3. Mooseksen kirja,
luku 15
3. Mooseksen kirja,
luku 17

3. Mooseksen kirja, luku 16

luotu 2.4.2024 klo 16:55

muokattu 27.8.2024 klo 12:05


Sisällys

6–10 Arpa kahden pukin välillä

1. Ja Herra puhui Moosekselle, sen jälkeen kuin kaksi Aaronin poikaa oli kuollut, joita kuolema kohtasi, kun he astuivat Herran eteen. 2. Ja Herra sanoi Moosekselle: "Sano veljellesi Aaronille: älköön hän joka aika menkö pyhimpään, esiripun sisäpuolelle, armoistuimen eteen, joka on arkin päällä, ettei hän kuolisi; sillä minä ilmestyn pilvessä armoistuimen kohdalla. 3. Mutta näin Aaron menköön pyhimpään: hänellä olkoon mukanaan mullikka syntiuhriksi ja oinas polttouhriksi; 4. ja hän pukekoon pyhän pellava-ihokkaan yllensä, peittäköön häpynsä pellavakaatioilla, vyöttäköön itsensä pellavavyöllä ja pankoon pellavaisen käärelakin päähänsä. Nämä ovat pyhät vaatteet; ja hän pesköön ruumiinsa vedessä ja pukekoon ne yllensä. 5. Ja hän ottakoon israelilaisten seurakunnalta kaksi kaurista syntiuhriksi ja yhden oinaan polttouhriksi.

1. Herra puhui Moosekselle sen jälkeen, kun kaksi Aaronin poikaa oli kuollut astuttuaan Herran eteen. 2. Hän sanoi: "Sano veljellesi Aaronille, että hänen tulee kuoleman uhalla varoa astumasta muulloin kuin määräaikana pyhäkön sisäosaan väliverhon taakse, liitonarkun eteen, sillä minä ilmestyn liitonarkun kannen yläpuolella pilveen verhoutuneena. 3. Aina kun Aaronin on mentävä pyhäkön sisäosaan, hänen on tuotava nuori sonni syntiuhriksi ja pässi polttouhriksi. 4. Hän pukeutukoon pyhään pellavapaitaan ja pellavahousuihin alastomuutensa peittämiseksi, sitokoon vyötäisilleen pellavavyön ja kietokoon päähänsä pellavaturbaanin. Nämä ovat ne pyhät vaatteet, jotka hänen tulee pukea ylleen, kun hän ensin on peseytynyt. 5. Sitten hän ottakoon israelilaisten seurakunnalta kaksi vuohipukkia syntiuhriksi ja pässin polttouhriksi. ©

 

Arpa kahden pukin välillä

muokattu 27.8.2024 klo 12:05

6. Ja Aaron tuokoon oman syntiuhrimullikkansa ja toimittakoon sovituksen itsellensä ja perheellensä. 7. Sitten hän ottakoon ne kaksi kaurista ja asettakoon ne Herran eteen ilmestysmajan ovelle. 8. Ja Aaron heittäköön arpaa niistä kahdesta kauriista: toisen arvan Herralle ja toisen Asaselille. 9. Ja Aaron tuokoon sen kauriin, jonka arpa määräsi Herralle, ja uhratkoon sen syntiuhriksi. 10. Mutta se kauris, jonka arpa määräsi Asaselille, asetettakoon elävänä Herran eteen, että sille toimitettaisiin sovitus ja se sitten päästettäisiin erämaahan Asaselille.

6. "Aaron tuokoon esiin oman syntiuhrisonninsa ja toimittakoon sovitusmenot itsensä ja sukunsa puolesta. 7. Sitten hän ottakoon molemmat pukit ja pankoon ne seisomaan Herran eteen pyhäkköteltan oven luo. 8. Hän heittäköön arpaa siitä, kumpi pukeista kuuluu Herralle ja kumpi Asaselille. 9. Sen pukin, jonka arpa määrää Herralle, Aaron tuokoon esiin ja uhratkoon syntiuhriksi, 10. mutta se pukki, jonka arpa määrää Asaselille, jätettäköön seisomaan elävänä Herran eteen. Sovitettavat synnit pantakoon sen kannettaviksi. Sitten se ajettakoon Asaselin luo autiomaahan. ©

 
Gleason L. Archer muistuttaa, että alun perin Vanhan testamentin hepreaa kirjoitettiin pelkillä konsonanteilla...

Suuren sovituspäivän seremoniaan kuului kaksi erityistä vuohta, joista ensimmäinen oli syntiuhri (חַטָּאָת, ḥaṭṭāʾāṯ). Se uhrattiin alttarilla tavallisten ohjeiden mukaisesti. Mutta vuohista jälkimmäisellä oli erikoinen kohtalo: arpa oli valinnut sen eläväksi uhriksi. Ylimmäinen pappi laski kätensä vuohen pään päälle, tunnusti Israelin kansan synnit ja lähetti eläimen erämaahan, jotta se vertauskuvallisesti veisi kansan syyllisyyden mennessään.

Kumpikin kotimainen raamatunkäännöksemme hämärtää ikävästi jakeen 8 (3. Moos. 16:8) merkitystä antamalla ymmärtää, että arpa merkitsi toisen vuohista Herralle ja toisen arvoitukselliselle hahmolle nimeltä Asasel. KR1992 kertoo alaviitteessä, että "Asasel-nimen merkitys on epäselvä. Todennäköisesti se viittaa henkiolentoon, jonka uskottiin asuvan autiomaassa." Tällainen tulkinta, jossa toinen vuohista lähetetään uhriksi epämääräiselle aavikkodemonille, on huomattavasti tekstiä myöhäisempi eikä lainkaan vastaa Tooran yleistä opetusta ilmestysmajassa suoritettavien uhrien lunastavasta vaikutuksesta.[1]

Raamatun alkukielten asiantuntija Gleason L. Archer muistuttaa, että alun perin Vanhan testamentin hepreaa kirjoitettiin pelkillä konsonanteilla ja vokaalimerkit lisättiin vasta 800-luvulla. Ääntämistä koskevassa suullisessa perimätiedossa oli aina sekaannuksen riski, etenkin erisnimien ja vanhojen teknisten käsitteiden kohdalla.[2] Toinen vuohi ei siis todennäköisesti olekaan "Asaselille" (עֲזָאזְל, ʿӑzāʾzĕl), vaan "poismenon vuohi" (עְז אָזְל, ʿĕz ʾāzĕl).[3] Näin juutalaiset itsekin käänsivät ilmauksen 300-luvulla eKr. laatiessaan kreikankielisen Septuaginta-käännöksen. Siinä eläin on χίμαρος ἀποπομπαίος (khimaros apopompaios) eli "vuohi, joka lähetetään pois".[4]

Muun muassa Borneon alkuperäiskansoihin kuuluvilla dajakeilla oli vastaava tärkeä seremonia. Kerran vuodessa kylänvanhin valitsi kaksi tervettä kanaa, joista toinen surmattiin ja sen veri pirskoteltiin rannalle. Toinen taas sidottiin elävänä pikkuruiseen veneeseen, joka oli varta vasten valmistettu tähän tarkoitukseen. Veneen toiseen päähän kiinnitettiin lyhty ja jokainen kylän asukas kantoi jotain näkymätöntä kanan ja lyhdyn väliin. Kysyttäessä he olisivat ilmoittaneet, että veneeseen meni dosaku, "minun syntini".[5]

Jos vesille lähetetty vene palasi rantaan tai kaatui kylän näköpiirissä, huoli varjosti kyläläisten elämää, sillä rituaalin saattoi suorittaa vain kerran vuodessa. Mutta jos vene pääsi joenmutkan taakse, koko väestö riemuitsi olevansa turvassa – tosin vain seuraavan vuoden ajan. Kun kristinuskon sanoma tavoitti nämä pääkallonmetsästäjät, he tajusivat löytäneensä tämän ikiaikaisen "syntien kantajan" seremonian täyttymyksen ja monet kääntyivät kristityiksi. Sillä siitähän molemmissa seremonioissa on kyse – esikuvasta, jonka Jumala kerran toteuttaa käytännössä. Sen enempää vuohet kuin kanatkaan eivät voi poistaa raskaita rikoksiamme. Siihen tarvitaan Jeesus.

Kommentoi tätä katkelmaa

11. Senjälkeen Aaron tuokoon oman syntiuhrimullikkansa ja toimittakoon sovituksen itsellensä ja perheellensä ja teurastakoon oman syntiuhrimullikkansa. 12. Ja hän ottakoon hiilipannun täyteen tulisia hiiliä alttarilta, joka on Herran edessä, ja kahmalonsa täyteen survottua hyvänhajuista suitsuketta ja vieköön ne esiripun sisäpuolelle. 13. Ja hän pankoon suitsukkeen tulen päälle Herran eteen, niin että suitsutus pilvenä peittää lain arkin päällä olevan armoistuimen, ettei hän kuolisi. 14. Ja hän ottakoon mullikan verta ja pirskoittakoon sitä sormellansa armoistuimen etupuolelle; ja armoistuimen eteen hän pirskoittakoon sormellansa verta seitsemän kertaa. 15. Sitten hän teurastakoon kansan syntiuhrikauriin ja vieköön sen verta esiripun sisäpuolelle ja tehköön sen verellä, niinkuin hän teki mullikan verellä: pirskoittakoon sitä armoistuimelle ja armoistuimen eteen. 16. Ja näin hän toimittakoon pyhäkölle sovituksen israelilaisten saastaisuudesta ja heidän rikoksistaan, olivatpa heidän syntinsä minkälaiset tahansa; näin hän tehköön myös ilmestysmajalle, joka on heidän tykönänsä, keskellä heidän saastaisuuttansa. 17. Älköön yhtään ihmistä olko ilmestysmajassa, kun hän tulee toimittamaan sovitusta pyhimmässä, siihen saakka kunnes hän sieltä lähtee ja on toimittanut itsellensä ja perheellensä ja koko Israelin seurakunnalle sovituksen. 18. Sitten hän lähteköön sieltä alttarin ääreen, joka on Herran edessä, ja toimittakoon sille sovituksen; ja hän ottakoon mullikan verta ja kauriin verta ja sivelköön sitä alttarin sarviin yltympäri. 19. Ja hän pirskoittakoon sormellansa sen päälle verta seitsemän kertaa ja puhdistakoon ja pyhittäköön sen israelilaisten saastaisuudesta. 20. Ja kun hän on loppuun toimittanut pyhäkön ja ilmestysmajan ja alttarin sovittamisen, tuokoon hän sen elävän kauriin. 21. Ja Aaron laskekoon molemmat kätensä elävän kauriin pään päälle ja tunnustakoon siinä kaikki israelilaisten pahat teot ja kaikki heidän rikkomuksensa, olipa heillä mitä syntejä tahansa, ja pankoon ne kauriin pään päälle ja lähettäköön sen, sitä varten varatun miehen viemänä, erämaahan. 22. Näin kauris kantakoon kaikki heidän pahat tekonsa autioon seutuun; ja kauris päästettäköön erämaahan. 23. Ja Aaron menköön ilmestysmajaan ja riisukoon yltänsä pellavavaatteet, jotka hän oli pukenut päälleen mennessänsä pyhäkköön, ja jättäköön ne sinne. 24. Ja hän pesköön pyhässä paikassa ruumiinsa vedessä ja pukekoon ylleen omat vaatteensa; sitten hän lähteköön sieltä ja uhratkoon sekä oman polttouhrinsa että kansan polttouhrin ja toimittakoon niin sekä itsellensä että kansalle sovituksen. 25. Ja syntiuhrin rasvan hän polttakoon alttarilla. 26. Ja se, joka päästi kauriin Asaselille, pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa vedessä, ja sitten hän tulkoon leiriin. 27. Ja syntiuhrimullikka ja syntiuhrikauris, joiden veri tuotiin sovitukseksi pyhäkköön, vietäköön leirin ulkopuolelle, ja niiden nahka, liha ja rapa poltettakoon tulessa. 28. Ja se, joka ne polttaa, pesköön vaatteensa ja pesköön ruumiinsa vedessä, ja sitten hän tulkoon leiriin. 29. Tämä olkoon teille ikuinen säädös: seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, kurittakaa itseänne paastolla älkääkä yhtäkään askaretta toimittako, älköön maassa syntynyt älköönkä muukalainen, joka asuu teidän keskellänne. 30. Sillä sinä päivänä toimitetaan teille sovitus teidän puhdistamiseksenne; kaikista synneistänne te tulette puhtaiksi Herran edessä. 31. Se olkoon teille levon päivä, kurittakaa silloin itseänne paastolla; se olkoon ikuinen säädös. 32. Ja sovituksen toimittakoon se pappi, joka on voideltu ja joka on vihitty papinvirkaan isänsä sijaan; hän pukekoon yllensä pellavavaatteet, pyhät vaatteet, 33. ja toimittakoon sovituksen kaikkeinpyhimmälle ja sovituksen ilmestysmajalle ja alttarille sekä sovituksen myös papeille ja kaikelle seurakunnan kansalle. 34. Tämä olkoon teille ikuinen säädös, että toimitatte israelilaisille sovituksen kaikista heidän synneistänsä kerran vuodessa." Ja hän teki, niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut.

11. "Ensin kuitenkin Aaron tuokoon esiin oman syntiuhrisonninsa ja toimittakoon sovitusmenot itsensä ja sukunsa puolesta. Teurastettuaan sonnin 12. hän vieköön väliverhon taakse täyden astiallisen hehkuvia hiiliä alttarilta Herran edestä sekä hienonnettua tuoksuvaa suitsuketta kummankin kouran täydeltä. 13. Hän heittäköön suitsukkeen Herran edessä hiilille, niin että sen savu peittää liitonarkun kansilevyn. Silloin hän ei kuole. 14. Sitten hän ottakoon sonnin verta ja pirskottakoon sitä sormellaan kerran liitonarkun etureunaan ja seitsemän kertaa arkun eteen maahan. 15. "Tämän jälkeen Aaron teurastakoon kansan syntiuhripukin, vieköön sen veren pyhäkön väliverhon taakse ja pirskottakoon verta liitonarkun kanteen ja arkun eteen samalla tavoin kuin sonnin verta. 16. Näin hän toimittakoon menot pyhäkön sisäosan puhdistamiseksi siitä epäpuhtaudesta, jonka israelilaiset ovat sille tuottaneet rikkomuksillaan ja synneillään. Saman hän tehköön koko pyhäkköteltalle, joka on heidän keskellään tullut epäpuhtaaksi heidän synneistään. 17. Pyhäkköteltassa ei saa olla ketään muuta ihmistä koko sinä aikana, jona Aaron toimittaa sovitusmenoja pyhäkössä. Siellä hän toimittakoon sovituksen itsensä, sukunsa ja koko Israelin kansan puolesta. 18. Sitten hän astukoon ulos alttarin luo, joka on Herran edessä, ja toimittakoon sen puhdistusmenot. Hän ottakoon sonnin ja pukin verta ja sivelköön sitä alttarin sarviin joka puolelle. 19. Sitten hän pirskottakoon alttarille verta sormellaan seitsemän kertaa. Näin hän puhdistakoon ja pyhittäköön alttarin israelilaisten syntien tuomasta epäpuhtaudesta. 20. "Kun Aaron on saattanut päätökseen pyhäkön, pyhäkköteltan ja alttarin puhdistusmenot, hän tuokoon esiin elävän pukin, 21. asettakoon molemmat kätensä eläimen pään päälle ja tunnustakoon siinä israelilaisten kaikki synnit, kaikki pahat teot ja rikkomukset, joihin israelilaiset ovat syyllistyneet. Näin hän pankoon ne pukin kannettaviksi ja lähettäköön sen sitten tehtävään määrätyn miehen ajamana autiomaahan. 22. Pukki saa kantaa kaikki heidän syntinsä asumattomille seuduille. "Lähetettyään pukin autiomaahan 23. Aaron menköön pyhäkkötelttaan ja riisukoon pellavavaatteet, jotka hänellä oli päällään pyhäkköön mennessään, ja jättäköön ne sinne. 24. Hän peseytyköön pyhässä paikassa ja pukeutukoon omiin vaatteisiinsa. Sitten hän lähteköön pyhäkköteltasta, uhratkoon oman polttouhrinsa ja kansan polttouhrin sekä toimittakoon sovitusmenot itsensä ja kansan puolesta. 25. Syntiuhrieläimen rasvat hän polttakoon alttarilla. 26. Kun mies, joka ajoi pukin Asaselin luo, on pessyt vaatteensa ja peseytynyt, hän voi palata leiriin. 27. Syntiuhriksi uhrattu sonni ja pukki, joiden veri vietiin pyhäkköön sen puhdistusmenoja varten, on kannettava leirin ulkopuolelle ja niiden ruhot on poltettava nahkoineen, lihoineen ja sisälmyksineen. 28. Kun se, joka ne polttaa, on pessyt vaatteensa ja peseytynyt, hän voi palata leiriin. 29. "Teidän on aina noudatettava tätä määräystä: seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä teidän tulee paastota, eikä kukaan teistä, ei myöskään keskuuteenne asumaan asettunut siirtolainen, saa silloin tehdä mitään työtä, 30. sillä sinä päivänä toimitetaan teidän syntienne sovitus ja te tulette jälleen Herran edessä puhtaiksi kaikista synneistänne. 31. Se olkoon teille sapatti, pyhä lepopäivä, ja silloin teidän on paastottava. Tämä määräys on ikuisesti voimassa. 32. Aaronin seuraajaksi voideltu ja vihitty pappi toimittakoon sovituksen. Hän pukeutukoon pyhiin pellavavaatteisiin 33. ja toimittakoon pyhäkön pyhimmän osan puhdistusmenot. Hän suorittakoon myös pyhäkköteltan ja alttarin puhdistusmenot ja toimittakoon sovituksen papeille ja koko Israelin seurakunnalle. 34. Tätä määräystä teidän on ikuisesti noudatettava. Kerran vuodessa teidän on toimitettava israelilaisten kaikkien syntien sovitus." Aaron täytti käskyn, jonka Herra Moosekselle antoi. ©

 
3. Mooseksen kirja,
luku 15
3. Mooseksen kirja,
luku 17

Viitteet

 1) Wikipedia, "Azazel", luettu 3.4.2024. Vrt. Gleason L. Archer, Encyclopedia of Bible Difficulties (Zondervan, 1982), 128.

 2) Em. teos, 127–128.

 3) Em. teos, 127.

 4) Em. teos, 128.

 5) Don Richardson, Eternity in Their Hearts, 3rd ed. (Bethany House Publishers, 2006), 115.

 

Ota yhteyttäX