. Niin hän keskusteli synagoogassa juutalaisten ja jumalaapelkääväisten kanssa ja torilla joka päivä niiden kanssa, joita hän siellä tapasi. 18. Ja muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit väittelivät hänen kanssansa; ja toiset sanoivat: "Mitähän tuo lavertelija oikein tahtoo sanoa?" Toiset taas sanoivat: "Näkyy olevan vieraiden jumalien julistaja", koska hän julisti heille evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta. 19. Ja he ottivat hänet ja veivät Areiopagille ja sanoivat: "Voimmeko saada tietää, mikä se uusi oppi on, jota sinä ilmoitat? 20. Sillä outoja asioita sinä tuot meidän korvaimme kuulla. Me siis tahdomme tietää, mitä ne oikein ovat." 21. Sillä ateenalaisilla ja siellä oleskelevilla muukalaisilla ei kenelläkään ollut aikaa muuhun kuin uutta puhumaan ja uutta kuulemaan.
16. Odotellessaan Ateenassa matkakumppaneitaan Paavali näki joka puolella kaupunkia epäjumalankuvia, ja tämä sai hänet kuohuksiin. 17. Hän keskusteli synagogassa juutalaisten ja jumalaapelkäävien kanssa ja puhutteli joka päivä torilla kaikkia, joita sattui tapaamaan. 18. Muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit ryhtyivät puheisiin hänen kanssaan, ja jotkut heistä sanoivat: "Minkähän tiedonjyvän tuokin luulee noukkineensa?" "Taitaa olla vieraiden jumalien julistajia", sanoivat toiset, sillä Paavali julisti evankeliumia Jeesuksesta ja ylösnousemuksesta. 19. He veivät hänet mukanaan Areiopagille ja sanoivat: "Saisimmeko tietää, mikä on se uusi oppi, jota sinä julistat? 20. Me olemme kuulleet sinun puhuvan perin outoja asioita. Mistä oikein on kysymys? Sen me haluaisimme tietää." 21. Ateenalaiset samoin kuin kaupungissa asuvat muukalaisetkin olivat näet tavattoman kiinnostuneita kaikista uusista asioista ja puheenaiheista. ©
Puhe Areiopagilla
22. Niin Paavali astui keskelle Areiopagia ja sanoi: "Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia. 23. Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: 'Tuntemattomalle jumalalle'. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan. 24. Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, 25. eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken. 26. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, 27. että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; 28. sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: 'Sillä me olemme myös hänen sukuansa'. 29. Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema. 30. Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus. 31. Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista." 32. Kuullessaan kuolleitten ylösnousemuksesta toiset ivasivat, toiset taas sanoivat: "Me tahdomme kuulla sinulta tästä vielä toistekin." 33. Ja niin Paavali lähti heidän keskeltänsä. 34. Mutta muutamat liittyivät häneen ja uskoivat; niiden joukossa oli Dionysius, Areiopagin jäsen, ja eräs nainen, nimeltä Damaris, sekä muita heidän kanssansa.
22. Paavali astui keskelle Areiopagia ja alkoi puhua: "Ateenalaiset! Kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta. 23. Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle.' Juuri sitä, mitä te tuntemattanne palvotte, minä teille julistan. 24. "Jumala, joka on luonut maailman ja kaiken, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu ihmiskäsin tehdyissä temppeleissä. 25. Häntä ei myöskään palvella ihmiskäsin, ikään kuin hän tarvitsisi jotakin – itse hän antaa kaikille elämän, hengen ja kaiken muun. 26. Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, 27. jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. "Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: 28. hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Ovathan muutamat teidän runoilijannekin sanoneet: 'Me olemme myös hänen sukuaan.' 29. Koska me siis olemme Jumalan sukua, meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus. 30. "Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen. 31. Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista." 32. Jotkut ivailivat Paavalia, kun kuulivat hänen puhuvan kuolleiden ylösnousemuksesta, toiset taas sanoivat: "Kenties saamme kuulla sinulta tästä vielä toistekin." 33. Niin Paavali lähti heidän luotaan. 34. Muutamat kuitenkin hakeutuivat hänen seuraansa ja tulivat uskoon. Heidän joukossaan oli Dionysios, Areiopagin tuomioistuimen jäsen, Damaris-niminen nainen sekä muutamia muita. ©