luku 10
luku 12
3. Mooseksen kirja, luku 11
luotu 18.2.2010 klo 21:51
| 13–19 | Syötäväksi sopimattomat linnut |
| 20–23 | Syötäväksi sopimattomat hyönteiset |
1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen heille: 2. "Puhukaa israelilaisille ja sanokaa: Nämä ovat ne eläimet, joita te saatte syödä kaikista nelijalkaisista eläimistä maan päällä: 3. Kaikkia nelijalkaisia eläimiä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat ja jotka märehtivät, te saatte syödä. 4. Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; 5. tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; 6. jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen; 7. sikaa, jolla tosin on kokonansa halkinaiset sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen. 8. Näiden lihaa älkää syökö ja näiden raatoihin älkää koskeko, ne olkoot teille saastaiset. 9. Näitä te saatte syödä kaikista vesieläimistä: kaikkia, joilla on evät ja suomukset ja jotka elävät vedessä, niin hyvin merissä kuin joissa, te saatte syödä. 10. Mutta kaikista niistä, joita vedet vilisevät, kaikista elollisista, jotka elävät vedessä, inhotkaa kaikkia niitä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, elivätpä merissä tai joissa. 11. Niitä inhotkaa; niiden lihaa älkää syökö, ja niiden raadot inhottakoot teitä. 12. Kaikkia niitä vesieläimiä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, inhotkaa.
1. Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: 2. "Sanokaa israelilaisille: Maaeläimistä saatte syödä kaikkia nelijalkaisia, 3. joilla on kaksijakoiset sorkat ja jotka märehtivät ruokansa. 4-6. Sitä vastoin eläimiä, jotka märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia tai joilla on sorkat mutta jotka eivät märehdi, te ette saa syödä. Sellaisia ovat kameli, tamaani ja jänis, jotka tosin märehtivät mutta joilla ei ole sorkkia; ne ovat saastaisia. 7. Saastainen on myös sika, jolla tosin on kaksijakoiset sorkat mutta joka ei märehdi. 8. Näiden eläinten lihaa älkää syökö älkääkä koskeko niiden raatoihin, sillä ne ovat saastaisia. 9. "Saatte syödä kaikkia merien, järvien ja jokien eläimiä, joilla on evät ja suomut. 10. Mutta teidän tulee inhota ja karttaa kaikkia evättömiä ja suomuttomia pikkueläimiä, joita liikkuu merissä, järvissä ja joissa, ja myös kaikkia muita vesieläimiä, joilla ei ole eviä eikä suomuja; 11. ne olkoot teille iljetys. Älkää syökö niiden lihaa ja pysykää loitolla niiden raadoista. 12. Kaikki evättömät ja suomuttomat vesieläimet olkoot teille iljetys. ©
Syötäväksi sopimattomat linnut
13. Linnuista taas inhotkaa näitä; älköön niitä syötäkö, vaan olkoot inhottavia: kotka, partakorppikotka ja harmaa korppikotka, 14. haarahaukka ja suohaukkalajit, 15. kaikki kaarnelajit, 16. kamelikurki, pääskynen, kalalokki ja jalohaukkalajit, 17. huuhkaja, kalasääksi ja kissapöllö, 18. sarvipöllö, pelikaani ja likakorppikotka, 19. haikara ja sirriäislajit, harjalintu ja yölepakko.
13. "Inhotkaa ja karttakaa seuraavia siivekkäitä älkääkä syökö niiden lihaa, sillä ne ovat teille iljetys: kotka, hanhikorppikotka ja partakorppikotka, 14. isohaarahaukka ja muut haarahaukat, 15. kaikki korpit, 16. strutsi, kehrääjä, lokki ja kaikki jalohaukat, 17. varpuspöllö, merimetso ja huuhkaja, 18. tornipöllö, pelikaani ja kalasääski, 19. kattohaikara ja muut haikarat sekä harjalintu ja lepakko. ©
Monia Raamatun lukijoita hämmentää tai jopa huvittaa se, että äskeisessä katkelmassa Jumala kutsuu lepakkoa linnuksi. Heidän mielestään virhe on niin ilmeinen, ettei säädös voi olla kaikkitietävän olennon aikaansaannosta. Koska jokainen vähänkään eläimiin perehtynyt tietää lepakon olevan nisäkäs, Raamattu on selvästi vain "yksinkertaisten paimentolaisten" kirjallinen tuotos. Onko katkelma tosiaan kuolinisku Raamatun arvovallalle?
Ensiksikin olisi karkeaa liioittelua tehdä se johdopäätös, että koko Raamatun tai edes koko Vanhan testamentin olisi näin osoitettu olevan kelvotonta soopaa. Vaikka katkelmassa olisi kuinka räikeä virhe tahansa, se kyseenalaistaisi vain katkelman oman uskottavuuden. Lepakon luokittelemisella linnuksi ei ole mitään tekemistä luomiskertomuksen, eksoduksen, Luvatun maan valtaamisen, kuningasten ajan, pakkosiirtolaisuuden tai Paavalin kirjeiden paikkansapitävyyden kanssa.
Mutta toiseksi on syytä muistaa, että sanojen merkitys muuttuu ajan kuluessa. Lause "jouduin viemään kärryni korjaamoon" olisi vielä parisataa vuotta sitten viitannut hevosten vetämään kulkupeliin, mutta eilen ja Helsingissä lausuttuna se todennäköisesti tarkoittaisi autoa. 1800-luvun alussa autoja ei vielä ollut. Nykypäivänä ne taas ovat korvanneet hevosrattaat niin täysin, että autoja kutsutaan edeltäjiensä mukaisesti kärryiksi.
Jokainen kieli elää ja muuttuu niin, että se vastaa käyttäjiensä kulloisiakin tarpeita. Niinpä esimerkiksi sana kynä on aikojen saatossa viitannut linnun sulkaan, lyijypuikkoon, hiilitäytteiseen puulieriöön ja nyttemmin muovikuoriseen mustesäiliöön, jonka päässä on pieni metallikuula. Tässä ilmiössä ei mielestämme ole mitään outoa – kunnes se pitäisi tunnistaa ja hyväksyä Raamatussa. Silloin ajatuskin on heti "läpinäkyvää uskovaisten selittelyä".
Tänään sana lintu viittaa eläinten luokittelussa käytettyyn taksonomiseen luokkaan Aves. Lepakko ei ole sen jäsen – mutta koko luokka määriteltiin vasta 1700-luvulla, kun nykyisen taksonomian perusta laskettiin. Sana lintu on siis tarkoittanut kyseistä eläinjoukkoa vasta vähän aikaa. On melko naurettavaa syyttää 4000 vuotta vanhaa dokumenttia siitä, että se käyttää lepakosta sanaa, jonka merkitys on vaihtunut vajaat 300 vuotta sitten. Lyijykynän omistaja olisi typerä pilkatessaan Mikael Agricolan aikaista teosta, jossa neuvotaan "kastamaan kynä mustepulloon". Hän ei yksinkertaisesti tarkoita 'kynällä' enää samaa kuin tekstin kirjoittaja aikoinaan. Siinä kaikki.
Miksi kummassa israelilaiset ja Jumala sitten halusivat käyttää lepakosta ja nykyisistä linnuista samaa sanaa? Jos tarkkoja ollaan, heprean sana merkitsee oikeastaan 'lentäjää'.[1] Nimitystä käytettiin nykyisistä linnuista, lepakoista ja eräistä hyönteisistä, koska niille kaikille oli yhteistä sama toiminta – lentokyky. Sanan 'lintu' nykyinen määritelmä on eläinten ominaisuuksiin ja uskottuun evolutiiviseen sukulaisuuteen perustuva, aivan yhtä keinotekoinen sopimus[2], eikä sen käyttöönotosta olisi aikoinaan ollut mitään havaittavaa hyötyä muinaisille israelilaisille. Tarkoitus näet oli tehdä ero syötäväksi sopivien ja sopimattomien eläinten välillä, ja ne on tässä luvussa luokiteltu juuri toiminnan perusteella, jotta luettelon muistaminen olisi helpompaa.
On helppo huomata, ettei 2000-luvun eläin- ja kasvitieteilijöiden tapa luokitella asioita ole joka tavalla hyödyllisin, yleinen tai edes ilmiselvä. Kuinka moni ruoka-aineista puhuva esimerkiksi tietää, että omena ja päärynä eivät todellisuudessa ole hedelmiä, mutta chilipippuri on? Mansikka taas ei ole marja, mutta tomaatti, kiivihedelmä ja munakoiso ovat.[3]
Syötäväksi sopimattomat hyönteiset
20. Ja kaikkia siivellisiä pikkueläimiä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, inhotkaa. 21. Kuitenkin saatte siivellisistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, syödä niitä, joilla jalkojen yläpuolella on kaksi säärtä hypelläksensä niillä maassa. 22. Niistä te saatte syödä seuraavia: heinäsirkkalajeja, solam-sirkkalajeja, hargol-sirkkalajeja ja haagab-sirkkalajeja. 23. Mutta kaikkia muita siivellisiä pikkueläimiä, joilla on neljä jalkaa, inhotkaa.
20. "Kaikki siivekkäät nelijalkaiset pikkueläimet olkoot teille iljetys. 21. Siivekkäistä nelijalkaisista pikkueläimistä saatte kuitenkin syödä sellaisia maassa hyppiviä lajeja, joiden reidet nousevat muuta ruumista korkeammalle. 22. Näistä saatte syödä kaikkia heinäsirkka-, hepokatti-, kenttäsirkka- ja kulkusirkkalajeja. 23. Kaikki muut siivekkäät nelijalkaiset pikkueläimet olkoot teille iljetys. ©
Ruokaa koskevat puhtaussäädökset jatkuvat, mutta vuorossa olevat otukset kuulostavat sangen erikoisilta. Suomenkielisestä Raamatusta löytyy siivekkäitä, nelijalkaisia pikkueläimiä. Mitä ne muka ovat? Hyönteisillä on tunnetusti kuusi jalkaa, linnuilla kaksi. Liito-oravistako on puhe? Vai eikö "kaikkitietävä Jumala" ole osannut laskea hyönteisten jalkoja antaessaan käskynsä, kuten usein kuulee kysyttävän?
Teksti käsittelee maassa ryömiviä tai parveilevia eläimiä (sherets)[4], jotka vaikuttavat selvästi hyönteisiltä. Tulkintaa tukee sekin, että tässä kategoriassa mainitut syötäväksi kelpaavat siivekkäät otukset ovat heinäsirkkalajeja – siis hyönteisiä nekin.
Neljästä jalasta puhuminen ei kuitenkaan osoita, että kaikkitietävä Jumala on automaattisesti poissa laskuista ja teksti on täysin inhimillistä alkuperää. Israelilaiset näet tosiaan söivät heinäsirkkoja – raakana, joten he epäilemättä tiesivät, että niillä oli kuusi jalkaa. Vähintäänkin heidän oli laskettava jalat siinä vaiheessa, kun tarkistivat, oliko heidän mahdollisella välipalallaan ne hyppimiseen tarkoitetut sääret.
Ilmaus on siis kahdella tapaa erikoinen. Jos Jumala antoi tämän käskyn, miksei hän puhunut kuudesta jalasta? Ja jos "primitiiviset, taikauskoiset paimentolaiset" ovat keksineet kyseisen säädöksen itse, mikseivät he sitten puhuneet keskenään kuudesta jalasta, vaikka tiesivät varsin hyvin niiden lukumäärän?
Hepreankielinen alkuteksti puhuu parveilevista siivekkäistä, jotka kirjaimellisesti "kulkevat nelin".[5] Tämä on idiomaattinen ilmaus eli sanonta, joka kuvaa maanmyötäistä liikkumistapaa.[6] Kahdella jalalla kulkeviin ihmisiin ja lintuihin verrattuna muut eläimet voivat liikkua karkeasti jaoteltuna kolmella tavalla (3. Moos. 11:42): ryömiä vatsallaan (käärmeet, madot, etanat), kipittää "nelinkontin" (nisäkkäät, hyönteiset, hämähäkit) tai vilistää "monilla jaloilla" (juoksujalkaiset, muut tuhatjalkaiset). Kunkin eläinryhmän liikkuminen näyttää selkeästi erilaiselta, joten luokitus on jälleen toiminnallinen eikä taksonominen, kuten lintujenkin tapauksessa.
Tekstin kirjoittajan ei siis ollut tarkoitus mainita erikseen jokaista mahdollista jalkamäärää – "ette saa syödä mitään neli-, kuusi-, kahdeksan- tai kymmenjalkaisia pikkuotuksia, ettekä kolmi-, viisi-, seitsen- tai yhdeksänjalkaisiakaan, mikäli yksi jalka on sattunut irtoamaan" – vaan antaa lyhyt ja yksinkertainen kuvaus kielletyistä pikkueläimistä. Israelilaiset eivät saaneet syödä useimpia hyönteisiä. Tähän tarkoitukseen kuvaus "siivelliset, parveilevat eläimet, jotka kulkevat maata pitkin kontallaan" sopii varsin hyvin.
24. Seuraavista eläimistä te tulette saastaisiksi; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti. 25. Ja jokainen, joka niiden raatoja kantaa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti. 26. Kaikki nelijalkaiset eläimet, joilla on sorkat, mutta ei kokonaan halkinaiset, ja jotka eivät märehdi, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niihin koskee, olkoon saastainen. 27. Ja kaikki nelijalkaiset eläimet, jotka käyvät käpälillä, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti. 28. Ja joka kantaa niiden raatoja, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ne olkoot teille saastaiset. 29. Ja nämä olkoot teille saastaiset niistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat maassa: myyrä, hiiri ja sisiliskolajit, 30. anaka-eläin, kooah-eläin, letaa-eläin, hoomet-eläin ja kameleontti. 31. Ne olkoot teille saastaiset kaikista pikkueläimistä; jokainen, joka niihin koskee, sittenkuin ne ovat kuolleet, olkoon saastainen iltaan asti. 32. Ja kaikki, minkä päälle joku niistä kuolleena putoaa, on saastaista, olipa se sitten puuastia tai vaatekappale tai nahka tai säkki tai mikä tahansa kalu, jota johonkin tarpeeseen käytetään. Se pantakoon veteen ja olkoon saastainen iltaan asti; sitten se on puhdas. 33. Ja jos joku niistä putoaa saviastiaan, on kaikki, mitä siinä on, saastaista, ja astia rikottakoon. 34. Kaikki ruoka, jota syödään, on saastaista, jos sen astian vettä tulee siihen; ja kaikki juoma, jota juodaan, on jokaisessa sellaisessa astiassa saastaista. 35. Ja kaikki, minkä päälle niiden raato putoaa, tulee saastaiseksi; olkoon se leivinuuni tai liesi, niin se revittäköön maahan; sillä saastaisia ne ovat ja saastaisia ne teille olkoot. 36. Kuitenkin lähde tai kaivo, paikka, johon vettä on kokoontunut, pysyy puhtaana. Mutta joka niiden raatoon koskee, olkoon saastainen. 37. Ja jos niiden raato putoaa kylvösiemenen päälle, minkä hyvänsä, joka kylvetään, pysyy tämä puhtaana. 38. Mutta jos siemen on vedellä kasteltu ja niiden raato putoaa sen päälle, tulee siemen teille saastaiseksi. 39. Ja jos joku eläin, joka on teille ravinnoksi, kuolee, olkoon se, joka sen raatoon koskee, saastainen iltaan asti. 40. Ja joka syö sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ja joka kantaa sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti. 41. Kaikki pikkueläimet, jotka liikkuvat maassa, olkoot inhottavia; älköön niitä syötäkö. 42. Kaikista niistä, jotka käyvät vatsallansa, ja kaikista pikkueläimistä, jotka liikkuvat maassa, käyden neljällä tai useammalla jalalla, niistä älkää mitään syökö, sillä ne ovat inhottavia. 43. Älkää saattako itseänne inhottaviksi koskemalla matelevaan pikkueläimeen, mihin tahansa, älkääkä saastuttako itseänne niillä, niin että tulette niistä saastaisiksi. 44. Sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne; pyhittäkää siis itsenne ja olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä. Niin älkää saastuttako itseänne koskemalla mihinkään pikkueläimeen, joka liikkuu maassa. 45. Sillä minä olen Herra, joka olen johdattanut teidät Egyptin maasta, ja joka olen teidän Jumalanne; olkaa siis pyhät, sillä minä olen pyhä. 46. Tämä on laki nelijalkaisista eläimistä ja linnuista ja kaikista elollisista, joita vedessä vilisee, ja kaikista olennoista, joita maassa liikkuu, 47. että tietäisitte erottaa puhtaat saastaisista ja syötävät eläimet niistä eläimistä, joita ei saa syödä."
24. "Seuraavat määräykset koskevat eläimiä, joista te tulette epäpuhtaiksi. Jokainen, joka koskee niiden raatoon, on epäpuhdas iltaan saakka. 25. Jokaisen, joka kantaa pois niiden raadon, tulee pestä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan saakka. 26. Näitä ovat kaikki sellaiset nelijalkaiset eläimet, joiden sorkat eivät ole kokonaan kaksijakoiset ja jotka eivät märehdi ruokaansa; niitä teidän on pidettävä saastaisina. Jokainen, joka niihin koskee, tulee epäpuhtaaksi. 27. Saastaisia ovat myös kaikki nelijalkaiset eläimet, joilla on käpälät. Jokainen, joka koskee tällaisen eläimen raatoon, on epäpuhdas iltaan saakka. 28. Jokaisen, joka kantaa pois tällaisen eläimen raadon, tulee pestä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan saakka. Näitä eläimiä teidän on pidettävä saastaisina. 29. "Maan päällä liikkuvista pikkueläimistä ovat saastaisia seuraavat: maamyyrä, hiiri, agamaliskot, 30. gekko, varaani, sisilisko, skinkki ja kameleontti. 31. Nämä pikkueläimet ovat saastaisia. Jokainen, joka koskee tällaisen eläimen raatoon, on epäpuhdas iltaan saakka. 32. Kaikki, mitä jonkin tällaisen eläimen raato koskettaa, tulee epäpuhtaaksi, olipa kyseessä puuesine, vaate, nahka tai säkkikangas. Tällainen esine, mihin tahansa sitä käytetäänkin, on pantava veteen ja pidettävä siinä iltaan saakka; sitten se on jälleen puhdas. 33. Mutta saviastia, johon saastainen eläin on pudonnut, on rikottava. Myös kaikki, mitä astiassa on, tulee epäpuhtaaksi. 34. Kaikki ruoka tulee saastaiseksi, jos siihen joutuu vettä tällä tavoin saastuneesta astiasta, ja jokainen juoma tulee saastaiseksi joutuessaan kosketuksiin tällaisen astian kanssa. 35. Leivinuuni tai liesi, jonka päälle saastaisen eläimen raato joutuu, täytyy purkaa, sillä siitä on tullut pysyvästi saastainen. 36. Sitä vastoin lähde, kaivo ja vesisäiliö pysyvät puhtaina, mutta se, joka koskee veteen pudonneeseen raatoon, tulee epäpuhtaaksi. 37. Jos raato joutuu kylvön aikana kylvösiemenen päälle, siemen pysyy puhtaana, 38. mutta jos jyvät on kostutettu vedellä ja niiden päälle joutuu raato, teidän on pidettävä niitä saastaisina. 39. "Jos joku koskettaa sellaista itsestään kuollutta eläintä, jonka lihaa muuten saa syödä, hän on epäpuhdas iltaan saakka. 40. Jos joku syö tällaisen eläimen raatoa, hänen on pestävä vaatteensa ja oltava epäpuhdas iltaan saakka. Sama määräys koskee sitä, joka kantaa raadon pois. 41. "Kaikki maassa liikkuvat pikkueläimet olkoot teille iljetys; niitä ette saa syödä. 42. Maassa liikkuvia matelijoita tai neli- tai useampijalkaisia pikkueläimiä ette saa syödä, sillä ne ovat iljetys. 43. Älkää saattako itseänne epäpuhtaiksi koskemalla mihinkään tällaiseen eläimeen älkääkä muutenkaan menetelkö niin, että tulette niistä epäpuhtaiksi. 44. Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä, ja siksi teidän tulee pitää itsenne puhtaina ja pyhinä. Älkää siis saattako itseänne epäpuhtaiksi koskemalla mihinkään maassa liikkuvaan pikkueläimeen. 45. Minä, Herra, toin teidät pois Egyptistä ja osoitin näin olevani teidän Jumalanne. Olkaa siis pyhät ja puhtaat, koska minä olen pyhä." 46. Tähän päättyy nelijalkaisia eläimiä, lintuja ja kaikkia vedessä viliseviä eläviä olentoja sekä kaikkia maassa liikkuvia olentoja koskeva laki. 47. Tämän lain avulla puhdas voidaan erottaa saastaisesta ja syötävät eläimet niistä, joita ei saa syödä. ©
luku 10
luku 12
