Sakarjan kirja, luku 2
1 (1:18). Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso: neljä sarvea. 2 (19). Ja minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: "Mitä nämä ovat?" Niin hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne sarvet, jotka ovat hajottaneet Juudan ja Israelin ja Jerusalemin." 3 (20). Sitten Herra näytti minulle neljä seppää. 4 (21). Minä sanoin: "Mitä nämä ovat tulleet tekemään?" Ja hän vastasi näin: "Nuo sarvet ovat ne, jotka ovat hajottaneet Juudan, niin ettei yksikään mies voi päätänsä nostaa; ja nämä ovat tulleet saattamaan ne pelkoon ja heittämään maahan niiden pakanakansain sarvet, jotka ovat nostaneet sarven Juudan maata vastaan hajottaaksensa sen." 5 (2:1). Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oli mies ja hänen kädessänsä mittanuora. 6 (2). Minä sanoin hänelle: "Mihin sinä olet menossa?" Ja hän vastasi minulle: "Mittaamaan Jerusalemia, nähdäkseni, kuinka leveä ja kuinka pitkä se on oleva." 7 (3). Ja katso, enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle, ja toinen enkeli lähti häntä vastaan. 8 (4). Ja hän sanoi tälle: "Juokse, puhu tälle nuorukaiselle ja sano: Jerusalem on oleva muuriton paikkakunta, sillä niin paljon siinä on ihmisiä ja eläimiä. 9 (5). Mutta minä olen oleva, sanoo Herra, tulimuuri sen ympärillä ja kunnia sen keskellä. 10 (6). Voi, voi, paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra! Sillä minä olen hajottanut teidät neljään taivaan tuuleen, sanoo Herra. 11 (7). Voi, Siion, pelastaudu, sinä, joka asut tytär Baabelin luona! 12 (8). Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kunniaksensa hän on lähettänyt minut pakanakansojen luokse, jotka ovat teitä saalistaneet. Sillä joka teihin koskee, se koskee hänen silmäteräänsä. 13 (9). Sillä katso, minä heilutan kättäni heitä vastaan, ja he joutuvat orjiensa saaliiksi. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut. 14 (10). Riemuitse ja iloitse, tytär Siion! Sillä minä tulen ja asun sinun keskelläsi, sanoo Herra. 15 (11). Sinä päivänä liittyy paljon pakanakansoja Herraan, ja he tulevat hänen kansaksensa, ja minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut sinun tykösi. 16 (12). Ja Herra ottaa Juudan perintöosaksensa pyhässä maassa ja valitsee vielä Jerusalemin. 17 (13). Vaiti Herran edessä, kaikki liha! Sillä hän on noussut pyhästä asuinsijastansa."
1. Sitten sain nähdä neljä sarvea. 2. Minä kysyin enkeliltä, joka puhui kanssani: "Mitä nämä tarkoittavat?" Hän vastasi: "Nämä sarvet tarkoittavat niitä kansoja, jotka ovat hajottaneet Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat ympäri maailmaa." 3. Sen jälkeen Herra antoi minun nähdä neljä seppää. 4. Minä kysyin: "Mitä he aikovat tehdä?" Hän vastasi: "Nuo sarvet ovat hajottaneet Juudan asukkaat ympäri maailmaa, niin ettei kukaan ole voinut enää nostaa päätään. Nuo sepät taas ovat tulleet pelottamaan viholliskansat pois ja murskaamaan niiden sarvet, joilla ne ovat puskeneet Juudan maata ja karkottaneet sen asukkaat kaikkialle maailmaan." 5. Tämän jälkeen näin miehen, jolla oli kädessään mittanuora. 6. Kysyin häneltä: "Mihin olet menossa?" Hän vastasi: "Menen mittaamaan Jerusalemia nähdäkseni, kuinka leveä ja pitkä siitä tulee." 7. Juuri silloin astui esiin se enkeli, joka oli puhunut kanssani, ja toinen enkeli tuli häntä vastaan 8. ja sanoi hänelle: "Juokse sanomaan tuolle nuorelle miehelle näin: – Jerusalemin ympärille ei enää rakenneta muureja, niin paljon asukkaita ja karjaa siellä on tulevina aikoina. 9. Minä olen tulimuuri sen ympärillä – sanoo Herra – ja asun sen keskellä täydessä kirkkaudessani." 10. – Pois, pois! Paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra. Minä olin hajottanut teidät kaikkiin ilmansuuntiin, sanoo Herra. 11. Pois, pois Babylonista! Lähtekää sieltä, Siionin asukkaat! 12. Herra Sebaot on oman kunniansa tähden lähettänyt minut niiden kansojen luo, jotka ovat ryöstäneet teitä. Hän sanoo niille näin: – Joka koskee minun kansaani, se koskee minun silmäterääni. 13. Minä kohotan käteni noita kansoja vastaan, ja ne joutuvat omien orjiensa ryöstösaaliiksi. Silloin te tiedätte, että Herra Sebaot on minut lähettänyt. 14. – Iloitse ja riemuitse, tytär Siion! Katso, minä tulen ja asetun asumaan sinun luoksesi, sanoo Herra. 15. Tuona päivänä monet kansat liittyvät Herraan, ja niistäkin tulee hänen kansaansa. Hän itse asettuu asumaan sinun luoksesi. Silloin sinä ymmärrät, että Herra Sebaot on lähettänyt minut sinun luoksesi. 16. Herra ottaa pyhässä maassaan Juudan omaksi kansakseen ja valitsee jälleen Jerusalemin omaksi kaupungikseen. 17. – Vaietkoot kaikki ihmiset Herran edessä! Herra astuu esiin pyhästä asunnostaan. ©