Johanneksen evankeliumi,
luku 3
Johanneksen evankeliumi,
luku 5

Johanneksen evankeliumi, luku 4

luotu 3.6.2024 klo 10:20

muokattu 3.12.2024 klo 14:31


Sisällys

1–15 Huonomaineinen nainen kaivolla
16–26 Hyvämaineinen mies samalla kaivolla
27–42 Kylväjän ja leikkaajan ilo
43–54 Virkamiehen poika paranee

Huonomaineinen nainen kaivolla

muokattu 3.12.2024 klo 14:31

1. Kun nyt Herra sai tietää fariseusten kuulleen, että Jeesus teki opetuslapsiksi ja kastoi useampia kuin Johannes 2. - vaikka Jeesus ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa - 3. jätti hän Juudean ja meni taas Galileaan. 4. Mutta hänen oli kuljettava Samarian kautta. 5. Niin hän tuli Sykar nimiseen Samarian kaupunkiin, joka on lähellä sitä maa-aluetta, minkä Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille. 6. Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki. 7. Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: "Anna minulle juoda." 8. Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan. 9. Niin Samarian nainen sanoi hänelle: "Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?" Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa. 10. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." 11. Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi? 12. Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?" 13. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, 14. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään." 15. Nainen sanoi hänelle: "Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi käydä täällä ammentamassa."

1. Jeesus sai tietää fariseusten kuulleen, että hän kokosi ympärilleen enemmän opetuslapsia ja kastoi useampia kuin Johannes – 2. tosin hän ei itse kastanut, vaan hänen opetuslapsensa. 3. Silloin hän lähti Juudeasta ja siirtyi takaisin Galileaan. 4. Hänen oli kuljettava Samarian kautta. 5. Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, 6. ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti. 7. Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: "Anna minun juoda astiastasi." 8. Opetuslapset olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa. 9. Samarialaisnainen sanoi: "Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta?" Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa. 10. Jeesus sanoi naiselle: "Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." 11. Nainen sanoi: "Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Mistä sinä lähdevettä ottaisit? 12. Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon? Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin." 13. Jeesus vastasi hänelle: "Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, 14. mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä." 15. Nainen sanoi: "Herra, anna minulle sitä vettä. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa." ©

 

Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 1–3 : Matt. 4:12 Mark. 1:14 Luuk. 4:14

Jeesuksen tapaamalla naisella oli ollut viisi miestä, eikä senhetkinen asuinkumppani ilmeisesti ollut virallisesti naimisissa hänen kanssaan. Nainen saattoi toki olla kevytkenkäinen tapaus, mutta on muistettava, että naisilla oli harvoin oikeutta käynnistää avioeroprosessi. On täysin mahdollista (vaikkakaan ei sen helpommin todistettavaa kuin tavanomainen käsitys), että aiemmat miehet olivat peräjälkeen hylänneet hänet itsekkäistä syistä, eikä kukaan sittemmin enää rohjennut ottaa häntä vaimokseen. Vallitsevassa kulttuurissa vähiten huono jäljellä oleva keino pysyä hengissä oli elää avosuhteessa jonkun rakastajattarena.[1]

Kommentoi tätä katkelmaa

Hyvämaineinen mies samalla kaivolla

16. Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne." 17. Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä." Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: 'Ei minulla ole miestä', 18. sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden." 19. Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta. 20. Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla." 21. Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. 22. Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista. 23. Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. 24. Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." 25. Nainen sanoi hänelle: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki." 26. Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi."

16. Jeesus sanoi hänelle: "Mene hakemaan miehesikin tänne." 17. "Ei minulla ole miestä", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "Totta puhuit: ei sinulla ole miestä. 18. Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta." 19. Nainen sanoi: "Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. 20. Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa." 21. Jeesus vastasi: "Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. 22. Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta. 23. Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. 24. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa." 25. Nainen sanoi: "Minä tiedän kyllä, että Messias tulee." – Messias tarkoittaa Kristusta. – "Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken." 26. Jeesus sanoi: "Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi." ©

 

Kolme luovuttamatonta symbolia juutalaisen kansallisen identiteetin kannalta olivat temppeli, maa ja Toora. Jeesus haastoi luvatun maan perimmäisen merkityksen ja katsoi sen toteutuvan hänessä itsessään.[2]

Kommentoi tätä katkelmaa

Kylväjän ja leikkaajan ilo

27. Samassa hänen opetuslapsensa tulivat; ja he ihmettelivät, että hän puhui naisen kanssa. Kuitenkaan ei kukaan sanonut: "Mitä pyydät?" tai: "Mitä puhelet hänen kanssaan?" 28. Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: 29. "Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?" 30. Niin he lähtivät kaupungista ja menivät hänen luoksensa. 31. Sillävälin opetuslapset pyysivät häntä sanoen: "Rabbi, syö!" 32. Mutta hän sanoi heille: "Minulla on syötävänä ruokaa, josta te ette tiedä." 33. Niin opetuslapset sanoivat keskenään: "Lieneekö joku tuonut hänelle syötävää?" 34. Jeesus sanoi heille: "Minun ruokani on se, että minä teen lähettäjäni tahdon ja täytän hänen tekonsa. 35. Ettekö sano: 'Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu'? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi. 36. Jo nyt saa leikkaaja palkan ja kokoaa hedelmää iankaikkiseen elämään, että kylväjä ja leikkaaja saisivat yhdessä iloita. 37. Sillä tässä on se sana tosi, että toinen on kylväjä, ja leikkaaja toinen. 38. Minä olen lähettänyt teidät leikkaamaan sitä, josta te ette ole vaivaa nähneet; toiset ovat vaivan nähneet, ja te olette päässeet heidän vaivansa hedelmille." 39. Ja monet samarialaiset siitä kaupungista uskoivat häneen naisen puheen tähden, kun tämä todisti: "Hän on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt." 40. Kun nyt samarialaiset tulivat hänen luoksensa, pyysivät he häntä viipymään heidän luonaan; ja hän viipyi siellä kaksi päivää. 41. Ja vielä paljoa useammat uskoivat hänen sanansa tähden, 42. ja he sanoivat naiselle: "Emme enää usko sinun puheesi tähden, sillä me itse olemme kuulleet ja tiedämme, että tämä totisesti on maailman Vapahtaja."

27. Juuri silloin tulivat opetuslapset paikalle. Heitä hämmästytti, että Jeesus puhui naisen kanssa, mutta kukaan ei kuitenkaan kysynyt, mitä hän tahtoi ja miksi hän puhui naiselle. 28. Nainen jätti vesiruukkunsa siihen, meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: 29. "Tulkaa katsomaan, tuolla on mies, joka kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt! Olisiko hän Messias?" 30. Ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat Jeesuksen luo. 31. Sillä välin opetuslapset sanoivat Jeesukselle: "Rabbi, tule syömään." 32. Mutta hän sanoi heille: "Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä." 33. Opetuslapset kummastelivat keskenään: "Onko joku tuonut hänelle syötävää?" 34. Mutta Jeesus jatkoi: "Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. 35. Te sanotte: 'Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.' Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. 36. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. 37. Tässä pitää paikkansa sanonta: 'Toinen kylvää, toinen korjaa.' 38. Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät." 39. Monet tuon Samarian kaupungin asukkaista uskoivat Jeesukseen kuultuaan naisen todistavan: "Hän kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt." 40. Kun samarialaiset tulivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä jäämään kaupunkiin, ja hän jäikin sinne kahdeksi päiväksi. 41. Yhä useammat uskoivat Jeesukseen kuultuaan hänen itsensä puhuvan, 42. ja he sanoivat naiselle: "Nyt emme enää usko vain sinun puheesi perusteella. Me olemme nyt itse kuulleet häntä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja." ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Virkamiehen poika paranee

43. Mutta niiden kahden päivän kuluttua hän lähti sieltä Galileaan. 44. Sillä Jeesus itse todisti, ettei profeetalla ole arvoa omassa isiensä maassa. 45. Kun hän siis tuli Galileaan, ottivat galilealaiset hänet vastaan, koska olivat nähneet kaikki, mitä hän oli tehnyt Jerusalemissa juhlan aikana; sillä hekin olivat tulleet juhlille. 46. Niin hän tuli taas Galilean Kaanaan, jossa hän oli tehnyt veden viiniksi. Ja Kapernaumissa oli eräs kuninkaan virkamies, jonka poika sairasti. 47. Kun hän kuuli Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan, meni hän hänen luoksensa ja pyysi häntä tulemaan ja parantamaan hänen poikansa; sillä tämä oli kuolemaisillaan. 48. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko." 49. Kuninkaan virkamies sanoi hänelle: "Herra, tule, ennenkuin minun lapseni kuolee." 50. Jeesus sanoi hänelle: "Mene, sinun poikasi elää." Ja mies uskoi sanan, jonka Jeesus sanoi hänelle, ja meni. 51. Ja jo hänen ollessaan paluumatkalla hänen palvelijansa kohtasivat hänet ja sanoivat, että hänen poikansa eli. 52. Niin hän tiedusteli heiltä, millä hetkellä hän oli alkanut toipua. Ja he sanoivat hänelle: "Eilen seitsemännellä hetkellä kuume lähti hänestä." 53. Niin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut sillä hetkellä, jolloin Jeesus oli sanonut hänelle: "Sinun poikasi elää." Ja hän uskoi, hän ja koko hänen huonekuntansa. 54. Tämä oli taas tunnusteko, toinen, jonka Jeesus teki, tultuaan Juudeasta Galileaan.

43. Kahden päivän kuluttua Jeesus sitten lähti Galileaan. 44. Hän oli itse sanonut, ettei profeettaa pidetä arvossa kotiseudullaan, 45. mutta kun hän nyt tuli Galileaan, galilealaiset ottivat hänet ystävällisesti vastaan. Hekin olivat käyneet Jerusalemissa juhlilla ja nähneet, mitä Jeesus siellä juhlan aikana teki. 46. Jeesus tuli taas Galilean Kaanaan, missä hän oli muuttanut veden viiniksi. Kapernaumissa oli kuninkaan virkamies, jonka poika oli sairaana. 47. Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan hän lähti Jeesuksen luo ja pyysi, että tämä tulisi parantamaan pojan, joka oli kuolemaisillaan. 48. Jeesus sanoi hänelle: "Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä." 49. Mutta virkamies pyysi: "Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee." 50. Silloin Jeesus sanoi: "Mene kotiisi. Poikasi elää." Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi, ja lähti. 51. Jo kesken matkan tulivat hänen palvelijansa häntä vastaan ja kertoivat pojan parantuneen. 52. Mies kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua, ja he sanoivat: "Eilen seitsemännellä tunnilla kuume hellitti." 53. Silloin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri silloin, kun Jeesus sanoi hänelle: "Poikasi elää", ja hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen. 54. Tämä oli Jeesuksen toinen tunnusteko, ja hän teki sen tultuaan Juudeasta Galileaan. ©

 

Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 43–46a : Matt. 4:13–17 Mark. 1:14–15 Luuk. 4:14–15
– jakeet 46b–54 : Matt. 8:5–13 Luuk. 7:1–10

Kommentoi tätä katkelmaa

Johanneksen evankeliumi,
luku 3
Johanneksen evankeliumi,
luku 5

Viitteet

 1) Craig L. Blomberg, Jesus and the Gospels: An Introduction and Survey, 2nd ed. (B&H Academic, 2009), 77.

 2) Em. teos, 49.

 

Ota yhteyttäX