Jeremian kirja,luku 9
luku 11
Jeremian kirja, luku 10
luotu 18.3.2026 klo 14:22
muokattu 18.3.2026 klo 14:22
Sisällys
| 1–5 | Avuttomat jumalat |
Avuttomat jumalat
muokattu 18.3.2026 klo 14:22
1. Kuulkaa sana, jonka Herra on puhunut teitä vastaan, te Israelin heimo. 2. Näin sanoo Herra: "Älkää totutelko itseänne pakanain menoon älkääkä kauhistuko taivaan merkkejä, sillä pakanat niitä kauhistuvat. 3. Sillä kansat noudattavat turhia jumalia; sillä ne ovat puuta, joka hakataan metsästä, puusepän kätten tekemiä, työaseella tehtyjä. 4. Ne koristetaan hopealla ja kullalla sekä kiinnitetään nauloilla ja vasaroilla, niin etteivät ne horju. 5. Ne ovat kuin linnunpelätin kurkkumaalla, eivät ne voi puhua; kantamalla täytyy niitä kantaa, sillä eivät ne voi astua. Älkää peljätkö niitä, sillä eivät ne voi pahaa tehdä; mutta eivät ne myöskään voi tehdä hyvää.
1. Kuule, Israelin kansa, mitä Herra sinulle puhuu! 2. Näin sanoo Herra: – Älkää omaksuko vieraiden kansojen tapoja, älkää peläten tuijottako taivaan merkkejä, niin kuin nuo pakanat tekevät. 3. Heidän uskomuksensa ovat typeriä kuvitelmia. He kaatavat metsästä puun, ja puuseppä muodostelee sen taltallaan, 4. hän koristelee sen hopealla ja kullalla ja kiinnittää sen paikoilleen vasaralla ja nauloilla, ettei se kaadu. Tällaisia ovat heidän jumalansa. 5. Ne ovat kuin linnunpelättimet kurkkumaalla, eivät ne osaa puhua. Ne eivät pysty liikkumaan itse, niitä täytyy kantaa paikasta toiseen. Älkää pelätkö niitä, eivät ne tee teille pahaa, mutta ei niistä apuakaan ole. ©
Raamatun profeetat pilkkaavat kernaasti epäjumalankuvien tekijöitä. Muinaisen Lähi-idän asukkaat eivät ajatelleet, että kivestä tai puusta tehty kuva olisi ollut itse jumala. Jumaluudet asuivat heitä esittävissä patsaissa ja toimivat niiden kautta.[1] Siksi suoritettiin ensin erityinen rituaaliseremonia, jossa patsaan suu ja sieraimet avattiin, jotta jumaluuden henki saattoi siirtyä häntä esittävään kuvaan. Vasta kun patsas oli tällä tavoin elävöitetty, sitä oli mielekästä palvoa ja sille saattoi esittää anomuksia. Vastaavasti epäjumalankuvien tuhoaminen tai tuhoutuminen (esim. 2. Kun. 11:18, 1. Sam. 5:3–5) ei tarkoittanut, että jumaluus olisi kuollut. Hän vain menetti rajapintansa, jonka kautta toimia maailmassa (mikä oli toki suuri häpeä). Oli siis valmistettava uusi jumalankuva.[2]
Mooseksen laki kieltää yksiselitteisesti tällaisten jumalankuvien tekemisen oikein kymmenen käskyn tasolla:
4. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla. 5. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;
4. "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 5. Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. ©
Kielto ei koske kasvien, eläinten tai taivaallisten olentojen kuvaamista ylipäänsä. Niiden kutominen, veistäminen, valaminen ja takominen oli paitsi sallittua, toisinaan jopa käskettyä (esim. 2. Moos. 25:18–20, 26:1,31; 1. Kun. 7:23–25, 10:18–20). Käskyssä käytetään heprean sanoja pęsęl (פֶּסֶל) ja tĕmûnāh (תְּמוּנָה), eikä näillä viitata kertaakaan temppelikäyttöön tai Salomon palatsiin valmistettuihin hahmoihin. Ne eivät esiinny myönteisessä merkityksessä koko Vanhassa testamentissa lukuun ottamatta Jobin kirjaa (Job 4:16), jossa puhutaan neutraalisti henkiolennon ”hahmosta”, sekä jakeita 4. Moos. 12:8, 5. Moos. 4:12,15–16 ja Ps. 17:15, joissa hahmo on Jumalan oma hahmo.
Israel siis ei saanut ikinä valmistaa jumalankuvaa (yhteen kirjoitettuna) kahdesta selkeästä syystä. Ensiksikin elävä Jumala oli läsnä kaikkialla kosmoksessa eikä halunnut kenenkään antavan hänen luonteestaan väärää kuvaa. Olisi ollut syvä loukkaus Jumalaa kohtaan rajata hänen toimivaltansa mihinkään puupölkkyyn tai kultaiseen taostyöhön. Toiseksi Jumalalla oli jo oma kuvansa, jolle oli annettu selkeä käsky toimia ”hänen läsnäolonsa ja voimansa polttopisteenä” – joku, jonka kautta Jumala toteuttaisi voimaansa ja valtaansa aineellisessa maailmassa.[3]
Ihminen oli asetettu tähän erityisasemaan jo luomisessa (1. Moos. 1:26–27). Koko alkuperäinen sotku syntyi siitä, ettei hän halunnut pysyä omalla paikallaan. Ihminen tavoitteli sopimattomia ja luovutti siten valtansa ”voimille ja valloille”, jotka ottivat sen sangen mielellään. Joka kerta epäjumalanpalvelukseen syyllistyessään ihminen nyrjähtää uudestaan pois tältä paikalta ja unohtaa oman kuvuutensa. Tuon kuvan Jeesus taas tuli uudistamaan meissä (2. Kor. 3:18) ja asettamaan meidät alkuperäiseen vastuutehtävään (Ef. 1:11–23).
6. Ei ole ketään sinun vertaistasi, Herra; sinä olet suuri, ja suuri ja voimallinen on sinun nimesi. 7. Kuka ei sinua pelkäisi, sinä kansojen kuningas? Sillä siihen sinä olet arvollinen. Sillä kaikissa kansojen viisaissa ja kaikissa heidän valtakunnissansa ei ole yhtäkään sinun vertaistasi. 8. He ovat kaikki tyynni järjettömiä, tyhmiä. Turhain jumalien opettamista! Ne ovat puuta, 9. ohueksi taottua hopeata, joka tuodaan Tarsiista, ja Uufaan kultaa, taiturin ja kultasepän kätten tekoa. Punasinistä ja punaista purppuraa on niiden puku. Taitajain tekoa ovat ne kaikki. 10. Mutta Herra on totinen Jumala; hän on elävä Jumala ja iankaikkinen kuningas. Hänen vihastansa vapisee maa, ja kansat eivät kestä hänen suuttumustansa. 11. Sanokaa heille näin: Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eikä maata, ne katoavat maan päältä ja taivaan alta. 12. Hän on tehnyt maan voimallansa, vahvistanut maanpiirin viisaudellansa ja levittänyt taivaat taidollansa. 13. Kun hän jylisee, käy vetten pauhina taivaalla, ja hän nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuo tuulen sen säilytyspaikoista. 14. Järjetön on jokainen ihminen, tietoa vailla, häpeän saa jokainen kultaseppä veistetystä kuvasta, petosta on hänen valamansa kuva, eikä niissä henkeä ole. 15. Turhuutta ne ovat, naurettavia tekeleitä; kun niiden rangaistus tulee, ne hukkuvat. 16. Näiden kaltainen ei ole hän, joka on Jaakobin osa, sillä hän on kaiken Luoja, ja Israel on hänen perintösukunsa: Herra Sebaot on hänen nimensä. 17. Kokoa tavarasi maasta pois, sinä, joka piiritettynä istut. 18. Sillä näin sanoo Herra: Katso, tällä haavaa minä linkoan pois maan asukkaat ja ahdistan heitä, niin että saavat tarpeeksensa." 19. Voi minua minun vammani tähden! Kipeä on minun haavani; mutta minä sanon: Tämä on minun vaivani, minun on se kannettava. 20. Minun telttani on hävitetty, ja kaikki minun telttaköyteni ovat katkotut; minun lapseni ovat lähteneet luotani, eikä niitä enää ole. Ei ole enää, kuka telttani pystyttäisi ja nostaisi seinieni kankaan. 21. Sillä paimenet olivat järjettömät eivätkä etsineet Herraa; sentähden he eivät menestyneet, vaan koko heidän laumansa hajotettiin. 22. Ääni kuuluu! Katso, se tulee, suuri pauhina pohjoisesta maasta, tekemään Juudan kaupungit autioiksi, aavikkosutten asunnoksi. 23. Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa. 24. Kurita minua, Herra, mutta kohtuudella, äläkä vihassasi, ettet minua ylen vähäiseksi tekisi. 25. Vuodata vihasi pakanain ylitse, jotka eivät sinua tunne, ja sukukuntain ylitse, jotka eivät sinun nimeäsi avuksensa huuda. Sillä he ovat syöneet Jaakobin, ovat hänet syöneet ja lopettaneet, ja tehneet autioksi hänen asuinsijansa.
6. – Herra, kukaan ei ole sinun vertaisesi! Sinä olet suuri, suuri ja voimallinen on sinun nimesi. 7. Kuka ei pelkäisi sinua, kansojen kuningas! Sinulle kuuluu kunnia. Ei ole ketään sinun vertaistasi koko maailman viisaiden joukossa, ei ketään yhdessäkään valtakunnassa! 8. Tyhmiä ja mielettömiä ovat vieraat kansat, tyhjiä ovat niiden jumalien opit. Nuo jumalat on tehty puusta, 9. taottu Tarsisin hopeasta ja Ufasin kullasta, puuseppä ja kultaseppä ovat yhdessä ne valmistaneet. Ne on puettu siniseen ja punaiseen purppuraan, ja kaikki ne ovat taidokasta tekoa. 10. Mutta vain Herra on Jumala, hän on elävä Jumala ja ikuinen kuningas. Hänen vihastaan maa vapisee, kansat eivät kestä hänen kiivauttaan. 11. Sanokaa vieraille kansoille näin: "Jumalat, jotka eivät ole tehneet taivasta eivätkä maata, katoavat maan päältä ja taivaan alta." 12. Herra on voimallaan luonut maailman, asettanut viisaudellaan maan paikoilleen, levittänyt taivaan taidollaan. 13. Kun hän käskee, taivaan vedet alkavat kohista. Hän nostaa pilvet maan ääristä, lähettää salamat tekemään tietä sateelle, tuo tuulen kammioistaan. 14. Ei kukaan voi tätä käsittää. Jumalankuvat saattavat tekijänsä häpeään, valetut patsaat ovat pelkkää harhaa, ei niissä ole henkeä. 15. Ne ovat arvottomia, naurettavia tekeleitä! Kun tilinteon hetki tulee, ne eivät kestä. 16. Niiden kaltainen ei ole Jaakobin Jumala. Hän on luonut kaiken, ja Israel on hänen oma kansansa. Hänen nimensä on Herra Sebaot. 17. Sitokaa nyyttinne, Jerusalemin asukkaat, te joudutte lähtemään pois maasta. Kaupunkinne on uhattuna. 18. Näin sanoo Herra: – Nyt riittää. Nyt minä linkoan pois tämän maan asukkaat. Minä ajan heidät ahtaalle, jotta he havahtuisivat ja huutaisivat: 19. "Voi minua onnetonta! Vammani on parantumaton! Ajattelin, että tämän vaivan minä sentään kykenisin kestämään. 20. Mutta telttani on nyt hävitetty, telttaköydet katkaistu. Lapseni ovat lähteneet pois, heitä ei enää ole. Ei ole ketään pystyttämässä telttaani, pingottamassa telttakankaita. 21. Tyhmiä olivat kansan paimenet, he eivät kysyneet neuvoa Herralta! Siksi he toimivat väärin, ja niin koko heidän laumansa hajotettiin." 22. Kuuletteko äänen? Se lähenee! Kumisten ja jymisten kiitää vihollinen pohjoisesta. Se iskee Juudan kaupunkeihin ja tekee ne autioiksi, sakaalien lymypaikoiksi. 23. "Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen omassa vallassaan eikä kukaan itse ohjaa askeleitaan. 24. Kurita minua, Herra, mutta älä kohtuuttomasti! Älä vihastu minuun, muuten minusta tulee loppu. 25. Vuodata vihasi niihin kansoihin, jotka eivät sinua tunne, niihin kansanheimoihin, jotka eivät huuda sinua avuksi. Ne ovat hävittäneet Jaakobin heimon, nielleet sen ja tehneet siitä lopun. Autioina ovat nyt Jaakobin asuinpaikat." ©
Jeremian kirja,luku 9
luku 11
