luku 13
luku 15
Matteuksen evankeliumi, luku 14
luotu 28.5.2024 klo 14:40
muokattu 10.1.2025 klo 12:06
| 1–12 | Johannes Kastajan kuolema |
| 13–21 | Jeesus ruokkii väkijoukon |
| 22–36 | Jeesus kulkee veden päällä |
Johannes Kastajan kuolema
muokattu 10.1.2025 klo 12:06
1. Siihen aikaan neljännysruhtinas Herodes kuuli maineen Jeesuksesta. 2. Ja hän sanoi palvelijoilleen: "Se on Johannes Kastaja; hän on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat." 3. Sillä Herodes oli ottanut Johanneksen kiinni ja sitonut hänet ja pannut vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden. 4. Sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa pitää häntä." 5. Ja Herodes olisi tahtonut tappaa Johanneksen, mutta pelkäsi kansaa, sillä he pitivät häntä profeettana. 6. Mutta kun Herodeksen syntymäpäivä tuli, tanssi Herodiaan tytär heidän edessään, ja se miellytti Herodesta; 7. sentähden hän valalla vannoen lupasi antaa hänelle, mitä ikinä hän anoisi. 8. Niin hän äitinsä yllytyksestä sanoi: "Anna tuoda minulle tänne lautasella Johannes Kastajan pää." 9. Silloin kuningas tuli murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän käski antaa sen. 10. Ja hän lähetti lyömään Johannekselta pään poikki vankilassa. 11. Ja hänen päänsä tuotiin lautasella ja annettiin tytölle; ja tämä vei sen äidilleen. 12. Ja hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa ja hautasivat hänet; ja he menivät ja ilmoittivat asian Jeesukselle.
1. Noihin aikoihin neljännesruhtinas Herodes kuuli Jeesuksesta. 2. Hän sanoi hovimiehilleen: "Se on Johannes Kastaja. Hän on herännyt kuolleista, siksi hänessä vaikuttavat nuo voimat." 3. Herodes näet oli pidättänyt Johanneksen, pannut hänet kahleisiin ja heittänyt vankilaan. Tämän hän oli tehnyt veljensä Filippoksen vaimon Herodiaan tähden, 4. sillä Johannes oli sanonut hänelle: "Sinun ei ole lupa elää hänen kanssaan." 5. Herodes olisi halunnut surmata Johanneksen mutta pelkäsi kansaa, joka piti Johannesta profeettana. 6. Sitten Herodes vietti syntymäpäiviään ja Herodiaan tytär tanssi vieraille. Tyttö miellytti Herodesta niin, 7. että tämä valalla vannoen lupasi antaa hänelle mitä hän vain pyytäisi. 8. Äitinsä yllytyksestä tyttö sanoi: "Anna minulle nyt heti vadilla Johannes Kastajan pää." 9. Kuningas tuli pahoille mielin, mutta koska hän oli vieraittensa kuullen vannonut valan, hän käski täyttää pyynnön. 10. Hän lähetti vankilaan sanan ja käski mestata Johanneksen. 11. Tämän pää tuotiin vadilla ja annettiin tytölle, ja tyttö vei sen äidilleen. 12. Johanneksen opetuslapset tulivat sitten hakemaan ruumiin ja hautasivat sen. Sen jälkeen he menivät kertomaan Jeesukselle, mitä oli tapahtunut. ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 1–2 : Mark. 6:14–16
Luuk. 9:7–9
– jakeet 3–4 : Mark. 6:17–18
Luuk. 3:19–20
– jakeet 5–12 : Mark. 6:19–29
Matteuksen kertomuksessa on ainutlaatuinen yksityiskohta: hän mainitsee, että Herodes pohdiskeli palvelijoilleen Jeesuksen identiteettiä. Mistä Matteus voi tällaista tietää? Täysin tahaton yhteensattuma Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 8:1–3) selventää arvoitusta: Jeesuksen seuraajien joukossa oli Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo. Hänen oli helppo kuulla ja kertoa edelleen, mitä palatsissa juoruttiin.
Katkelma, jossa Johanna esiintyy, ei käsittele Herodeksen puheita palvelijoilleen. Asiaa ei mainita myöskään Johanneksen teloituksen yhteydessä (Luuk. 9:7–9). On käsittämätön ajatus, että Luukas olisi keksinyt ja merkinnyt tämän ohimenevän viittauksen Johannaan aivan eri asiayhteyteen, jotta joku Matteuksen lukija olisi saanut vastauksen pulmaansa. Matteus ja Luukas ovat itsenäisiä lähteitä, jotka täydentävät toisiaan aikomattaan.[1]
Jeesus ruokkii väkijoukon
muokattu 3.1.2025 klo 18:44
13. Kun Jeesus sen kuuli, lähti hän sieltä venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen. Ja tämän kuultuaan kansa meni jalkaisin kaupungeista hänen jälkeensä. 14. Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa. 15. Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa." 16. Mutta Jeesus sanoi heille: "Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä." 17. He sanoivat hänelle: "Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa." 18. Mutta hän sanoi: "Tuokaa ne tänne minulle." 19. Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle. 20. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista. 21. Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.
13. Kuultuaan tästä Jeesus lähti veneellä autiolle seudulle yksinäisyyteen. Mutta tieto levisi, ja kaupungeista lähti paljon väkeä maitse hänen peräänsä. 14. Kun hän veneestä noustessaan näki kaikki nämä ihmiset, hänen tuli heitä sääli ja hän paransi kaikki sairaat. 15. Illan suussa opetuslapset menivät hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä on asumatonta seutua, ja päivä on jo pitkällä. Lähetä ihmiset pois, että he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa." 16. Mutta Jeesus sanoi: "Ei heidän tarvitse mihinkään mennä. Antakaa te heille syötävää." 17. "Ei meillä ole mukana muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa", he vastasivat. 18. "Tuokaa ne tänne minulle", sanoi Jeesus. 19. Hän käski väkijoukon asettua nurmelle. Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, ja opetuslapset jakoivat ne väelle. 20. Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin kaksitoista täyttä korillista. 21. Syömässä oli noin viisituhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia. ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 13–21 : Mark. 6:32–44
Luuk. 9:10b–17
Joh. 6:1–15
Johannes sen sijaan selittää, vaikkakin tahattomasti: suuri väkijoukko oli parantamisihmeiden piirissä siksi, että pääsiäisjuhla oli lähellä (Joh. 6:2–4). Historioitsija Josefuksen mukaan jopa kolme miljoonaa juutalaista kokoontui Jerusalemiin juhlan aikaan – galilealaisten tapa kulkea sinne SamarianSamarialaiset: Kansa, joka koostui Assyrian valloittaman Israelin (722 eKr.) alueelle siirrettyjen kansojen sekä juutalaisten laittomien seka-avioliittojen jälkeläisistä. S:t katsoivat uskovansa Israelin Jumalaan, odottivat Messiasta (Taheb), mutta tunnu... läpi aiheutti kahnauksia.[3] Ilmeisesti Jeesus oli aluksi Galileanjärven länsirannalla, missä oli vilkasliikenteinen roomalainen tie. Sieltä hän siirtyi oppilaineen veneellä autiommalle alueelle järven koillispuolelle, Betsaidan liepeille (Matt. 14:13, Mark. 6:32, Luuk. 9:10b, Joh. 6:1).[4]
Tekstien toisiaan täydentävä vaikutus on tahaton. Johannes ei kerro länsirannan hulinasta eikä Markus pääsiäisjuhlan ajankohdasta, mutta seikat sopivat yhteen. Paras selitys on, että molemmat kirjoittajat vain raportoivat tapahtumia silminnäkijöiden vilpittömään muistitietoon pohjaten.
Mutta tässä ei suinkaan ole kaikki. Johannes kertoo Matteuksen (Matt. 14:19) tavoin, että ruokittava väkijoukko istuutui ruohikkoon (j. 10 (Joh. 6:10)), mutta vain Markus mainitsee ruohon olleen vihreää (Mark. 6:39). Galileanjärven koillisrannalla ruoho ei yleensä ole vihreää, mutta keväisin, talven sateiden jälkeen – siis juuri pääsiäisjuhlan aikaan – se vihannoi. Tämäkin ohimennen mainittu yksityiskohta sopii yhteen kokonaisuuden kanssa.[5]
Kaikki neljä evankeliumia kertovat, että ruokittuja oli noin viisituhatta miestä (Matt. 14:21, Mark. 6:44, Luuk. 9:14a, Joh. 6:10) – Matteus mainitsee lisäksi naiset ja lapset. Joukon suuruus oli arvioitavissa, koska miehet pantiin istumaan 50–100 hengen ryhmiin (Mark. 6:39–40, Luuk. 9:14–15). Johannes täsmentääkin (Joh. 6:10), että vaikka ihmisten (ἄνθρωποι, anthrōpoi) käskettiin istuutua, käytännössä miehet (ἄνδρες, andres) istuivat – lapset luultavasti vilistivät ympäriinsä ja naiset olivat vapaat katsomaan heidän peräänsä. Ihmeellisesti monistettu ruoka saatiin jaettua istuvien miesten kautta myös heidän perheilleen.[6]
Jeesus kulkee veden päällä
22. Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa. 23. Ja laskettuaan kansan hän nousi vuorelle yksinäisyyteen, rukoilemaan. Ja kun ilta tuli, oli hän siellä yksinänsä. 24. Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen. 25. Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä. 26. Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta. 27. Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö." 28. Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten." 29. Hän sanoi: "Tule." Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö. 30. Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua." 31. Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?" 32. Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. 33. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: "Totisesti sinä olet Jumalan Poika." 34. Ja kuljettuaan yli he tulivat maihin Gennesaretiin. 35. Ja kun sen paikkakunnan miehet tunsivat hänet, lähettivät he sanan kaikkeen ympäristöön, ja hänen tykönsä tuotiin kaikki sairaat. 36. Ja he pyysivät häneltä, että vain saisivat koskea hänen vaippansa tupsuun; ja kaikki, jotka koskivat, paranivat.
22. Heti sen jälkeen Jeesus käski opetuslasten nousta veneeseen ja mennä vastarannalle edeltäkäsin, sillä aikaa kun hän lähettäisi väen pois. 23. Kun ihmiset olivat lähteneet, hän nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä. Illan tultua hän oli siellä yksin. 24. Vene oli jo hyvän matkan päässä rannasta ja ponnisteli aallokossa vastatuuleen. 25. Neljännen yövartion aikaan Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin. 26. Kun he näkivät hänen kävelevän järven aalloilla, he säikähtivät ja huusivat pelosta, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. 27. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." 28. Silloin Pietari sanoi hänelle: "Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin." 29. "Tule!" sanoi Jeesus. Pietari astui veneestä ja käveli vettä pitkin Jeesuksen luo. 30. Mutta huomatessaan, miten rajusti tuuli, hän pelästyi ja alkoi vajota. "Herra, pelasta minut!" hän huusi. 31. Jeesus ojensi heti kätensä, tarttui häneen ja sanoi: "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?" 32. Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. 33. Ja kaikki, jotka veneessä olivat, polvistuivat hänen eteensä ja sanoivat: "Sinä olet todella Jumalan Poika." 34. Päästyään järven yli he nousivat maihin Gennesaretissa. 35. Kun seudun ihmiset huomasivat, kuka oli tullut, he lähettivät sanan joka puolelle, ja niin kaikki sairaat tuotiin Jeesuksen luo. 36. He pyysivät saada edes koskettaa hänen viittansa tupsua, ja kaikki, jotka sitä koskettivat, parantuivat. ©
Rinnakkaiskohdat:
– jakeet 22–33 : Mark. 6:45–52
Joh. 6:16–21
– jakeet 34–36 : Mark. 6:53–56
Joh. 6:22–25
luku 13
luku 15
