2. Mooseksen kirja,luku 1
luku 3
2. Mooseksen kirja, luku 2
luotu 26.3.2025 klo 15:52
muokattu 2.6.2025 klo 14:17
Sisällys
| 1–10 | Mooses syntyy ja pelastuu |
| 11–15 | Vapauttajan vaikeudet |
| 16–22 | Muukalainen Midianissa |
| 23–25 | Liiton Jumala kuulee |
Mooses syntyy ja pelastuu
muokattu 2.6.2025 klo 14:12
1. Niin eräs mies, joka oli Leevin sukua, meni ja nai leeviläisen neidon. 2. Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Ja kun hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sitä kolme kuukautta. 3. Mutta kun hän ei voinut sitä enää salata, otti hän kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja piellä, pani lapsen siihen ja laski sen kaislikkoon Niilivirran rantaan. 4. Ja lapsen sisar asettui taammaksi nähdäksensä, mitä hänelle tapahtuisi. 5. Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös. 6. Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: "Tämä on hebrealaisten lapsia." 7. Niin lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: "Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän, joka voi imettää sen lapsen sinulle?" 8. Faraon tytär vastasi hänelle: "Mene!" Niin tyttö meni ja kutsui lapsen äidin. 9. Ja faraon tytär sanoi hänelle: "Ota tämä lapsi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan." Ja vaimo otti lapsen ja imetti sen. 10. Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä."
1. Muuan Leevin sukuun kuuluva mies otti vaimokseen tytön, joka myös oli Leevin jälkeläisiä. 2. Vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Kun hän näki, kuinka kaunis lapsi oli, hän piilotteli sitä kolme kuukautta. 3. Mutta kun hän ei enää voinut piilotella sitä, hän otti kaislakorin, tiivisti sen asfalttipiellä ja tervalla, pani pojan siihen ja laski korin Niilin rantakaislikkoon. 4. Pojan sisar jäi jonkin matkan päähän nähdäkseen, mitä lapselle tapahtuisi. 5. Faraon tytär tuli Niilin rantaan peseytymään, ja hänen hovinaisensa jäivät virran rannalle kävelemään. Silloin hän näki kaislikon keskellä korin ja lähetti orjattarensa hakemaan sen. 6. Avatessaan korin hän näki, että siinä oli lapsi, joka itki. Faraon tyttären valtasi sääli, ja hän sanoi: "Tämä on varmaan heprealaisten poikia." 7. Silloin pojan sisar sanoi faraon tyttärelle: "Menenkö hakemaan tänne jonkun heprealaisnaisen, joka voi imettää pojan sinulle?" 8. Faraon tytär sanoi: "Tee niin", ja tyttö haki paikalle pojan äidin. 9. Faraon tytär sanoi äidille: "Ota tämä lapsi mukaasi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan." Vaimo otti lapsen imetettäväksi. 10. Kun poika oli kasvanut suuremmaksi, äiti vei hänet faraon tyttärelle, ja tämä otti hänet omaksi pojakseen. Faraon tytär antoi hänelle nimeksi Mooses sanoen: "Olen nostanut hänet vedestä ylös." ©
Kriittisen tutkimuksen piirissä Moosesta on toisinaan päädytty pitämään pelkkänä taruhahmona, mutta näkemys ei ole lainkaan yksimielinen.[1] Mooseksen historiallisuutta on epäilty mm. siksi, että Raamatun kertomus hänestä muistuttaa jonkin verran Akkadin Kuningas Sargonin (2371–2316 eKr.) legendaa, joten Mooses on tietenkin pelkkä halpa kopio.[2] Todellisuudessa vastaavien kertomusten runsas määrä Lähi-idän ja Välimeren seudulla viittaa siihen, että ei-toivottuja tai suojelusta tarvitsevia lapsia oli tapana jättää jokeen kaitselmuksen huostaan, kuten nykyään orpokodin tai kirkon portaille.[3]
Mitä Sargon Suuren legendaan tulee, kopioteoriassa on monia ongelmia. Ensiksikin meille säilyneet katkelmat ovat uusassyrialaisen tai uusbabylonialaisen kauden tekstejä (600–500 eKr.) ja niiden laatimisesta on saattanut vastata myöhäisempi Assyrian kuningas (721–705) Sargon II, joka samaistui akkadilaiseen edeltäjäänsä nimeä myöten. Myöhempää ajoitusta puoltavat mm. uusassyrialaiset kirjaimet, myöhemmälle aikakaudelle tyypilliset ilmaisut ja kuvaus teiden rakentamisesta pronssisia hakkuja käyttäen.[4]
Toiseksi perinpohjainen tutkimus on osoittanut, että seudun kymmenissä tunnetuissa ”luonnon armoille hylätty lapsi” -kertomuksissa on yhtäläisyyksiä tärkeämpiä eroja. Sargon on ylipapittaren ja tuntemattoman miehen poika; hänet jätettiin virtaan häpeällisen alkuperänsä vuoksi. Ishtar-jumalattaren puutarhuri (mies) veti Sargonin ylös ja pani hänet työhön. Ylipapittaren jälkeläisenä Sargon oli kuninkaallista syntyperää, joten hänen vaateensa valtaistuimeen oli lähtökohtaisesti pätevä. Mooseksen kertomuksen lähtökohta on aivan erilainen: joukkomurha uhkaa laajaa lapsijoukkoa, ja yhden heistä pelastaa ironisesti juuri käskyn antaneen tyrannin tytär. Kertomukset eivät ole aidosti rinnakkaisia toisilleen vain siksi, että kummassakin lapsi pelastuu virrasta;[5] ne vain ilmentävät yhteistä kulttuuritaustaa. Kaisla oli helppo ja halpa materiaali korin valmistamiseen, ja luonnollisesti se kelpasi kantamaan lasta vasta vesitiiviin pikikäsittelyn jälkeen.
Kolmanneksi kertomuksessa Mooseksesta on aitoja egyptiläisiä kielirakenteita, joten on epäuskottavaa, että persialaiskauden kirjurit olisivat kyhäilleet sen 600–400-luvulla – varsinkaan mesopotamialaista lähdettä kopioimalla.
- Sana kori (תֵּבָה, teḇāh) on johdettu egyptiläisestä juuresta, minkä tunnustavat sekä heprean että egyptin asiantuntijat.[6] Vanhassa testamentissa sanaa käytetään Moosesta kantaneen korin lisäksi ainoastaan Nooan arkista; pelastihan kumpikin rakennelma tärkeän henkilön hukkumasta veteen. Kirjoittajalle tämä temaattinen yhteys on ollut tärkeä, mutta vielä olennaisempaa on Mooseksen korin kielellinen tausta.
- Samassa jakeessa (2. Moos. 2:3) kaisloista käytetty sana גֹּמֶא (gomęʾ) on niin ikään johdos egyptiläisestä papyruskasvia merkitsevästä sanasta.[7]
- Sana piki/terva (זֶפֶת, zęp̄ęṯ) esiintyy ainostaan jakeissa 2. Moos. 2:3 ja Jes. 34:9 ja näyttää olevan yhteistä juurta Egyptin vanhan ja keskivaltakunnan aikaisissa kaiverruksissa esiintyvän sanan kanssa.[8]
- Kaislikkoa merkitsevä סוּף (sûp̄) on kiistatta egyptiläistä alkuperää[9] ja viittaa vahvasti siihen, että kirjoittaja tiesi, miksi egyptiläiset olisivat kutsuneet Mooses-vauvan sijoituspaikkaa.
- Joki, johon katkelmassa viitataan, on luonnollisesti Niili. Siksi onkin huomattavaa, että tekstissä käytetään heprean tavanomaisen 'joen' (nāhār) sijasta sanaa יְאֹר (jĕʾor), joka on translitteroitu muoto egyptin kielen Niiliä merkitsevästä sanasta.
- Joenpenkkaa tai -rantaa merkitsevä sana שָׂפָה (śāp̄āh) on yleisseemiläinen, mutta sukua egyptin vastaavalle sanalle. Hepreassa on useita muitakin käsitteitä joenrannalle, mutta tätä sanaa käytetään egyptissä tyypillisesti juuri Niilin rantapenkereistä (vrt. 2. Moos. 7:15, 1. Moos. 41:3,17). Ei voi olla sattumaa, että useamman käyttökelpoisen sanan joukosta valitaan se, jota Egyptissä ollut henkilö olisi käyttänyt.[10]
Jos Mooseksen pelastumiskertomus siis on kopioitu mesopotamialaisesta Sargon-myytistä pakkosiirtolaisuuden aikaan, miksi siinä esiintyy peräti kuusi sanaa, joita käytettiin Egyptissä ja juuri kertomuksen väitettyyn tapahtuma-aikaan? Entä kuinka persialaiskauden kirjurit 800–1000 vuotta myöhemmin olisivat tunteneet nuo käsitteet niin läheisesti – aikana, jolloin Assyria ja Babylonia vaikuttivat Israelin ja Juudan valtakuntien kulttuuriin huomattavasti enemmän?
Ylivoimainen enemmistö tutkijoista tunnustaa, että Mooseksen nimen taustalla on sama egyptiläinen juuriverbi ('synnyttää') kuin monien hallitsijoiden nimissäkin – mm. Thutmose, Ahmose, Ramses.[11] Nimi on siis autenttinen ja vastaa Uuden valtakunnan ajan käytänteitä. Alkutekstissä (j. 10) on epäselvä viittaussuhde, joten nimen antaja voisi periaatteessa olla myös Mooseksen biologinen äiti. Nimen perustelu kytkeytyy kuitenkin vahvemmin faraon tyttäreen, joka nosti Mooseksen vedestä.[12]
Mooseksen nimeen (Mōšęh) kätkeytyy monitasoinen, kaksikielinen sanaleikki. Egyptin sana mōse merkitsee yksinkertaisesti poikaa, kuten nimessä Ramses ('Ra-jumalan poika'), mutta heprean verbi māšāh ('vetää ylös') kuvaa hänen pelastamistaan Niilistä. Aktiivimuotoinen verbi muistuttaa myös sanaa māšîaḥ ('pelastaja', 'vapauttaja').[13]
Vapauttajan vaikeudet
muokattu 2.6.2025 klo 13:41
11. Ja tapahtui niihin aikoihin, kun Mooses oli kasvanut suureksi, että hän meni veljiensä luo ja näki heidän raskaan työnsä. Ja hän näki egyptiläisen miehen lyövän hebrealaista miestä, erästä hänen veljistään. 12. Silloin hän katseli ympärillensä joka taholle, ja kun hän näki, ettei ketään ollut läheisyydessä, löi hän egyptiläisen kuoliaaksi ja kätki hänet hiekkaan. 13. Ja hän meni toisena päivänä ulos ja näki kaksi hebrealaista miestä tappelemassa keskenään; ja hän sanoi syylliselle: "Miksi lyöt toveriasi?" 14. Tämä vastasi: "Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme? Aiotko tappaa minutkin, niinkuin tapoit egyptiläisen?" Silloin Mooses peljästyi ja ajatteli: "Se on siis tullut ilmi." 15. Ja kun farao sai kuulla tästä tapahtumasta, etsi hän Moosesta tappaaksensa hänet. Mutta Mooses lähti faraota pakoon ja pysähtyi Midianin maahan ja istahti eräälle kaivolle.
11. Kun Mooses oli varttunut aikuiseksi, hän meni kerran käymään heimoveljiensä luona ja sai nähdä heidän raadantansa. Hän näki egyptiläisen miehen lyövän heprealaista miestä, hänen heimolaistaan. 12. Silloin Mooses katsahti ympärilleen, ja nähtyään, ettei ketään ollut lähettyvillä, hän löi egyptiläisen hengiltä ja kätki ruumiin hiekkaan. 13. Kun hän seuraavana päivänä meni taas heimoveljiensä luo, hän näki kahden heprealaisen miehen tappelevan keskenään. Hän sanoi riidan aloittajalle: "Miksi lyöt veljeäsi?" 14. Mies vastasi: "Mikä sinä olet meitä käskemään ja määräilemään? Aiotko tappaa minut niin kuin tapoit sen egyptiläisen?" Silloin Mooses pelästyi ja ajatteli: "Se on siis kuitenkin tullut ilmi!" 15. Kun farao sai kuulla asiasta, hän aikoi surmauttaa Mooseksen, mutta Mooses lähti faraota pakoon. Pakomatkallaan hän Midianin maassa pysähtyi erään kaivon luo. ©
Mooseksen kasvatusta Egyptin hovissa on toisinaan pidetty naurettavana legendana. Tosiasiassa farao Thutmosis III (1457–1425 eKr.) aloitti käytännön tuoda Levantin alueen hallitsijoiden poikia koulutettaviksi hoviinsa, jotta nämä myöhemmin asettuisivat isiensä sijaan Egyptille kuuliaisina vasalleina.[14] Amarna-kirjeistä ja muista Uuden valtakunnan ajan dokumenteista löytyy useita viittauksia syyrokanaanilaisten kuninkaiden poikien Egyptissä viettämiin vuosiin. Tällaisia kasvattamoja oli ympäri maata kuninkaallisten palatsien yhteydessä. Osa kasvattilapsista päätyi hovin virkamiehiksi – jopa todella korkeaan asemaan, kuten Amenhotep III:n visiiri Aperel.[15] Lähtökohtaisesti ei siis ole mitenkään epäuskottavaa, että faraon kasvattitytär olisi saanut vastaavan koulutuksen.
Mahdollisesti juuri hovin edustajana toimiessaan Mooses päätyi todistamaan omaan kansaansa kuuluvan henkilön pahoinpitelyä (j. 11). Hätävarjelu meni liioittelun puolelle (j. 12) ja Mooses joutui pakosalle – todennäköisimmin pohjoiseen Arabiaan, Akabanlahden itäpuolelle. Siinain seudulla piileskely ei tullut kysymykseen, sillä Uuden valtakunnan ajalla alueella liikkui usein egyptiläisiä kaivosretkikuntia.[16]
Muukalainen Midianissa
16. Ja Midianin papilla oli seitsemän tytärtä; nämä tulivat vettä ammentamaan ja täyttivät vesikaukalot, juottaakseen isänsä lampaita. 17. Mutta paimenet tulivat ja ajoivat heidät pois. Silloin Mooses nousi ja auttoi heitä ja juotti heidän lampaansa. 18. Ja kun he tulivat isänsä Reguelin luo, kysyi hän: "Kuinka te tänä päivänä niin pian jouduitte?" 19. He vastasivat: "Egyptiläinen mies auttoi meitä paimenten käsistä, ammensipa vielä vettäkin meille ja juotti lampaat." 20. Ja hän sanoi tyttärillensä: "Missä hän on? Miksi te niin jätitte miehen? Kutsukaa hänet aterioimaan meidän kanssamme." 21. Ja Mooses suostui asumaan sen miehen luona, ja hän antoi Moosekselle tyttärensä Sipporan vaimoksi. 22. Tämä synnytti pojan, ja Mooses antoi hänelle nimen Geersom; sillä hän sanoi: "Minä olen muukalainen vieraalla maalla."
16. Midianissa oli pappi, jolla oli seitsemän tytärtä. Nämä tulivat kaivolle nostamaan vettä juottoruuhiin juottaakseen isänsä lampaat ja vuohet. 17. Mutta sinne tuli paimenia, jotka alkoivat ajaa pois heidän karjaansa. Silloin Mooses meni tyttöjen avuksi ja juotti heidän eläimensä. 18. Kun tyttäret palasivat isänsä Reuelin luo, tämä kysyi: "Miten te tänään ennätitte näin pian takaisin?" 19. He vastasivat: "Muuan egyptiläinen mies puolusti meitä paimenia vastaan. Sitten hän vielä nosti meille vettä ja juotti lampaat ja vuohet!" 20. Reuel sanoi tyttärilleen: "Missä hän nyt on? Miksi jätitte sen miehen sinne? Kutsukaa hänet aterialle!" 21. Mooses katsoi parhaaksi jäädä asumaan papin luo, ja tämä antoi Moosekselle vaimoksi tyttärensä Sipporan. 22. Sippora synnytti pojan, ja Mooses antoi pojalle nimeksi Gersom sanoen: "Minä olen nyt muukalainen vieraalla maalla." ©
Liiton Jumala kuulee
muokattu 2.6.2025 klo 14:17
23. Ja kun oli kulunut pitkä aika, kuoli Egyptin kuningas. Ja israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö. 24. Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa, ja Jumala muisti liittonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. 25. Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolta.
23. Vuodet kuluivat, ja Egyptin kuningas kuoli, mutta israelilaiset huokailivat yhä orjuudessa. He huusivat hädässään, ja heidän avunhuutonsa kohosi Jumalan luo. 24. Jumala kuuli heidän vaikerruksensa ja muisti Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille antamansa lupauksen. 25. Hän katsoi israelilaisten puoleen ja näki heidän hätänsä. ©
On epäselvää, kuinka ”pitkän” ajan (j. 23 (2. Moos. 2:23)) Mooses viipyi Midianin maassa. Samaa ilmausta käytetään jakeessa 5. Moos. 1:46, jossa se on varsin pitkä. Aikaa ei toki tarvinnut kulua kuin muutamia vuosia – riittävästi naimisiinmenoa ja kahden pojan (j. 21–22, 2. Moos. 18:3–4) saamista varten.
Tätä osaa Mooseksen elämäntarinasta on toisinaan verrattu egyptiläiseen Sinuhen tarinaan ja ajateltu ensin mainitun vain seurailevan ajalle ominaista kaunokirjallisuutta.[17] Olennaisia erojakin toki löytyy: Sinuhe ei pakene maastaan oman syyllisyytensä tähden eikä palaa sinne Jumalan käskystä, vaan koti-ikävän vuoksi. Hän saa farao Senusretilta anteeksi ja hänet haudataan Egyptiin – toisin kuin Mooses, joka palaa lopullista yhteenottoa ja pysyvää pakoa varten.
Lähdekriittisiä arvailuja hedelmällisempää olisi tiedostaa, että muinaisen Lähi-idän toistuvat kertomukset paosta vieraaseen maahan heijastelevat tuon ajan poliittista todellisuutta. Jumalallisten yksinvaltiaiden epäsuosio oli helppo saavuttaa – ja sitä oli vaikea väistää muuten kuin ylittämällä valtakunnan raja. Kun muistetaan, että jopa tunnettujen historiallisten henkilöiden (mm. Hattusili, Idrimi, Esarhaddon ja Nabonidus) elämäntarinoista on löydettävissä yhteisiä tarinallisia aineksia, ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Mooseksen historiallisuutta samantapaisten elementtien vuoksi.[18]
2. Mooseksen kirja,luku 1
luku 3
