Psalmien kirja, luku 81

^1.Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi. ^2.Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle. ^3.Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja. ^4.Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi. ^5.Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös. ^6.Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo: ^7."Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta. ^8.Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." Sela. ^9."Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit! ^10.Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa. ^11.Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän. ^12.Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni. ^13.Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan. ^14.Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni, ^15.niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan. ^16.Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti. ^17.Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."

^1.Laulunjohtajalle. Säestetään gatilaisilla soittimilla. Asafin psalmi. ^2.Kohottakaa ilohuuto Jumalalle, riemuhuuto Jaakobin Jumalalle! Hän on väkevä auttajamme. ^3.Virittäkää soitto, tuokaa rummut, ottakaa harppu ja helkkyvä lyyra. ^4.Puhaltakaa torveen, kun on uudenkuun aika, kun on täysikuu, kun vietämme juhlaa! ^5.Tämä on Israelille annettu säädös, määräys, jonka Jaakob on Jumalaltaan saanut. ^6.Herra antoi sen Joosefin heimolle käydessään Egyptin maata vastaan. Kuulen puhetta, jollaista en ole kuullut: ^7."Minä nostin taakan sinun harteiltasi, sait irrottaa kätesi kantokorista. ^8.Sinä huusit hädässäsi, ja minä pelastin sinut, minä vastasin sinulle ukkospilvien kätköistä ja koettelin sinua Meriban veden luona. (sela) ^9."Kuule, kansani, minä varoitan sinua. Kunpa kuulisit minua, Israel! ^10.Muuta jumalaa sinulla ei saa olla, vierasta jumalaa älä kumarra. ^11.Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta. Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset. ^12."Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni, Israel ei halunnut totella. ^13.Siksi minä hylkäsin sen, jätin sen paatuneen sydämensä valtaan, kulkemaan oman ymmärryksensä varassa. ^14.Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua, kunpa Israel kulkisi minun teitäni! ^15.Minä nujertaisin heti sen viholliset, kohottaisin käteni sen ahdistajia vastaan." ^16.Ne, jotka vihaavat Herraa, joutuvat matelemaan hänen edessään, ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti. ^17.Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä, hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa. ©