Kirje filippiläisille, luku 3
Kirje kolossalaisille, luku 1

Kirje filippiläisille, luku 4

luotu 5.2.2009 klo 15:47


Sisällys

2–9 Riemuitkaa Herrassa!
10–13 Voimaa ulkopuolelta
14–23 Kiitokset ja lopputervehdys

Riemuitkaa Herrassa!

2. Euodiaa minä kehoitan ja Syntykeä minä kehoitan olemaan yksimielisiä Herrassa. 3. Myös sinua, sinä minun oikea Synsygukseni, minä pyydän: ole näille vaimoille avullinen, sillä he ovat taistelleet minun kanssani evankeliumin hyväksi, yhdessä sekä Klemensin että muiden työtoverieni kanssa, joiden nimet ovat elämän kirjassa. 4. Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa! 5. Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä. 6. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, 7. ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. 8. Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa; 9. mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

2. Kehotan Euodiaa ja Syntykeä elämään sovussa Herraa palvellen. 3. Pyydän myös sinua, uskollinen työtoverini, auttamaan näitä naisia, jotka ovat minun kanssani taistelleet evankeliumin puolesta samoin kuin Clemens ja muutkin työtoverini, joiden kaikkien nimet ovat elämän kirjassa. 4. Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! 5. Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on jo lähellä. 6. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. 7. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa. 8. Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen. 9. Tehkää sitä, mitä olette minulta oppineet ja vastaanottaneet, mitä olette minulta kuulleet ja minusta nähneet. Silloin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne. ©

 

Jostakin syystä kahden kristityn, Euodian ja Syntyken, sukset ovat menneet ristiin. Nämä naiset ovat huomattavia henkilöitä Filippin seurakunnassa, sillä Paavali kutsuu heitä käytännössä työtovereikseen (j. 3). Emme tiedä, mistä oli kysymys, mutta heidän keskinäinen kiistansa uhkaa nyt koko seurakunnan yhtenäisyyttä ja lujuutta aikana, jolloin ulkopuolelta tuleva paine on yksinäänkin kova (Fil. 1:29–30).[1] Apostoli vetoaa tilanteen osapuoliin ja pyytää näitä omaksumaan Kristuksen mielen (Fil. 2:1–4), joka on tulevan ajan elämän keskeinen piirre.[2] Koska naisten nimet löytyvät Jumalan elämän kirjasta, heidän on syytä elää sen mukaista elämää.[3]

"Työtoveri" (σύζυγος, syzygos), jota Paavali puhuttelee ja pyytää auttamaan naisia löytämään yksimielisyyden, on ehkä itse Epafroditus. Kun tämä toimittaa kirjeen perille, vastaanottajat ymmärtävät hänen olevan apostolin valtuuttama. Kyse voi myös olla jostakusta seurakunnan työntekijästä, jonka kaikki tunnistavat tästä puhuttelutavasta.[4]

Kun yhteisöllinen ongelma on käsitelty, Paavali voi siirtyä varsinaiseen aiheeseen: iloitkaa Herrassa! Meidän korvissamme käsky tarkoittaa ensisijaisesti ilon tunnetta, joka saa meidät sisäisesti onnellisiksi. Apostolin päivinä "iloitseminen" olisi kuitenkin automaattisesti yhdistetty julkiseen juhlintaan.[5] Ympäröivä maailma järjesti usein suuria juhlia, kilpailuja ja näytöksiä kaupunkien, jumalten tai keisarin kunniaksi. Kuningas Jeesuksen herruutta voisi vielä paremmalla syyllä juhlia näkyvästi. Samalla on toki varmistettava, että juhlariemu ilmenee puhtaana ja soveliaana käytöksenä eikä muutu holtittomaksi örvellykseksi, johon pakanat ovat tottuneet (j. 5).

Samassa jakeessa esiintyy lyhyt toteamus: "Herra on lähellä." Tarkoittaako apostoli, että Jeesus palaa pian, vaikka toisaalla (1. Tess. 5:1–3) hän antaa ymmärtää, ettei tiedä ajankohtaa? Sana lähellä voi tarkoittaa joko ajallista tai paikallista läheisyyttä.[6] Näyttää siltä, että Paavali ajattelee psalmia 145, jonka lopussa (Ps. 145:18–19) Jumalan läheisyys liitetään läheisesti rukousten kuulemiseen.[7] Koska Herra on lähellä filippiläisiä, Paavali voi kehottaa (j. 6-7) heitä jättämään murheensa ja tarpeensa rukouksessa tämän eteen (vrt. Ef. 3:20–21). He voivat luottaa siihen, että Jumala kuulee ja vastaa (omalla ajallaan ja tavallaan), koska tämä luotettava suojelija on ottanut heidät suojateikseen.[8] Tiedosta seuraa syvä rauha vaikeuksienkin keskellä.

Lööpeistä ja uutisaiheista päätellen media näyttää rakastavan kaikkea, mikä on valheellista, halveksittavaa, epäoikeudenmukaista, likaista, epämiellyttävää, huonomaineista, paheellista ja moitittavaa. Lehdet ja TV kutsuvat meitä ajattelemaan tätä kaikkea jatkuvasti – suorastaan ryvettämään mielemme siinä, minkä ihmiset ovat turmelleet. Moinen ruokavalio sairastuttaa ennen pitkää kenet tahansa.

Apostolin ohje on täysin päinvastainen: kiinnittäkää mielenne siihen, mikä täällä on kaunista ja kohdallaan – siihen, mikä vastaa Jumalan alkuperäistarkoitusta. Ajatelkaa kaikkea, mikä on totta, pyhää ja oikeudenmukaista, puhdasta[9], kaunista ja hyvämaineista, hyveellistä ja kiitoksen arvoista. Tällainen asenne ei merkitse todellisuuden rumien tahrojen kieltämistä tai lakaisemista maton alle, vaan oikean perustan valitsemista ajattelun ja elämän pohjaksi. Myös kaivattu tahranpoisto onnistuu paremmin, kun näky puhtaasta lopputuloksesta on talletettu sydämeen.

Kommentoi tätä katkelmaa

Voimaa ulkopuolelta

10. Minä ihastuin suuresti Herrassa, että te jo vihdoinkin olitte elpyneet pitämään minusta huolta, johon teillä ennenkin oli ollut halua, vaikka ei tilaisuutta. 11. Ei niin, että minä puutteen vuoksi tätä sanon; sillä minä olen oppinut oloihini tyytymään. 12. Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa. 13. Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.

10. Herra on suonut minulle sen suuren ilon, että te vihdoin olette voineet antaa minulle uuden osoituksen huolenpidostanne. Sitä te tosin olette koko ajan halunneet, mutta ette ole saaneet siihen tilaisuutta. 11. Tällä en tarkoita sitä, että kärsin puutetta, koska olen oppinut tulemaan toimeen sillä, mitä minulla on. 12. Tunnen köyhyyden ja hyvinvoinnin, olen tottunut kaikkeen ja kaikenlaiseen, syömään itseni kylläiseksi ja näkemään nälkää, elämään runsaudessa ja puutteessa. 13. Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa. ©

 

Ennen Epafrodituksen saapumista (Fil. 4:18) Paavali oli virunut tyrmässä muutaman ystävän ja työtoverin avun varassa. Yhtäkkiä tämä lähetti oli saapunut mukanaan seurakunnan huomattava rahalahja – kovin vähäistä summaahan ei olisi kannattanut lähteä tuomaan jalkapatikassa. Filippin kristityt olivat vaikeuksissa, mutta uskollisia uudelle Herralleen ja syvästi kiitollisia siitä, mitä apostoli oli tehnyt tuomalla heille hyvän sanoman. Mitään tästä Paavali ei olisi voinut saada tietoonsa ilman Epafroditusta, sillä viestintävaihtoehdot olivat tunnetusti niukat.[10]

Lahja osoittaa Paavalille, etteivät filippiläiset ole esimerkiksi suuttuneet häneen vainojen vuoksi. Heillä on edelleen lämpimät välit, ja siitä apostoli on riemuissaan. Hän tietää, että tämä oli seurakunnan ensimmäinen tilaisuus auttaa häntä, joten hän tahtoo tehdä selväksi, ettei odottanut mitään aikaisemmin. Paavali täsmentää myös, ettei tämä syvä kiitollisuus tarkoita hänen nurisevan Jumalalle heti, kun jotakin puuttuu. Hän on oppinut Jumalan koulussa tärkeän läksyn: tyytyväisyyden.

Vapaanakin ollessaan apostoli kärsi toisinaan puutetta. Telttojen valmistaminen (Ap. t. 18:2–3) ei todellakaan ollut tie rikkauteen. Menestyäkseen käsityöläisenä hän olisi tarvinnut hyvän ja vakiintuneen maineen taitavana teltantekijänä.[11] Paavalin kaltainen maailmanmatkaaja, joka kiersi ympäri valtakuntaa eikä siksi voinut koskaan luoda nimeä itselleen, saattoi ansaita elantonsa vain tekemällä pitkiä päiviä raskasta työtä (1. Kor. 4:12, 2. Kor. 11:27).

Tästä huolimatta Paavali julistaa tulevansa toimeen kaikissa olosuhteissa, niin hyvissä kuin huonoissakin. Hän osaa tyytyä siihen, mitä hänellä kulloinkin on. Monet tuon ajan filosofit kehottivat ihmisiä pyrkimään tyytyväisyyteen, mutta asenne perustui yleensä itseriittoisuuteen: ihmisen tuli löytää omasta sisimmästään voimavarat, joiden turvin hän saattoi kohdata kaiken eteen tulevan tyynesti ja hymyillen.[12] Apostoli sen sijaan ilmoittaa, että Jumalan antaman ulkoisen voiman turvin hän kykenee mihin tahansa.

Väitettä on vaikea kiistää – Paavali ehti noin kymmenvuotisen toimintansa aikana tehdä enemmän kuin useimmat ihmiset koko elinaikanaan, myös joutua painajaismaisiin vaaroihin ja vaikeuksiin.[13] Se uskomaton energia, jolla hän taisteli (Kol. 1:29) ja työskenteli enemmän kuin muut (1. Kor. 15:10), näyttää suorastaan yliluonnolliselta. Apostolin omien sanojen mukaan se olikin! Hänen sisällään pulppuava voima ei ollut psyykkaamisen tai sisäisen etsinnän tulosta, vaan Jumalan omaa vaikutusta. Saman Kuninkaan palvelijoina meilläkin on samat edellytykset kohdata kaikki, mitä elämä tuo tullessaan – satoi tai paistoi.

Kommentoi tätä katkelmaa

Kiitokset ja lopputervehdys

14. Kuitenkin teitte hyvin, kun otitte osaa minun ahdinkooni. 15. Tiedättehän tekin, filippiläiset, että evankeliumin alkuaikoina, kun lähdin Makedoniasta, ei mikään muu seurakunta kuin te yksin käynyt minun kanssani tiliyhteyteen annetusta ja vastaanotetusta. 16. Sillä Tessalonikaankin te minulle kerran, jopa kahdesti, lähetitte, mitä tarvitsin. 17. Ei niin, että haluaisin lahjaa, vaan minä haluan teidän hyväksenne karttuvaa hedelmää. 18. Olen nyt saanut kaikkea, jopa ylenpalttisesti; minulla on yllinkyllin, saatuani Epafroditukselta teidän lähetyksenne, joka on "suloinen tuoksu", otollinen, Jumalalle mieluinen uhri. 19. Mutta minun Jumalani on rikkautensa mukaisesti täyttävä kaikki teidän tarpeenne kirkkaudessa, Kristuksessa Jeesuksessa. 20. Mutta meidän Jumalallemme ja Isällemme kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen. 21. Tervehdys jokaiselle pyhälle Kristuksessa Jeesuksessa. Tervehdyksen lähettävät teille minun kanssani olevat veljet. 22. Tervehdyksen lähettävät teille kaikki pyhät, mutta varsinkin ne, jotka ovat keisarin huoneväkeä. 23. Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän henkenne kanssa.

14. Te teitte silti hyvin, kun autoitte minua vaikeuksissani. 15. Niin kuin itsekin tiedätte, te filippiläiset olitte ainoa seurakunta, joka evankeliumin julistustyön alkuvaiheessa, kun olin lähtenyt Makedoniasta, antoi minulle vastalahjaksi taloudellista tukea. 16. Jo silloin, kun olin Tessalonikassa, te lähetitte minulle avustusta parikin kertaa. 17. En minä tosin teidän lahjojanne tavoittele, toivon vain, että työnne tuottaisi teille yhä enemmän hedelmää. 18. Tunnustan saaneeni kaiken ja enemmänkin. Minulla on kaikkea yllin kyllin nyt, kun olen saanut Epafroditokselta teidän lähettämänne lahjan, joka on hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri. 19. Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette. 20. Jumalan, meidän Isämme, on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen. 21. Tervehtikää kaikkia Kristuksen Jeesuksen pyhiä. Minun luonani olevat veljet lähettävät teille terveisiä. 22. Teitä tervehtivät myös kaikki täkäläiset uskovat, erityisesti ne, jotka ovat keisarin palveluskuntaa. 23. Herran Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne. ©

 

Vasta kirjeen lopussa paljastuu täysi syy siihen lämpimään luottamukseen ja kiitollisuuteen, joka Paavalin sanoista välittyy. Ei ole kyse vain lahjasta, jonka Epafroditus on tuonut. Filippin kristityt ovat alusta alkaen tukeneet Paavalia taloudellisesti, ja nyt he ovat tehneet sen taas.[14]

(Kun Paavali aikoinaan siirtyi Vähästä-Aasiasta Kreikkaan (Ap. t. 16:9–12), edessä oli huomattava aluevaltaus ja eräänlainen tulikoe evankeliumin voimalle. Makedonia ja Kreikka olivat synnyttäneet yhden mahtavimmista silloisista kulttuureista. Juurtuisiko tuo uusi ja mullistava sanoma Eurooppaan? Kyllä vain! (Ap. t. 16:13–15) Filippin seurakunta oli maanosan ensimmäinen – ja ainoa, joka tuki apostolia hänen lähtönsä jälkeen. Matkan seuraava suuri etappi oli Tessalonika (Ap. t. 16:40–17:1), ja sinne filippiläiset lähettivät varojaan (Fil. 4:16). Vasta Korintissa Paavali pystytti telttapuodin ja pyrki ansaitsemaan elantonsa itse. Sielläkin Filippin kristityt auttoivat häntä, mistä korinttolaiset taas eivät pitäneet (2. Kor. 11:7–11).[15])

Apostoli on siis kiitollinen, mutta ei halua antaa sitä vaikutelmaa, että saarnaisi evankeliumia rahan tähden. Ensimmäisellä vuosisadalla oli monia vaeltavia opettajia, jotka rahastivat yleisöään ja saivat huijarin leiman.[16] Paavali ei halua tulla yhdistetyksi moiseen toimintaan, joten hänen on löydettävä tapa kiittää (Fil. 4:17–18) – ei niinkään lahjasta, vaan itse suhteesta. Hän vertaa filippiläisten lahjaa Israelin temppelipalveluksen uhreihin[17] ja toteaa, että heidän tekonsa tuottaa iloa Jumalalle ja "hedelmää" heille. Kyse ei ole ansaitsemisesta – tyhjät rituaalit eivät aiemminkaan (Ps. 50:7–10) miellyttäneet Jumalaa – vaan siitä, että rakkaudesta ja luottamuksesta nouseva anteliaisuus ilahduttaa häntä. Vastavuoroisesti Jumala täyttää kaikkien niiden tarpeet, jotka rakastavat häntä ja luottavat häneen (Fil. 4:19).

Paavali välittää terveiset paikallisilta kristityiltä, joista osa kuuluu "keisarin huoneväkeen" (Fil. 4:22). Tästä voisi päätellä apostolin olevan vankina Roomassa, ei Efesoksessa. Käsite kuitenkin tarkoittaa keisarin perheen ja sukulaisten lisäksi lukuisia häneen kytkeytyneitä orjia ja vapaita palvelijoita. Nämä työskentelivät keisarin hyväksi myös muualla valtakunnassa, kenties korkeassakin asemassa.[18]

Kirjeen lopussa on niin kutsuttu doksologia, juutalaisuudesta peräisin oleva käytäntö, jossa kiitetään Jumalaa ja annetaan hänelle kunnia (δόξα, doksa) tai muita vastaavia seikkoja.[19] Paavali kohdistaa doksologiansa "Jumalalle, Isällemme" (j. 20, vrt. Room. 11:36, Gal. 1:5), mutta tavalla tai toisella Jeesus kytkeytyy aina mukaan (Fil. 4:19,23). Hänhän on Jumalan itseilmoitus, Jumalan työn täyttymys, koko kosmoksen Kuningas. Hänen armonsa on kanssamme, kun juoksemme hänen jäljissään kohti maalia, ylösnousemuksen päivää, uutta taivasta ja uutta maata.

Kommentoi tätä katkelmaa

Kirje filippiläisille, luku 3
Kirje kolossalaisille, luku 1

Viitteet

 1) deSilva: Honor, Patronage, Kinship & Purity, 218.

 2) Samalla paljastuu, keitä Paavali on erityisesti ajatellut kirjoittaessaan tuon katkelman yksimielisyydestä.

 3) Elämän kirja, johon Jumalan omien nimet on kirjoitettu, mainitaan Ilmestyskirjassa toistuvasti (Ilm. 3:5, Ilm. 13:8, Ilm. 17:8, Ilm. 20:12,15, Ilm. 21:27). Se esiintyy myös Vanhassa testamentissa (2. Moos. 32:32–33, Dan. 12:1), kaanonin ulkopuolisessa Riemuvuosien kirjassa sekä Kuolleenmeren kääröissä (Alcorn: Heaven, 312).

 4) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 130.

 5) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 130.

 6) Strongin sanasto, G1451, Blue Letter Bible. On lisäksi huomattava, ettei Paavali sano Herran päivän olevan lähellä, vaan Herran.

 7) Witherington: Jesus, Paul and the End of the World, 33.

 8) deSilva: Honor, Patronage, Kinship & Purity, 131.

 9) Huomaa, kuinka Israelin rituaalilakiin liittyvät käsitteet puhdas ja saastainen yhdistetään alkukristillisyydessä etiikkaan (deSilva: Honor, Patronage, Kinship & Purity, 294). Vrt. esim. Room. 6:19, 2. Kor. 6:6, Gal. 5:19 ja 1. Tim. 4:12.

10) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 133.

11) Jeffers: The Greco-Roman World of the New Testament Era, 28.

12) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 134.

13) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 134.

14) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 135-136.

15) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 136.

16) Wright: Paul for Everyone: The Prison Letters, 136.

17) Thielman: Paul & the Law, 158.

18) Winter: After Paul Left Corinth, 210; Jeffers: The Greco-Roman World of the New Testament Era, 234.

19) Hurtado: Lord Jesus Christ, 152.

Ota yhteyttä