Sakarjan kirja,
luku 14
Malakian kirja,
luku 2

Malakian kirja, luku 1


1. Ennustus, Herran sana Israelille, Malakian kautta. 2. Minä olen teitä rakastanut, sanoo Herra. Mutta te sanotte: "Missä sinä olet osoittanut rakkautesi meihin?" Eikö Eesau ollut Jaakobin veli, sanoo Herra, ja Jaakobia minä rakastin, 3. mutta Eesauta minä vihasin; ja minä tein hänen vuorensa autioiksi ja annoin hänen perintöosansa erämaan aavikkosusille. 4. Jos Edom sanoo: "Me olemme ruhjotut, mutta me rakennamme rauniot jälleen", niin Herra Sebaot sanoo näin: He rakentakoot, mutta minä revin maahan; ja heidän nimensä olkoon: "jumalattomuuden maa" ja "kansa, johon Herra on vihastunut iankaikkisesti". 5. Ja teidän silmänne saavat nähdä sen, ja te sanotte: "Herra on suuri Israelin rajojen ulkopuolellakin." 6. Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: "Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?" 7. Siten, että tuotte minun alttarilleni saastutettua leipää. Mutta te sanotte: "Miten me olemme sinut saastuttaneet?" Siten, että sanotte: "Herran pöytä on halpana pidettävä." 8. Ja kun te tuotte uhriksi sokean eläimen, niin se muka ei ole paha! Ja kun tuotte ontuvan ja sairaan, niin se muka ei ole paha! Vie se maaherrallesi: mielistyykö hän sinuun, ja onko hän sinulle suosiollinen? sanoo Herra Sebaot. 9. Ja nyt: lepyttäkää Jumalaa, että hän meitä armahtaisi. Tällaista on teidän kädestänne tullut: olisiko hän teille suosiollinen? sanoo Herra Sebaot. 10. Jospa olisi teidän joukossanne joku, joka sulkisi ovet, ettette pitäisi tulta minun alttarillani turhaan! Ei ole minulla mielisuosiota teihin, sanoo Herra Sebaot, enkä minä mielisty ruokauhriin, joka tulee teidän kädestänne. 11. Sillä auringon noususta hamaan sen laskuun on minun nimeni oleva suuri pakanain seassa, ja joka paikassa uhrataan ja tuodaan minun nimeni kunniaksi puhdas ruokauhri. Sillä minun nimeni on oleva suuri pakanain seassa, sanoo Herra Sebaot. 12. Mutta te häpäisette sen, kun sanotte: "Herran pöytä on saastutettu, ja sen hedelmän syönti on halpana pidettävä." 13. Ja te sanotte: "Mikä vaiva!" ja ylenkatsotte sen, sanoo Herra Sebaot, ja tuotte ryöstettyä, ontuvaa ja sairasta - tuotte uhrilahjaksi. - Minäkö mielistyisin ottamaan sen teidän kädestänne? sanoo Herra. 14. Kirottu olkoon pettäjä, jolla on laumassaan koiraspuoli ja joka on luvannut sen, mutta uhraakin Herralle viallisen. Sillä suuri kuningas olen minä, sanoo Herra Sebaot, ja minun nimeni on peljättävä pakanain seassa.

1. Ennussana. Herran sana, jonka Malakia puhui Israelille. 2. – Minä rakastan teitä, sanoo Herra. Mutta te kysytte: "Missä sinun rakkautesi näkyy?" – Eikö Esau ollut Jaakobin veli? sanoo Herra. Jaakobia minä rakastin, 3. mutta Esauta vihasin. Minä tein Esaun vuoret autioiksi, hänen perintömaansa sakaalien asuinpaikaksi. 4. Kun edomilaiset sanovat: "Meidät on murskattu, mutta me rakennamme jälleen raunioitten paikalle", silloin Herra Sebaot lausuu: – Rakentakoot vain, mutta minä revin kaiken hajalle! Heidän maataan kutsutaan aina jumalattomuuden maaksi, ja heitä itseään sanotaan kansaksi, jota Herra ikuisesti vihaa. 5. Te tulette näkemään sen omin silmin, ja silloin te sanotte: "Suuri on Herra! Kauas ulottuu hänen valtansa yli Israelin rajojen!" 6. – Poika kunnioittaa isäänsä ja palvelija isäntäänsä. Minä olen teidän isänne, miksi ette kunnioita minua? Minä olen teidän isäntänne, miksi ette palvele minua? Tätä minä, Herra Sebaot, kysyn teiltä, te papit, jotka pidätte minua pilkkananne. "Miten me olemme pitäneet sinua pilkkanamme?" te kysytte. 7. – Siten, että olette tuoneet minun alttarilleni epäpuhdasta ruokaa. "Miten me olemme halveksineet sinua?" te kysytte. – Siten, että olette ajatelleet: Herran pöytä ei ole minkään arvoinen. 8. Kun te tuotte uhrattavaksi sokean eläimen, eikö se ole väärin? Kun te tuotte uhrattavaksi ontuvan tai sairaan eläimen, eikö se ole väärin? Yritä viedä sellainen lahjaksi käskynhaltijallesi! Luuletko, että hän on tyytyväinen sinuun ja ottaa sinut ystävällisesti vastaan? Näin sanoo Herra Sebaot. 9. Ja sellaisia uhreja te tuotte Jumalallenne! Niillä te yritätte päästä hänen suosioonsa, että hän olisi teille armollinen. Kun te näin teette, luuletteko, että hän täyttää pyyntönne? Näin sanoo Herra Sebaot. 10. Kunpa joku teistä sulkisi temppelin ovet, ettette pääsisi turhaan sytyttämään tulta minun alttarilleni! En välitä teistä, sanoo Herra Sebaot, eivätkä teidän uhrilahjanne ole minulle mieleen. 11. "Auringonnousun maista auringonlaskun maihin saakka minun nimeni on suuri. Kaikkialla minulle uhrataan suitsukkeita ja puhtaita ruokauhreja, sillä minun kunniani on suuri kansojen keskuudessa", sanoo Herra Sebaot. 12. "Mutta te häpäisette minun nimeni, kun ajattelette, että Herran pöydän saa saastuttaa tuomalla kelvottomia uhrilahjoja. 13. Ja kun te sanotte: 'Voi, mikä vaiva tästä uhraamisesta onkaan!', te sytytätte minun vihani", sanoo Herra Sebaot. "Kun tuotte varastetun, ontuvan tai sairaan eläimen uhrilahjaksi, luuletteko silloin, että teidän uhrinne on minulle mieleen?" kysyy Herra. 14. "Kirottu olkoon petturi, joka on luvannut antaa Herralle virheettömän uroksen laumastaan mutta uhraakin hänelle viallisen eläimen. Minä olen suuri kuningas, ja kaikki kansat pelkäävät minun nimeäni", sanoo Herra Sebaot. ©

 
Sakarjan kirja,
luku 14
Malakian kirja,
luku 2
 

Ota yhteyttäX