Psalmien kirja,
luku 143
Psalmien kirja,
luku 145

Psalmien kirja, luku 144


1. Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan, 2. hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle. 3. Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet! 4. Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo. 5. Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat. 6. Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät. 7. Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä, 8. joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi! 9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla, 10. sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta. 11. Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi. 12. Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat; 13. meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin; 14. meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme. 15. Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!

1. Daavidin psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni! Hän opettaa käteni taistelemaan, käsivarteni käymään sotaa. 2. Hän on uskollinen suojelijani, hän on linnani, hän on turvani ja pelastajani, kilpi, jonka taakse suojaudun. Hän alistaa kansat valtaani. 3. Herra, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä ajattelet. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. 4. Ihminen on kuin tuulenhenkäys, hänen päivänsä katoavat kuin varjo. 5. Herra, kallista taivaasi ja astu alas! Kosketa vuoria, niin että ne savuavat! 6. Iske leimuava salama, lyö hajalle kaikki viholliseni! Ammu nuolesi, saata heidät sekasortoon! 7. Ojenna korkeudesta kätesi ja auta minut turvaan, pelasta minut syvistä vesistä! Pelasta muukalaisten käsistä – 8. heidän suunsa puhuu petoksen sanoja ja heidän oikea kätensä nousee väärään valaan. 9. Jumala, minä laulan sinulle uuden laulun, kymmenkielisellä harpulla minä sinulle soitan. 10. Sinä annat kuninkaille voiton, sinä pelastat palvelijasi Daavidin. Torju julma miekka, joka iskee minuun. 11. Pelasta minut muukalaisten käsistä – heidän suunsa puhuu petoksen sanoja ja heidän oikea kätensä nousee väärään valaan. 12. Meidän poikamme ovat kuin reheviä taimia, jo nuorena vahvoiksi varttuneita, tyttäremme kuin kauniita pylväitä, temppelin koristusten kaltaisia. 13. Vilja-aittamme ovat täpötäynnä, meillä on kaikkea yllin kyllin. Lampaita ja vuohia on tuhansittain, kymmenintuhansin kedoillamme, 14. lehmämme ovat lihavia ja tiineitä. Meille ei satu vahinkoa, ei onnettomuutta, ei kuulu valitusta toreiltamme. 15. Onnellinen se kansa, jonka käy näin hyvin, onnellinen se kansa, jonka jumala on Herra! ©

 
Psalmien kirja,
luku 143
Psalmien kirja,
luku 145
 

Ota yhteyttäX