1. Mooseksen kirja,
luku 38
1. Mooseksen kirja,
luku 40

1. Mooseksen kirja, luku 39

luotu 26.3.2025 klo 14:56

muokattu 28.3.2025 klo 15:54


Sisällys

1–6 Henkivartioston päällikön suosiossa
7–19 Torjuttu viettelijätär
20–23 Vankilan päällikön suosiossa

Henkivartioston päällikön suosiossa

muokattu 28.3.2025 klo 15:54

1. Ja Joosef vietiin Egyptiin, ja Potifar, egyptiläinen mies, joka oli faraon hoviherra ja henkivartijain päämies, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet. 2. Mutta Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi kaikessa, ja hän oleskeli isäntänsä, egyptiläisen, talossa. 3. Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään. 4. Niin Joosef saavutti hänen suosionsa ja sai palvella häntä. Ja hän asetti hänet talonsa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa kaikki, mitä hänellä oli. 5. Ja siitä ajasta lähtien, kun hän oli uskonut hänen hoitoonsa talonsa ja kaiken, mitä hänellä oli, Herra siunasi egyptiläisen taloa Joosefin tähden, ja Herran siunaus oli kaikessa, mitä hänellä oli kotona ja kedolla. 6. Niin hän jätti Joosefin haltuun kaikki, mitä hänellä oli, eikä hän itse välittänyt mistään, paitsi ruuasta, jota hän söi.

1. Joosef vietiin Egyptiin, ja egyptiläinen Potifar, faraon hoviherra ja henkivartijain päällikkö, osti hänet ismaelilai­silta, jotka olivat hänet sinne tuoneet. 2. Herra oli Joosefin kanssa, ja siksi hänellä oli aina onni mukanaan. Hän asui egyptiläi­sen isäntänsä talossa, 3. ja isäntä huomasi, että Herra oli Joosefin kanssa ja antoi Joosefin onnistua kaikissa toimissaan. 4. Joosef pääsi Potifarin suosi­oon ja palveli häntä niin hyvin, että Potifar asetti hänet taloutensa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa koko omaisuuten­sa. 5. Kun Potifar oli määrännyt Joosefin taloutensa ja kaiken omaisuutensa hoitajaksi, Herra siunasi hänen taloaan Joosefin tähden. Ja Herran siunaus näkyi kaikessa, mitä Potifarilla oli, niin kotona kuin tiluksilla. 6. Sen tähden Potifar jätti Joose­fin hoitoon koko omaisuutensa eikä itse huolehtinut muusta kuin mitä hän söi. Joosef oli kaunis vartaloltaan ja kasvoiltaan. ©

 

Henkivartijoiden päällikön nimi Potifar merkitsee 'hän, jonka Re on antanut'. Nimi näyttää arkeologian valossa olleen suosituimmillaan vasta 1. vuosituhannella, mutta se on ajantasaistettu versio vanhemmasta nimestä. Itse nimen rakenne edustaa muotoa, joka oli käytössä jo Keskivaltakunnan aikaan (2000–1700 eKr.).[1]

Ostettuaan Joosefin Potifar teki hänestä taloutensa hoitajan (j. 4). Kirjaimellisesti heprean käsite עַל־בֵּיתוֹ (ʿal-bêṯô) merkitsee 'talon yli' olevaa ja vastaa egyptiläisessä Papyrus Brooklyn 35.1446:ssa esiintyvää ilmausta. Tässä Keskivaltakunnan aikaisessa muinaistekstissä luetellaan kymmeniä seemiläissyntyisiä palvelijoita, joista osa on egyptiksi 'yli talon' eli palvelijoina taloudessa. Onkin todennäköistä, että heprean sana on suora käännös tästä egyptiläisestä termistä. Kielellinen tosiseikka viittaa samalla siihen, että Joosefin kokemukset sijoittuvat toisen vuosituhannen alkupuolelle.[2] Joosefin taidot tekivät vaikutuksen hänen isäntäänsä ja johtivat korotukseen tavallisesta sisäpalvelijasta koko talouden hoitajaksi (j. 5–6).

Kommentoi tätä katkelmaa

Torjuttu viettelijätär

muokattu 27.3.2025 klo 13:13

7. Mutta Joosefilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot. Ja tapahtui jonkun ajan kuluttua, että hänen isäntänsä puoliso iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani." 8. Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä puolisolle: "Katso, isäntäni ei itse välitä mistään, mitä talossa on, vaan on uskonut minun haltuuni kaikki, mitä hänellä on. 9. Hänellä ei ole tässä talossa enemmän valtaa kuin minulla, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään, paitsi sinut, koska olet hänen puolisonsa. Kuinka minä siis tekisin niin suuren pahanteon ja rikkoisin Jumalaa vastaan!" 10. Ja vaikka vaimo joka päivä puhui sellaista Joosefille, ei tämä suostunut makaamaan hänen vieressänsä eikä olemaan hänen kanssaan. 11. Mutta eräänä päivänä, kun Joosef tuli taloon toimittamaan askareitaan eikä ketään talonväestä ollut sisällä saapuvilla, 12. tarttui hän Joosefin vaippaan ja sanoi: "Makaa minun kanssani." Mutta tämä jätti vaippansa hänen käsiinsä, pakeni ja riensi ulos. 13. Kun hän nyt huomasi, että Joosef oli jättänyt vaippansa hänen käsiinsä ja paennut ulos, 14. huusi hän talonväkeään ja sanoi heille näin: "Katsokaa, hän on tuonut meille hebrealaisen miehen pitämään meitä pilkkanaan; tämä tuli luokseni maatakseen minun kanssani, mutta minä huusin kovalla äänellä. 15. Ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja huutavan, jätti hän vaippansa viereeni, pakeni ja riensi ulos." 16. Ja hän pani vaipan viereensä siksi, kunnes Joosefin isäntä tuli kotiin. 17. Ja hän puhui hänelle samalla tavalla, sanoen: "Tuo hebrealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli luokseni pitämään minua pilkkanaan; 18. mutta kun minä kirkaisin ja huusin, jätti hän vaippansa viereeni ja pakeni ulos." 19. Kun hänen isäntänsä kuuli puolisonsa kertovan ja sanovan: "Näin sinun orjasi on tehnyt minulle", syttyi hänen vihansa.

7. Niinpä jonkin ajan kuluttua isännän vaimo iski sil­mänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani." 8. Mutta Joosef kieltäytyi ja sanoi isäntänsä vaimolle: "Isäntäni ei enää välitä itse huolehtia mistään, hän on uskonut minun hoitooni kaiken omaisuutensa. 9. Minulla on tässä talossa yhtä paljon valtaa kuin hänelläkin, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään paitsi sinut, koska olet hänen vaimonsa. Kuinka minä siis voisin tehdä niin pahan teon ja rikkoa Jumalaa vastaan?" 10. Ja vaikka nainen päivästä toiseen hou­kutteli Joosefia, Joosef ei suostunut makaamaan eikä olemaan hänen kanssaan. 11. Eräänä päivänä, kun Joosef taas tuli taloon tekemään työtään eikä ketään talonväkeen kuuluvaa ollut paikalla, 12. nainen tarttui Joosefin vaattee­seen ja sanoi: "Tule makaamaan kanssa­ni." Silloin Joosef pakeni ulos, mutta hänen pukunsa jäi naisen käsiin. 13. Kun nainen näki, että Joosef oli jättänyt pukunsa hänen käsiinsä ja paennut, 14. hän huusi talonsa palve­lijoita ja sanoi: "Katsokaa! Potifar on tuonut tänne heprealaisen miehen, joka nyt pitää meitä pilkkanaan. Hän tuli minun luokseni ja halusi maata kanssani, mutta minä huusin kovaa, 15. ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja alkavan huutaa, hän jätti pukunsa tähän ja juoksi pakoon." 16. Nainen piti Joosefin puvun siihen asti, kun hänen miehensä palasi kotiin. 17. Hän kertoi miehelleen samat asiat: "Tuo heprealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli minun luokse­ni häpäistäkseen minut, 18. mutta kun minä kirkaisin ja rupesin huuta­maan, hän jätti pukunsa minun viereeni ja juoksi pakoon." 19. Kun isäntä kuuli vaimonsa kertovan, mitä orja oli tehnyt, hän raivostui. ©

 

Joosefin ja Potifarin vaimon välistä kahnausta on toisinaan verrattu egyptiläiseen Taruun kahdesta veljeksestä, jossa vanhemman veljen vaimo yrittää vietellä nuoremman ja tämä joutuu pakenemaan. Egyptologi ja folkloristiikan tutkija Susan T. Hollis huomauttaa, että tuo 19. dynastian päiviin (1295 – 1186 eKr.) ajoittuva kertomus on ideologisilta ja teologisilta pyrkimyksiltään ratkaisevasti erilainen kuin Joosefin viettelyä kuvaava katkelma. Hollis katsoo, ettei edes egyptiläinen tarina ole puhdas kansantaru, vaan se saattaa heijastaa farao Merneptah'n kuoleman jälkeisiä perimyskiistoja.[3] Joosefin kertomuksen katkelman maanläheistä kuvausta ei ole syytä epäillä siitä kopioiduksi.

Kommentoi tätä katkelmaa

Vankilan päällikön suosiossa

20. Ja Joosefin isäntä otti hänet ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vangit säilytettiin; ja hän jäi siihen vankilaan. 21. Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja soi hänen saavuttaa suosiota ja päästä vankilan päällikön armoihin. 22. Ja vankilan päällikkö uskoi kaikki vangit, jotka vankilassa olivat, Joosefin haltuun. Ja kaikki, mitä siellä toimitettiin, tehtiin hänen toimestaan. 23. Eikä vankilan päällikkö ollenkaan valvonut sitä, mikä oli Joosefille uskottu, sillä Herra oli Joosefin kanssa. Ja Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.

20. Hän otti Joosefin kiinni ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vankeja säilytettiin. 21. Herra piti Joosefista huolta vankilassakin ja oli hänen kanssaan, niin että hän saavutti vankilan päällikön suosion. 22. Päällikkö uskoi Joosefin val­vontaan vankilan muut vangit, ja Joosef huolehti kaikesta, mitä siellä tehtiin. 23. Eikä vankilan päällikkö lainkaan valvonut Joosefin toimia, koska Joosef Herran avulla suoritti ne hyvin. Herra antoi Joosefin onnistua kaikessa. ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

1. Mooseksen kirja,
luku 38
1. Mooseksen kirja,
luku 40

Viitteet

 1) James K. Hoffmeier, Israel in Egypt: The Evidence for the Authenticity of the Exodus Tradition (Oxford University Press, 1999), 84–85.

 2) Em. teos, 84.

 3) Em. teos, 81.

 

Ota yhteyttäX