Sananlaskujen kirja, luku 6
1. Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle; 2. jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni, 3. niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi; 4. älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa. 5. Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä. 6. Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu. 7. Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa, 8. se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana. 9. Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi? 10. Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin, 11. niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies. 12. Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä, 13. silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo, 14. kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa. 15. Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole. 16. Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: 17. ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, 18. sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, 19. väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken. 20. Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta. 21. Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille. 22. Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot. 23. Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie, 24. että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä. 25. Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko. 26. Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua. 27. Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta? 28. Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä? 29. Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa. 30. Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen? 31. Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat. 32. Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee. 33. Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois. 34. Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä. 35. Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.
1. Poikani, jos olet toisen puolesta mennyt takuuseen, lyönyt kättä vieraan kanssa, 2. jos omat puheesi ovat kietoneet sinut verkkoonsa, lupauksesi vanginneet sinut ansaan, 3. vieneet sinut vieraan ihmisen käsiin, tee silloin näin, poikani, jotta pelastuisit: Mene ja vetoa häneen, ahdista häntä pyynnöilläsi, 4. älä suo silmillesi unta äläkä luomillesi lepoa. 5. Pelasta itsesi niin kuin pakeneva gaselli, kuin lintu, joka väistää pyyntimiehen paulan. 6. Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi. 7. Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa, 8. ja silti se kerää kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan. 9. Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat, milloin havahdut unestasi? 10. Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki, 11. niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri. 12. Kelvoton se ihminen, läpeensä paha, joka kaikkialla kieroilee, 13. joka iskee silmää, tönäisee jalkaa, antaa sormillaan salaisen merkin. 14. Kavalasti hän punoo juoniaan, ehtimiseen hän on riitoja rakentamassa. 15. Siksi hän saa äkillisen lopun: hetkessä hän musertuu, eikä apua tule. 16. Kuutta asiaa Herra vihaa, seitsemää hän ei edessään siedä: 17. ylpeitä silmiä, petollista kieltä, viattoman veren tahraamia käsiä, 18. sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia, jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille, 19. väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan. 20. Poikani, pidä mielessäsi isäsi käskyt, älä väheksy äitisi opetusta. 21. Ripusta ne kaulaasi, pidä aina niitä sydäntäsi vasten. 22. Kun kuljet, ne ovat oppaanasi, kun nukut, ne pitävät vartiota, ja kun heräät, ne puhuvat sinulle. 23. Käsky on lamppu, opetus on valo, kuri ja kasvatus on elämän tie. 24. Ne varjelevat sinut pahalta naiselta, vieraan naisen liukkaalta kieleltä. 25. Älä eksy hänen kauneutensa lumoihin, älä mene ansaan, kun hän katsoo. 26. Portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen. 27. Voiko kukaan pitää sylissään hehkuvia kekäleitä ilman että vaatteet syttyvät tuleen? 28. Voiko kukaan kävellä tulisilla hiilillä ilman että jalat kärventyvät? 29. Samoin käy sen, joka lähestyy toisen vaimoa: joka toisen vaimoon kajoaa, on saava rangaistuksensa. 30. Halveksitaanhan sitäkin, joka nälissään varastaa vain saadakseen syödä vatsansa täyteen – 31. kiinni jäätyään hän joutuu maksamaan seitsenkertaisesti, antamaan kaiken mitä omistaa. 32. Mieletön siis se mies, joka viettelee toisen vaimon – niin tekee vain se, joka ei hengestään piittaa. 33. Häntä odottaa raippa ja pilkka, lähtemätön on hänen häpeänsä. 34. Sillä mustasukkaisen miehen raivo ei laannu, ei hän tunne sääliä, kun koston aika tulee, 35. ei lepy, vaikka häntä kuinka lepyttäisi, ei lauhdu, vaikka häntä kuinka lahjoisi. ©