luku 81
luku 83
Psalmien kirja, luku 82
luotu 17.6.2009 klo 16:04
| 1–8 | Jumala toimii tuomarina |
Jumala toimii tuomarina
1. Aasafin virsi. Jumala seisoo jumalien kokouksessa, hän on tuomari jumalien keskellä: 2. "Kuinka kauan te tuomitsette väärin ja pidätte jumalattomain puolta?" Sela. 3. "Auttakaa oikeuteensa vaivainen ja orpo, antakaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus. 4. Vapauttakaa vaivainen ja köyhä, pelastakaa hänet jumalattomain käsistä. 5. Ei ole heillä älyä, ei ymmärrystä, he vaeltavat pimeydessä: kaikki maan perustukset horjuvat. 6. Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia; 7. kuitenkin te kuolette, niinkuin ihmiset kuolevat, ja kaadutte niinkuin kuka ruhtinas tahansa." 8. Nouse, Jumala, tuomitse maa, sillä sinä perit kaikki pakanakansat.
1. Asafin psalmi. Jumala astuu esiin jumalien kokouksessa ja julistaa jumalille tuomionsa: 2. "Kuinka kauan te poljette oikeutta ja pidätte väärintekijöiden puolta? (sela) 3. Puolustakaa orpoja ja onnettomia, huolehtikaa köyhistä ja kurjista. 4. Pelastakaa heikot ja vähäväkiset, vapauttakaa heidät sortajien käsistä. 5. Te ette tiedä ettekä ymmärrä mitään, te harhailette pimeässä, ja maan perustukset järkkyvät. 6. Kuulkaa! Vaikka olette jumalia, kaikki tyynni Korkeimman poikia, 7. te kuolette niin kuin ihminen kuolee, sorrutte kuin vallasta syösty ruhtinas!" 8. Nouse, Jumala, saata maan päällä oikeus kunniaan! Sinun ovat kaikki kansat. ©
Heprean kielen tuntijana rovasti Risto Santala huomauttaa, että kumpikin suomalainen käännös erehtyy sanavalinnassaan – uusi tosin entistä pahemmin.[1] Lähin vertailukohta psalmin alulle on Jesajan kirjassa:
13. Herra asettuu käymään oikeutta, nousee kansoja tuomitsemaan. 14. Herra käy tuomiolle kansansa vanhinten ja sen päämiesten kanssa: Te olette raiskanneet viinitarhan; teidän taloissanne on kurjilta ryöstettyä tavaraa.
13. Herra asettuu käymään oikeutta, hän ryhtyy tuomitsemaan kansaansa. 14. Hän tulee ja vaatii tilille kansansa vanhimmat ja hallitusmiehet: – Te olette riistäneet tyhjiin, te olette tärvelleet viinitarhan, köyhien omasta te olette koonneet omaisuutenne. ©
Juutalaisessa midrash-kirjallisuudessa psalmin ensimmäinen jae käännetään sanoilla "Jumala on tuomarien Jumala" ja "tuomarien keskellä hän tuomitsee". Kyse ei ole "jumalien kokouksesta", vaan jumalallisesta kokouksesta – istunnosta, jossa Jumala itse toimii tuomarina. Alkuteksti kuuluisi sananmukaisesti näin: "Jumala seisoo mahtikokouksessaan ja toimii itse tykönänsä tuomarina". Hyvä suomennos olisi siis vaikkapa "Jumala itse toimii tuomarina ja julistaa tuomionsa".[2]
Tuomittavina tässä mahtikokouksessa ovat jakeessa 6 mainitut "jumalat" ja "Korkeimman pojat". Keitä he ovat?
Jumalasta puhuttaessa Vanha testamentti käyttää usein sanaa elohim, joka on jumala-sanan monikkomuoto. Kuitenkin se saa tällöin aina kieliopin vastaisen, yksiköllisen predikaattiverbin ("elohim sanoi", "elohim teki"), joten kyseessä on yksi olento. Tässä voidaan nähdä vihje siitä moninaisuudesta Jumalan sisällä, joka myöhemmin muotoiltiin kolminaisuusopiksi.
Sanaa elohim käytetään myös puhuttaessa muista jumalista (1. Moos. 35:2, 2. Moos. 18:11, 2. Moos. 20:3), enkeliolennoista (Ps. 8:6), hallitsijoista (2. Moos. 4:14–16) ja tuomareista. Esimerkiksi jakeet 2. Moos. 21:6, 2. Moos. 22:8–9 ja 1. Sam. 2:25 käännetään monissa vieraskielisissä käännöksissä niin, että orja viedään tuomarien eteen, tuomarit hoitavat varkaan tuomitsemisen ja tuomarit kykenevät ratkaisemaan ihmisten välisen rikoksen.
"Jumalan poika" taas on ilmaus, jota käytetään enkeleistä (Job 1:6, 2:1, 38:7), mutta myös hallitsijoista. Nimitys pohjautuu Daavidin saamaan lupaukseen (1. Aik. 22:9–10), että hänen poikansa Salomo olisi Jumalalle kuin oma poika. Termi "Jumalan poika" vakiintui merkitsemään tulevaa Messias-kuningasta 2. Samuelin kirjan (2. Sam. 7:12–15) ja Psalmin 2 (Ps. 2:6–12) hengessä.[3] Tätä tarkoittaa myös ylimmäinen pappi kysyessään (Matt. 26:63) Jeesukselta, onko tämä "Kristus, Jumalan poika": ei katsooko Jeesus olevansa kolminaisuuden toinen persoona, vaan onko tämä omasta mielestään luvattu Messias-kuningas.
Tässä yhteydessä tuomittavina ovat juuri hallitsijat ja vallanpitäjät, kansan tuomarit, jotka eivät tuomitse oikein. He pitävät jumalattomien puolta (j. 2) ja laiminlyövät oikeuden köyhän, orvon ja avuttoman asiassa (j. 3–4), eivätkä nämä velvollisuudet kuulu enkeleille. Jumala muistuttaa maallisen oikeusistuimen tuomareita siitä, että vaikka he ovatkin erityisessä valta-asemassa (elohim) ja hänen edustajiaan (Korkeimman poikia), heidät voidaan pudottaa tuolta jakkaralta kuten kuka tahansa ihminen. Vääryys joutuu tilille.
luku 81
luku 83
