luku 2
luku 4
Aamoksen kirja, luku 3
1. Kuulkaa tämä sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te israelilaiset, koko sitä sukukuntaa vastaan, jonka minä olen johdattanut Egyptin maasta, sanoen: 2. Ainoastaan teidät minä olen valinnut kaikista maan sukukunnista; sentähden minä kostan teille kaikki teidän pahat tekonne. 3. Kulkeeko kaksi yhdessä, elleivät ole keskenänsä sopineet? 4. Ärjyykö leijona metsässä, ellei sillä ole raadeltavaa? Kiljuuko nuori leijona luolastansa, ellei se ole saalista saanut? 5. Käykö lintu maassa paulaan, ellei sen varalle ole pyydystä pantu? Nouseeko paula maasta saaliin siihen tarttumatta? 6. Puhalletaanko pasunaan kaupungissa, niin ettei kansa peljästy? Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota ei Herra ole tuottanut? 7. Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille. 8. Leijona ärjyy: kuka ei pelkäisi? Herra, Herra puhuu: kuka ei ennustaisi? 9. Julistakaa Asdodin palatseille ja Egyptin maan palatseille ja sanokaa: Kokoontukaa Samarian vuorille ja katsokaa, mikä suuri meteli on sen keskellä ja mikä sorto sen sisällä. 10. He eivät ymmärrä tehdä sitä, mikä oikein on, sanoo Herra; he kokoovat väkivaltaa ja sortoa palatseihinsa. 11. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Vihollinen on oleva kaikkialla maassa, ja hän kukistaa sinun linnoituksesi, ja sinun palatsisi ryöstetään. 12. Näin sanoo Herra: Niinkuin paimen saa pelastetuksi leijonan kidasta pari sääriluuta tai kappaleen korvaa, niin pelastuu israelilaisiakin, niitä, jotka istuvat Samariassa sohvankulmassa ja kirjosilkkisellä leposijalla. 13. Kuulkaa ja todistakaa Jaakobin heimoa vastaan, sanoo Herra, Herra, Jumala Sebaot: 14. Sinä päivänä, jona minä kostan Israelille hänen rikoksensa, minä kostan myös Beetelin alttareille, niin että alttarinsarvet hakataan irti ja putoavat maahan. 15. Ja minä sorran maahan talvihuoneen ja kesähuoneen, ja norsunluuhuoneet kukistuvat, ja paljoista huoneista tulee loppu, sanoo Herra.
1. Kuulkaa, mitä Herra on sanonut teistä, israelilaiset, ja koko siitä kansasta, jonka hän toi Egyptistä: 2. – Vain teidät minä olen ottanut omakseni kaikista maailman kansoista. Sen tähden minä vaadin teidät tilille kaikista vääryyksistänne. 3. Lähteekö kaksi yhdessä kulkemaan, jos eivät ole siitä sopineet? 4. Ärjyykö leijona pensaikossa, jos sillä ei ole raadeltavaa? Äriseekö nuori leijona piilopaikastaan, jos se ei ole saalista kaatanut? 5. Jääkö lintu maassa kiinni, jos ei sille ole viritetty ansaa? Ponnahtaako pyydys maasta, jos ei saalis ole siihen käynyt? 6. Törähtääkö merkkitorvi kaupungissa ihmisten säikähtämättä? Tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta Herran sitä aiheuttamatta? 7. Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille. 8. Leijona ärjyy, kuka ei pelkäisi? Herra Jumala puhuu, kuka ei julistaisi? 9. Kuuluttakaa Asdodin ja Egyptin palatseissa: – Tulkaa kaikki Samarian vuorelle ja nähkää, mikä mellastus kaupungissa on käynnissä, millainen sorto siellä vallitsee! 10. Heillä ei ole tajua oikeudesta – sanoo Herra – vaan he kokoavat omaisuutta palatseihinsa vääryydellä ja väkivallalla. 11. Sen tähden – sanoo Herra Jumala – vihollinen tunkeutuu joka taholta sinun maahasi. Se on murtava mahtisi ja ryöstävä palatsisi. 12. Näin sanoo Herra: – Niin kuin paimen saa temmatuksi leijonan kidasta vain pari koipea tai palan korvaa, niin pelastuu israelilaisista vain rippeet – noista, jotka Samariassa istuskelevat sohvannurkissa ja damaskolaisvuoteilla. 13. Kuulkaa ja varoittakaa Jaakobin sukua, sanoo Herra Jumala Sebaot: 14. Tulee päivä, jolloin minä vaadin Israelin tilille rikoksistaan. Silloin käyn käsiksi myös Betelin alttareihin. Alttarin sarvet hakataan irti, ja ne putoavat maahan. 15. Minä lyön hajalle niin talviasunnot kuin kesäasunnotkin. Norsunluutalot luhistuvat, ja asuntojen paljoudesta tulee loppu, sanoo Herra. ©
luku 2
luku 4
