Luukkaan evankeliumi, luku 17
luotu 22.7.2017 klo 12:13
muokattu 7.11.2024 klo 16:06
1–10 | Anteeksianto, usko ja kuuliaisuus |
11–19 | Kymmenen spitaalista paranee |
20–37 | Kuinka valtakunta tulee |
Anteeksianto, usko ja kuuliaisuus
1. Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Mahdotonta on, että viettelykset jäisivät tulematta; mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat! 2. Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä. 3. Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi. 4. Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi." 5. Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa." 6. Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä. 7. Jos jollakin teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'? 8. Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kuin minä syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'? 9. Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa siitä, että tämä teki, mitä oli käsketty? 10. Niin myös te, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: 'Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään'."
1. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Viettelysten täytyy tulla, se on väistämätöntä, mutta voi sitä, jonka kautta ne tulevat! 2. Parempi olisi hänelle, että hänet heitettäisiin mereen myllynkivi kaulassa, kuin että hän johdattaa lankeemukseen yhdenkään näistä vähäisistä. 3. Pitäkää varanne! "Jos veljesi tekee väärin, nuhtele häntä, ja jos hän sitten katuu, anna hänelle anteeksi. 4. Vaikka hän seitsemästi päivässä rikkoisi sinua vastaan ja seitsemästi tulisi sanomaan sinulle: 'Minä kadun', anna hänelle anteeksi." 5. Apostolit sanoivat Herralle: "Anna meille vahvempi usko!" 6. Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi maasta ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä. 7. "Jos teillä on palvelija kyntötöissä tai paimenessa, niin ettehän te hänen kotiin palatessaan sano: 'Käy pöytään, saat heti ruokaa.' 8. Ei, te sanotte: 'Laita minulle syötävää, vyötä vaatteesi ja palvele minua sen aikaa kun syön ja juon. Sitten saat sinä syödä ja juoda.' 9. Ei palvelija siitä saa kiitosta, että hän tekee, mitä hänen tulee tehdä. 10. Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: 'Me olemme arvottomia palvelijoita. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.'" ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 1–3a : Matt. 18:6–7
Mark. 9:42
– jakeet 3b–4 : Matt. 18:15–22
Joh. 20:23
– jakeet 5–6 : Matt. 17:19–21
Mark. 9:28–29
Köyhyys oli yleistä 1. vuosisadan Israelissa (n. 70 % väestöstä eli köyhyysrajalla ja 10 % sen alapuolella), mutta jopa verrattain köyhillä ihmisillä oli usein ainakin yksi palvelija.[1]
Kymmenen spitaalista paranee
muokattu 7.11.2024 klo 16:06
11. Ja kun hän oli matkalla Jerusalemiin, kulki hän Samarian ja Galilean välistä rajaa. 12. Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen pitalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi; 13. ja he korottivat äänensä ja sanoivat: "Jeesus, mestari, armahda meitä!" 14. Ja heidät nähdessään hän sanoi heille: "Menkää ja näyttäkää itsenne papeille." Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat. 15. Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä 16. ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen. 17. Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat? 18. Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet Jumalaa ylistämään, kuin tämä muukalainen?" 19. Ja hän sanoi hänelle: "Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut."
11. Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. 12. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän 13. ja huusivat: "Jeesus, opettaja, armahda meitä!" 14. Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: "Menkää näyttämään itsenne papeille." Mennessään he puhdistuivat. 15. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, 16. lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. 17. Jeesus kysyi: "Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? 18. Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?" 19. Ja hän sanoi miehelle: "Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut." ©
Antiikin maailmassa ajateltiin kaikkia resursseja olevan rajallisesti, jolloin toisen etu on aina toisen tappio. Tämä "rajallisen hyvän" käsitys yhdistettynä kunniavelvoitteisiin merkitsi, että jokainen hyvä teko tuli maksaa takaisin. Kiitollisuus ei välttämättä ilmennyt sanomalla "kiitos"; tällainen ele oli päinvastoin tulkittavissa siten, ettei henkilö aikonut tehdä vastineeksi mitään enempää ja katkaisisi vastavuoroisuuden kehän.[2]
Tilanne, jossa Jeesus kehuu parantunutta samarialaista tämän vuolaista kiitoksista, on siis monin tavoin erikoinen. SamarialaisetSamarialaiset: Kansa, joka koostui Assyrian valloittaman Israelin (722 eKr.) alueelle siirrettyjen kansojen sekä juutalaisten laittomien seka-avioliittojen jälkeläisistä. S:t katsoivat uskovansa Israelin Jumalaan, odottivat Messiasta (Taheb), mutta tunnu... eivät lähtökohtaisesti olleet henkilöitä, joita juutalainen yleisö olisi mielellään pitänyt esikuvinaan. Pelkkään kiitokseen tyytyminen saattoi olla Jeesuksen tapa korostaa, ettei Jumalan laupeudenosoitusta tullut edes yrittää korvata. Mutta itse asiassa mies tekee melkoisen vastapalveluksen – hän heittäytyy maahan palvomaan rabbia, joka on tehnyt hänestä taas ehyen yhteiskunnan jäsenen. Kaikessa juutalaisessa kirjallisuudessa enkelit ja viisaat ihmiset torjuvat stereotyyppisesti heihin kohdistuvan palvonnan[3], koska se tulee kohdistaa ainoastaan Jumalaan. Näin toimivat myös Paavali ja Barnabas Lystrassa (Ap. t. 14:11–15). Jeesus sen sijaan tiedustelee, mikseivät muut yhdeksän parantunutta ole myös tässä hänen edessään.
Kuinka valtakunta tulee
20. Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, 21. eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä." 22. Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Tulee aika, jolloin te halajaisitte nähdä edes yhtä Ihmisen Pojan päivää, mutta ette saa nähdä. 23. Ja teille sanotaan: 'Katso, tuolla hän on!' 'Katso, täällä!' Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä. 24. Sillä niinkuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva. 25. Mutta sitä ennen pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukupolven hyljittäväksi. 26. Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: 27. he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki. 28. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, 29. mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, 30. samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy. 31. Sinä päivänä älköön se, joka katolla on ja jolla on tavaransa huoneessa, astuko alas niitä noutamaan; ja älköön myös se, joka pellolla on, palatko takaisin. 32. Muistakaa Lootin vaimoa! 33. Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen. 34. Minä sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. 35. Kaksi naista jauhaa yhdessä; toinen korjataan talteen, mutta toinen jätetään." 37. Ja he vastasivat ja sanoivat hänelle: "Missä, Herra?" Niin hän sanoi heille: "Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat."
20. Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: "Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. 21. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne." 22. Opetuslapsilleen hän sanoi: "Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän mutta ette saa nähdä. 23. Teille sanotaan silloin: 'Hän on tuolla', ja: 'Hän on täällä', mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. 24. Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä. 25. Mutta sitä ennen hänen täytyy kärsiä paljon, ja tämä sukupolvi hylkää hänet. 26. "Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan päivinä oleva. 27. Ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, ja tulva tuli ja tuhosi heidät kaikki. 28. On oleva niin kuin oli Lootin päivinä. Ihmiset söivät ja joivat, ostivat ja myivät, istuttivat ja rakensivat. 29. Mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, ja se tuhosi heidät kaikki. 30. "Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy. 31. Jos sinä päivänä joku on katolla ja hänen tavaransa ovat sisällä talossa, hänen ei pidä mennä alas noutamaan niitä, ja jos joku on pellolla, hänen ei pidä palata kotiin. 32. Muistakaa Lootin vaimoa! 33. Joka yrittää turvata elämänsä, kadottaa sen, mutta joka sen kadottaa, on pelastava sen omakseen. 34. Minä sanon teille: Sinä yönä on kaksi samalla vuoteella: toinen otetaan, toinen jätetään. 35. Kaksi naista on yhdessä jauhamassa: toinen otetaan, toinen jätetään. [36. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään.]" 37. "Missä, Herra?" kysyivät opetuslapset. Hän sanoi: "Missä on haaska, sinne kokoontuvat korppikotkat." ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 22–24 : Matt. 24:23–27
Mark. 13:22–23
– jakeet 26–30 : Matt. 24:37–39
– jakeet 31–32 : Matt. 24:17–18
Mark. 13:15–16
Luuk. 21:21
– jae 33 : Matt. 10:39
Joh. 12:25
– jakeet 34–35 : Matt. 24:40–41
– jae 37 : Matt. 24:28