luku 13
luku 2
Esterin kirja, luku 1
1. Ahasveroksen aikana - sen Ahasveroksen, joka hallitsi Intiasta Etiopiaan saakka, sataa kahtakymmentä seitsemää maakuntaa - siihen aikaan, 2. kun kuningas Ahasveros istui kuninkaallisella valtaistuimellansa, joka oli Suusanin linnassa, tapahtui tämä. 3. Kolmantena hallitusvuotenaan hän laittoi pidot kaikille ruhtinaillensa ja palvelijoillensa. Persian ja Meedian voima, ylimykset ja maaherrat olivat hänen luonansa, 4. ja hän näytti heille kuninkaallisen kunniansa rikkautta ja suuruutensa loistavaa komeutta monta päivää, sata kahdeksankymmentä päivää. 5. Ja kun ne päivät olivat kuluneet, laittoi kuningas kaikelle Suusanin linnan väelle, niin pienille kuin suurillekin, kuninkaan palatsin puutarhan esipihaan seitsenpäiväiset pidot. 6. Pellava-, puuvilla- ja punasiniverhoja oli kiinnitetty valkoisilla pellavanauhoilla ja purppuranpunaisilla nauhoilla hopeatankoihin ja valkomarmoripylväisiin. Kultaisia ja hopeaisia lepovuoteita oli pihalla, joka oli laskettu vihreällä ja valkoisella marmorilla, helmiäisellä ja kirjavalla marmorilla. 7. Juotavaa tarjottiin kulta-astioissa, ja astiat olivat erimuotoiset, ja kuninkaan viiniä oli viljalti, kuninkaalliseen tapaan. 8. Ja juomisessa oli lakina, ettei saanut olla mitään pakkoa, sillä niin oli kuningas käskenyt kaikkia hovimestareitansa, että oli tehtävä kunkin oman halun mukaan. 9. Myöskin kuningatar Vasti laittoi naisille pidot kuningas Ahasveroksen kuninkaalliseen palatsiin. 10. Seitsemäntenä päivänä, kun kuninkaan sydän oli viinistä iloinen, käski hän Mehumanin, Bistan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Seetarin ja Karkaan, niiden seitsemän hoviherran, jotka toimittivat palvelusta kuningas Ahasveroksen luona, 11. tuoda kuningatar Vastin, kuninkaallinen kruunu päässä, kuninkaan eteen, että hän saisi näyttää kansoille ja ruhtinaille hänen kauneutensa, sillä hän oli näöltään ihana. 12. Mutta kuningatar Vasti kieltäytyi tulemasta, vaikka kuningas hoviherrojen kautta oli käskenyt. Silloin kuningas suuttui kovin, ja hänessä syttyi viha. 13. Ja kuningas puhui viisaille, ajantietäjille - sillä näin oli tapana esittää kuninkaan sana kaikille lain ja oikeuden tuntijoille, 14. ja hänen lähimpänsä olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän Persian ja Meedian ruhtinasta, jotka näkivät kuninkaan kasvot ja istuivat valtakunnan ensimmäisinä -: 15. "Mitä on lain mukaan tehtävä kuningatar Vastille, koska hän ei ole noudattanut käskyä, jonka kuningas Ahasveros on antanut hoviherrojen kautta?" 16. Niin Memukan sanoi kuninkaan ja ruhtinasten edessä: "Kuningatar Vasti ei ole rikkonut ainoastaan kuningasta vastaan, vaan myös kaikkia ruhtinaita vastaan ja kaikkia kansoja vastaan kuningas Ahasveroksen kaikissa maakunnissa. 17. Kun kuningattaren teko tulee kaikkien vaimojen tietoon, saattaa se heidät halveksimaan aviomiehiänsä, he kun voivat sanoa: 'Kuningas Ahasveros käski tuoda kuningatar Vastin eteensä, mutta tämä ei tullut'. 18. Jo tänä päivänä voivat Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka kuulevat kuningattaren teon, puhua siitä kaikille kuninkaan ruhtinaille, ja siitä tulee halveksimista ja suuttumusta riittämään asti. 19. Jos kuningas hyväksi näkee, julkaistakoon kuninkaallinen käsky ja kirjoitettakoon muuttumatonna Persian ja Meedian lakeihin, ettei Vasti enää saa tulla kuningas Ahasveroksen eteen ja että kuningas antaa hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle. 20. Kuninkaan antama säädös tulee tunnetuksi koko hänen valtakunnassansa, vaikka se onkin suuri, ja kaikki vaimot, niin suuret kuin pienetkin, antavat kunnian aviomiehillensä." 21. Tämä puhe miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki Memukanin sanan mukaan. 22. Hän lähetti kaikkiin kuninkaan maakuntiin - kuhunkin maakuntaan sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä - kirjeet, että joka mies olkoon herra talossaan ja saakoon puhua oman kansansa kieltä.
1. Tämä tapahtui kuningas Kserkseen aikana, sen Kserkseen, joka hallitsi sataakahtakymmentäseitsemää maakuntaa Intiasta Nubiaan saakka. 2. Kserkses piti siihen aikaan hoviaan Susan kaupungissa, 3. ja kolmantena hallitusvuotenaan hän järjesti pidot ruhtinailleen ja ylimmille virkamiehilleen. Kaikki Persian ja Meedian sotapäälliköt, ylimykset ja maaherrat olivat saapuvilla, 4. ja päivästä toiseen, kaikkiaan kuuden kuukauden ajan, hän esitteli heille valtakuntansa loistoa ja mahtia, sen aarteita ja rikkauksia. 5. Kun juhla-aika oli päättymässä, Kserkses järjesti kuninkaallisen palatsin puutarha-aukiolla seitsenpäiväiset pidot koko Susan kaupungin väelle, niin ylhäisille kuin alhaisille. 6. Valkoisia ja sinipunaisia pellava- ja villaverhoja oli valkoisin ja purppuraisin pellavanauhoin pingotettu katoksiksi hopeatankojen ja marmoripilarien varaan, ja aukiolla, joka oli päällystetty viherkivellä, marmorilla, helmiäisellä ja hohtokivellä, oli kultaisia ja hopeisia ruokailusohvia. 7. Juotavaa tarjottiin kultapikareista, jotka kaikki olivat erilaisia, ja kuninkaan palatsin parhaita viinejä oli yllin kyllin, kuten kuninkaan pidoissa kuuluu olla. 8. Maljapakkoa ei kuitenkaan ollut, sillä kuningas oli antanut palveluskuntansa päälliköille määräyksen noudattaa kunkin vieraan toivomuksia. 9. Kuningatar Vasti järjesti samaan aikaan naisten pidot sisällä kuninkaallisessa palatsissa. 10. Seitsemäntenä päivänä kuningas, joka oli viinistä hilpeällä mielellä, kutsui luokseen Mehumanin, Bissetan, Harbonan, Bigtan, Abagtan, Setarin ja Karkasin, ne seitsemän eunukkia, jotka olivat hänen henkilökohtaisia palvelijoitaan, 11. ja käski heidän tuoda kuningatar Vastin kruunu päässä eteensä, jotta hän voisi näyttää kuningattaren kauneuden kaikkien kansojensa ruhtinaille. Kuningatar oli näet hyvin kaunis. 12. Mutta kun eunukit veivät kuningattarelle kuninkaan kutsun, hän ei suostunut tulemaan. Tästä kuningas pahastui kovin, ja hänen mielensä valtasi viha. 13. Kuningas kääntyi nyt oppineiden ja ennusmerkkien tuntijoiden puoleen, sillä tapana oli, että kuningas neuvotteli asioistaan kaikkien lain ja oikeuden tuntijoiden kanssa. 14. Kuninkaan lähimmät neuvonantajat olivat Karsena, Seetar, Admata, Tarsis, Meres, Marsena ja Memukan, seitsemän persialaista ja meedialaista ruhtinasta, joilla valtakunnan ylimpinä virkamiehinä oli aina oikeus päästä kuninkaan puheille. 15. Hän kysyi heiltä: "Mitä tulisi lain mukaan tehdä kuningatar Vastille, kun hän ei noudattanut kutsua, jonka minä, kuningas Kserkses, lähetin eunukkien mukana?" 16. Memukan vastasi kuninkaalle ruhtinaiden kuullen: "Kuningatar Vasti ei ole loukannut vain kuningasta, vaan myös kaikkia kuningas Kserkseen maakuntien ruhtinaita ja kansoja. 17. Kun valtakunnan kaikki naiset saavat tietää, mitä kuningatar on tehnyt, he alkavat halveksia miehiään, sillä nyt he voivat sanoa: 'Kuningas Kserkses kutsutti kuningatar Vastin luokseen, eikä Vasti tullut.' 18. Persian ja Meedian ruhtinattaret, jotka ovat kuulleet kuningattaren teosta, ottavat sen jo tänä päivänä puheeksi meidän kanssamme, ja siitäkin koituu kylliksi häpeää ja riitaa. 19. Jos siis katsot hyväksi, niin säädä mahtikäskylläsi, ettei Vasti enää saa astua eteesi ja että annat hänen kuninkaallisen arvonsa toiselle, häntä paremmalle, ja kirjoituta tämä määräys Persian ja Meedian lakeihin, niin ettei sitä enää voi muuttaa. 20. Kun tämä sinun kuninkaallinen päätöksesi tulee tunnetuksi koko mahtavassa valtakunnassasi, niin jokainen nainen ylhäisimmästä alhaisimpaan osoittaa vastedes kunnioitusta miehelleen." 21. Neuvo miellytti kuningasta ja ruhtinaita, ja kuningas teki niin kuin Memukan oli ehdottanut. 22. Hän lähetti kirjeen kaikkiin maakuntiin, kuhunkin erikseen sen omalla kirjoituksella ja kullekin kansalle sen omalla kielellä, jotta jokainen mies saisi olla herra omassa talossaan. ©
luku 13
luku 2
