Matteuksen evankeliumi, luku 20
Matteuksen evankeliumi, luku 22

Matteuksen evankeliumi, luku 21

luotu 16.6.2014 klo 07:02

muokattu 17.6.2014 klo 07:37


Sisällys

1–11 Kuningas saapuu
12–17 Temppelin puhdistus
18–22 Hedelmätön puu
23–27 Jeesukselta kysytään valtuuksia
28–32 Mieltään muuttaneet pojat
33–46 Vertaus viinitarhureista

Kuningas saapuu

1. Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen, Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta 2. ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle. 3. Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää ne." 4. Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: 5. "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'." 6. Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt, 7. ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle. 8. Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle. 9. Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!" 10. Ja kun hän tuli Jerusalemiin, joutui koko kaupunki liikkeelle ja sanoi: "Kuka tämä on?" 11. Niin kansa sanoi: "Tämä on se profeetta, Jeesus, Galilean Nasaretista."

1. Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan 2. ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. 3. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian." 4. Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana: 5. – Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla. 6. Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. 7. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. 8. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. 9. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: – Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa! 10. Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki alkoi kuohua ja kaikki kyselivät: "Kuka hän on?" 11. Ihmiset sanoivat: "Hän on Jeesus, profeetta Galilean Nasaretista." ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Temppelin puhdistus

12. Ja Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet. 13. Ja hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te teette siitä ryövärien luolan." 14. Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät. 15. Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, joita hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja sanoivat: "Hoosianna Daavidin pojalle", niin he närkästyivät 16. ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä sanovat?" Niin Jeesus sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan lukeneet: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen'?" 17. Ja hän jätti heidät ja meni ulos kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.

12. Jeesus meni temppeliin ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat 13. ja sanoi heille: "On kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.' Mutta te teette siitä rosvojen luolan." 14. Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät. 15. Mutta kun ylipapit ja lainopettajat näkivät, mitä kaikkea hämmästyttävää hän teki, ja kuulivat lasten huutavan temppelissä: "Hoosianna, Daavidin Poika!", he suuttuivat 16. ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nuo huutavat?" "Kuulen", vastasi Jeesus. "Ettekö ole koskaan lukeneet tätä sanaa: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi'?" 17. Hän jätti heidät siihen, meni kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja oli siellä yötä. ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Hedelmätön puu

18. Kun hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, oli hänen nälkä. 19. Ja nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä; ja hän sanoi sille: "Älköön sinusta ikinä enää hedelmää kasvako." Ja kohta viikunapuu kuivettui. 20. Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu niin äkisti kuivettui?" 21. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', niin se tapahtuisi. 22. Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte."

18. Kun Jeesus varhain aamulla oli palaamassa kaupunkiin, hänen tuli nälkä. 19. Hän näki tien vierellä viikunapuun ja meni tutkimaan sitä, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Silloin hän sanoi puulle: "Ikinä et enää tee hedelmää." Siinä samassa viikunapuu kuivettui. 20. Kun opetuslapset sen näkivät, he hämmästyivät ja sanoivat: "Kuinka tuo puu noin äkkiä kuivettui?" 21. Jeesus vastasi: "Totisesti: jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, te ette ainoastaan tekisi tätä viikunapuulle, vaan te voisitte sanoa tälle vuorellekin: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen', ja niin tapahtuisi. 22. Mitä tahansa te uskossa rukoillen pyydätte, sen te saatte." ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Jeesukselta kysytään valtuuksia

23. Ja kun hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat hänen opettaessaan ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luoksensa ja sanoivat: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja kuka sinulle on antanut tämän vallan?" 24. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; jos te minulle siihen vastaatte, niin minäkin sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. 25. Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaastako vai ihmisistä?" Niin he neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo meille: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' 26. Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin meidän täytyy peljätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana." 27. Ja he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: "Emme tiedä." Niin hänkin sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen.

23. Kun Jeesus oli mennyt temppeliin ja opetti siellä, sinne tuli ylipappeja ja kansan vanhimpia. He kysyivät: "Millä valtuuksilla sinä tällaista teet? Kuka sinut on tähän valtuuttanut?" 24. Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen. Jos te vastaatte siihen, minä puolestani sanon, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. 25. Mistä Johanneksen kaste oli peräisin? Taivaasta vai ihmisistä?" He neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo meille: 'Miksi sitten ette uskoneet häntä?' 26. Jos taas sanomme: 'Ihmisistä', saamme pelätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana." 27. Niin he vastasivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "En minäkään sitten sano teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen." ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Mieltään muuttaneet pojat

28. Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään tekemään työtä minun viinitarhaani'. 29. Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän katui ja meni. 30. Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas vastasi ja sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään. 31. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He sanoivat: "Ensimmäinen." Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. 32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.

28. "Mitä te tästä sanotte? Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni toisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään viinitarhaan työhön.' 29. 'En minä halua', poika vastasi. Sitten hän kuitenkin tuli toisiin ajatuksiin ja meni. 30. "Isä meni toisen pojan luo ja sanoi tälle saman. Poika vastasi: 'Menen kyllä, isä', mutta ei mennytkään. 31. Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?" "Edellinen", he vastasivat. Jeesus sanoi: "Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te. 32. Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä. Portot ja publikaanit sen sijaan uskoivat, ja vaikka te sen näitte, te ette jälkeenpäinkään tulleet katumukseen ettekä uskoneet häntä. ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

muokattu 17.6.2014 klo 07:37

Vertaus viinitarhureista

33. Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille. 34. Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palvelijoitansa viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät. 35. Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa; minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät. 36. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin. 37. Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'. 38. Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'. 39. Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat. 40. Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?" 41. He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa." 42. Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'? 43. Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä. 44. Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa." 45. Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän puhui heistä. 46. Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.

33. "Kuulkaa toinen vertaus. Oli isäntä, joka istutti viinitarhan, ympäröi sen aidalla, louhi kallioon viinikuurnan ja rakensi vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja muutti itse pois maasta. 34. "Kun korjuuaika oli käsillä, hän lähetti palvelijoitaan perimään viinitarhan viljelijöiltä hänelle kuuluvan sadon. 35. Mutta nämä ottivat palvelijat kiinni. Jonkun he pieksivät, jonkun iskivät kuoliaaksi, jonkun kivittivät. 36. Isäntä lähetti uusia palvelijoita, enemmän kuin ensimmäisellä kerralla, mutta heidän kävi samalla tavoin. 37. Lopulta hän lähetti vuokraajien luo poikansa ajatellen: 'Minun omaan poikaani he eivät sentään uskalla koskea.' 38. Mutta kun nämä näkivät pojan, he sanoivat toisilleen: 'Hän on perillinen. Tapetaan hänet, niin perintö on meidän.' 39. He ottivat hänet kiinni, raahasivat ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet. 40. "Kun viinitarhan omistaja tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?" 41. He vastasivat: "Hän antaa noille pahoille pahan lopun ja vuokraa tarhan toisille viljelijöille, jotka toimittavat hänelle kuuluvan sadon määräaikaan." 42. Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan kirjoituksista lukeneet: – Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. Herralta se on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme. 43. "Tämän takia minä sanon teille, että Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä. 44. Joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, ja jonka päälle tämä kivi kaatuu, sen se murskaa." 45. Nämä vertaukset kuultuaan ylipapit ja fariseukset ymmärsivät, että Jeesus puhui heistä. 46. He olisivat halunneet ottaa hänet kiinni mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana. ©

 

Vertaus kelvottomista viinitarhureista on tallennettu kaikkiin kolmeen synoptiseen evankeliumiin (vrt. Mark. 12:1–12, Luuk. 20:9–19). Niistä jokainen kuvaa selkeästi samaa tilannetta – Jeesus on vastikään puhdistanut temppelin (Matt. 21:12–17), häneltä on perätty oikeutta (Matt. 21:23–27) toimia näin ja piakkoin hänelle esitetään kysymys verosta (Matt. 22:15–22). Evankeliumikatkelmien pitäisi siis olla kolme silminnäkijälausuntoa täsmälleen samasta tapahtumasta, mutta silti evankelistat esittävät monet vertauksen yksityiskohdat eri tavoin. Tämän vuoksi tekstejä on toisinaan pidetty myöhempien vuosikymmenien historiallisesti epäluotettavina tuotoksina. Pelkkä yksinkertainen harmonisointi ei tosiaan riitä selittämään, miksi yksityiskohdat on päätetty esittää eri lailla, mutta monipuolinen tekstianalyysi osoittaa, että ristiriidat ovat lopulta vain näennäisiä.

Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on, että evankeliumit on kirjoitettu kreikaksi, vaikka Jeesus puhui arameaa. Evankeliumien kirjoittajat ovat paitsi kääntäneet Jeesuksen sanat, myös tehneet sen verrattain vapaasti.[1]

Markuksen evankeliumi on nykykäsityksen mukaan varhaisin ja toiminut sekä Matteuksen että Luukkaan yhtenä kirjallisena lähteenä. Molemmilla oli tämän lisäksi myös muita lähteitä, joten Jeesuksen sanat valtakunnan antamisesta muille (Matt. 21:43) voivat mainiosti olla autenttisia, vaikka niitä ei Markukselta (tai Luukkaalta) löydykään. Matteuksella oli omat syynsä sisällyttää ne evankeliumiinsa. Hän on erityisesti suunnannut tekstinsä juutalaiskansalle ja korostaa siksi juutalaisten johtomiesten tarvetta parannukseen, jotteivät nämä putoaisi kokonaan Jumalan armon ulkopuolelle.[2]

Vastaus Jeesuksen kysymykseen kelvottomien viinitarhurien kohtalosta vaihtelee eri evankeliumeissa. Matteus on luultavasti samasta syystä kuin yllä tallettanut väkijoukon vastauksen, jossa kuulijat tuomitsevat itse itsensä (j. 40-41). Markuksen versiossa Jeesus vastaa omaan kysymykseensä (Mark. 12:9), Luukkaan evankeliumissa väkijoukko reagoi tähän järkyttyneellä mē genoito ('ei ikinä') -huudahduksella (Luuk. 20:15–16). Nämä kolme kuvausta on helppoa harmonisoida uskottavasti, sillä väkijoukossa on aina useampia ääniä. Muutamat kuulijoista huusivat oikean vastauksen (Matteus), jonka Jeesus hyväksyvästi toisti ja siten vahvisti (Markus). Jeesuksen vastustajat reagoivat kiistämällä ajatuksenkin moisesta kohtalosta (Luukas).[3] Kaikki eivät suhtaudu samalla tavoin (edes) hyvin kerrottuun tarinaan.

Usein esitetään, että viittaus kompastukseksi koituvaan kulmakiveen (j. 42,44) olisi myöhempi lisäys eikä kuuluisi Jeesuksen alkuperäisiin sanoihin. Rakenteensa puolesta katkelma vastaa kuitenkin täysin juutalaista minisaarnaa eli proemia.[4] Viinitarhan kuvaus nousee Jesajan kirjasta (Jes. 5:1–2), missä tarha kuvaa Israelin kansaa (j. 7). Kulmakivi taas on kotoisin psalmista 118 (Ps. 118:22–23) ja Jeesus yhdistää sen sanaleikin kautta vertaukseensa – heprean 'poika' (ben) ja 'kivi' (eben) ovat hyvin lähellä toisiaan. Psalmisitaatti kuuluu siis erottamattomasti Jeesuksen käymään keskusteluun.

Kommentoi tätä katkelmaa

Matteuksen evankeliumi, luku 20
Matteuksen evankeliumi, luku 22

Ota yhteyttä