Psalmien kirja, luku 107

^1.Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. ^2.Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta ^3.ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta. ^4.He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia. ^5.Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä. ^6.Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. ^7.Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin. ^8.Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. ^9.Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä. ^10.He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, ^11.koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon. ^12.Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa. ^13.Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. ^14.Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa. ^15.Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. ^16.Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat. ^17.He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden. ^18.Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja. ^19.Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. ^20.Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta. ^21.Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. ^22.Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään. ^23.He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä. ^24.He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä. ^25.Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot. ^26.He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta. ^27.He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi. ^28.Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan. ^29.Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät. ^30.He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan. ^31.Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. ^32.Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt. ^33.Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi, ^34.hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden. ^35.Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi. ^36.Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa. ^37.Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän. ^38.Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa. ^39.Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla, ^40.niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa, ^41.hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat. ^42.Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa. ^43.Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.