Psalmien kirja,
luku 106
Psalmien kirja,
luku 108

Psalmien kirja, luku 107


1. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. 2. Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta 3. ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta. 4. He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia. 5. Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä. 6. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. 7. Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin. 8. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 9. Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä. 10. He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, 11. koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon. 12. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa. 13. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. 14. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa. 15. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 16. Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat. 17. He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden. 18. Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja. 19. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. 20. Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta. 21. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 22. Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään. 23. He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä. 24. He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä. 25. Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot. 26. He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta. 27. He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi. 28. Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan. 29. Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. 30. He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan. 31. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. 32. Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt. 33. Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi, 34. hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden. 35. Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi. 36. Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa. 37. Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän. 38. Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa. 39. Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla, 40. niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa, 41. hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat. 42. Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa. 43. Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.

1. Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. 2. Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut, jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen, 3. koonnut vieraista maista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren suunnalta. 4. Jotkut heistä harhailivat aavikolla eivätkä löytäneet kaupunkia, johon asettua asumaan. 5. Heitä vaivasi jano ja nälkä, he olivat nääntymäisillään. 6. Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra päästi heidät ahdingosta. 7. Hän osoitti heille tien, ja niin he löysivät kaupungin, jossa asua. 8. Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt! 9. Herra ravitsee nääntyvän, hän täyttää nälkäisen hyvillä antimilla. 10. Jotkut heistä viruivat vankeudessa, kahlehdittuina, kuoleman pimeydessä, 11. koska olivat uhmanneet Jumalan käskyjä, halveksineet Korkeimman neuvoja. 12. Herra lähetti heille kärsimyksiä ja lannisti heidän uhmansa. He murtuivat, eikä kukaan auttanut heitä. 13. Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra pelasti heidät ahdingosta. 14. Hän vapautti heidät kuoleman pimeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa. 15. Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt! 16. Hän murskaa pronssiset ovet, murtaa rautaiset teljet. 17. Jotkut taas olivat mielettömiä, tekivät syntiä ja joutuivat kärsimään tekojensa tähden. 18. Kaikki ruoka inhotti heitä, he olivat jo kuoleman porteilla. 19. Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra pelasti heidät ahdingosta. 20. Hän lähetti sanansa, ja se paransi heidät, haudan partaalta hän auttoi heidät turvaan. 21. Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt! 22. Uhratkoot kiitosuhreja, kertokoot riemuiten hänen teoistaan! 23. Jotkut heistä nousivat laivoihin ja hankkivat elantonsa aavoilla merillä. 24. He näkivät Herran teot, syvyyksien ihmeet, hänen suuret tekonsa. 25. Herra käski, ja nousi myrskytuuli, meri aaltoili rajusti. 26. He nousivat korkeuksiin, vaipuivat syvyyksiin, hädän hetkellä heidän rohkeutensa murtui. 27. He keinuivat, he huojuivat kuin juopuneet, heidän taidoistaan ei ollut apua. 28. Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra auttoi heidät ahdingosta. 29. Hän tyynnytti tuulen, ja aallot hiljenivät. 30. He riemuitsivat, kun myrsky laantui ja Herra vei heidät kaivattuun satamaan. 31. Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt! 32. Kuuluttakoot hänen kunniaansa kansan keskellä, hänen kiitostaan vanhinten kokouksissa! 33. Herra muuttaa jokilaakson autiomaaksi, keitaat hiekka-aavikoiksi, 34. hedelmällisen maan suola-aroksi siellä asuvien pahuuden tähden. 35. Herra muuttaa aavikot kosteikoiksi, kuivan maan vehreiksi keitaiksi. 36. Sinne hän antaa nälkäisten asettua, sinne he rakentavat itselleen kaupungin. 37. He kylvävät peltoja, istuttavat viinitarhoja, ja ne tuottavat runsaan sadon. 38. Herra siunaa heitä, ja kansa kasvaa, hän pitää huolen heidän karjansa runsaudesta. 39. Vastoinkäymisten ja vaivojen alla he vaipuvat maahan, ja kansa vähenee. 40. Herra pitää pilkkanaan ruhtinaita ja panee mahtimiehet harhailemaan aavikolla, 41. mutta köyhät hän nostaa kurjuudesta ja tekee heidän sukunsa suureksi, lukuisaksi kuin lammaslauma. 42. Oikeamieliset iloitsevat, kun sen näkevät, mutta jumalattomien suu sulkeutuu. 43. Joka on viisas, muistaa tämän ja miettii Herran hyviä tekoja. ©

 
Psalmien kirja,
luku 106
Psalmien kirja,
luku 108
 

Ota yhteyttäX