Sananlaskujen kirja,
luku 28
Sananlaskujen kirja,
luku 30

Sananlaskujen kirja, luku 29


1. Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole. 2. Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa. 3. Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa. 4. Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää. 5. Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen. 6. Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita. 7. Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä. 8. Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan. 9. Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu. 10. Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät. 11. Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää. 12. Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia. 13. Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon. 14. Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva. 15. Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä. 16. Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat. 17. Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa. 18. Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia. 19. Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele. 20. Näet miehen, kärkkään puhumaan - enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä. 21. Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön. 22. Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon. 23. Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian. 24. Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään. 25. Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu. 26. Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus. 27. Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.

1. Niskoittelija, johon nuhteet kilpistyvät, musertuu hetkessä, eikä apua tule. 2. Kun oikeamieliset menestyvät, kansa iloitsee, kun jumalaton hallitsee, se huokaa. 3. Joka viisautta rakastaa, on isänsä ilo, varansa tuhlaa, joka käy porttojen luona. 4. Oikeudenmukainen kuningas pitää maan pystyssä, veroja kiskova hävittää sen. 5. Joka puhuu toiselle mielin kielin, virittää verkon hänen tielleen. 6. Pahantekijä joutuu tekojensa vangiksi, oikeamielinen kulkee iloiten tietään. 7. Oikeamielinen ymmärtää köyhää, jumalaton ei hänen huolistaan piittaa. 8. Kiihottajat villitsevät kaupungin, mutta viisaat tyynnyttävät vihan. 9. Jos viisas ryhtyy käräjöimään tyhmän kanssa, tämä räyhää tai nauraa, sopua ei tule. 10. Jotka verta janoavat, ne nuhteetonta vihaavat, mutta kunnon ihmiset puolustavat häntä. 11. Tyhmä päästää vihansa valloilleen, viisas malttaa ja hillitsee vihansa. 12. Jos hallitsija kuuntelee valheita, on hovissa kohta pelkkiä lurjuksia. 13. Pane köyhä ja riistäjä vieretysten: kummankin silmiin on Herra antanut valon. 14. Jos kuningas hankkii oikeutta köyhille, hänen valtansa on vahva ja vakaa. 15. Keppi ja nuhtelu antavat viisautta, kuritta kasvanut poika on äitinsä häpeä. 16. Mitä enemmän jumalattomia, sitä enemmän rikoksia, mutta hurskaat saavat nähdä heidän kukistuvan. 17. Ojenna poikaasi, se on onneksesi, saat hänestä paljon iloa. 18. Ellei profeettoja ole, kansa villiintyy, onnellinen se, joka Herran lakia seuraa. 19. Ei orjaa puheella ojenneta: hän tajuaa sen muttei tottele. 20. Moni puhuu ennen kuin ajattelee – tyhmyristäkin on enemmän toivoa. 21. Joka orjaansa jo nuoresta hemmottelee, saa hänestä lopulta mieliharmin. 22. Äkkipikainen panee alulle riidan, kiivaalle kertyy rikkomuksia. 23. Ylpeys vie nöyryytykseen, vaatimaton saa kunniaa. 24. Joka varasta auttaa, vetää ylleen kirouksen: kun todistajia kutsutaan, hän vaikenee. 25. Joka ihmisiä pelkää, on pelkonsa vanki, joka luottaa Herraan, on turvassa. 26. Monet pyrkivät hallitsijan puheille, mutta oikeus tulee yksin Herralta. 27. Väärämielinen on hurskaalle kauhistus, niin myös suoran tien kulkija jumalattomalle. ©

 
Sananlaskujen kirja,
luku 28
Sananlaskujen kirja,
luku 30
 

Ota yhteyttäX