Johanneksen evankeliumi,
luku 9
Johanneksen evankeliumi,
luku 11

Johanneksen evankeliumi, luku 10

luotu 7.8.2009 klo 22:41

muokattu 7.8.2009 klo 22:41


Sisällys

1–10 Paimen ja lampaat
11–18 Hyvä paimen
19–30 Messias ja hänen Isänsä
31–42 Syytökset jumalanpilkasta

Paimen ja lampaat

muokattu 7.8.2009 klo 22:41

1. "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri. 2. Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen. 3. Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos. 4. Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä. 5. Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä." 6. Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti. 7. Niin Jeesus vielä sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi. 8. Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. 9. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. 10. Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.

1. "Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. 2. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. 3. Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. 4. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. 5. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä." 6. Jeesus esitti heille tämän vertauksen, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän puheellaan tarkoitti. 7. Siksi Jeesus jatkoi: "Totisesti, totisesti: minä olen lampaiden portti. 8. Ne, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat kaikki olleet varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat ole kuunnelleet heitä. 9. Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. 10. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. ©

 

Eräs lukija tiedusteli, mitä Jeesus tarkoitti puhuessaan tulemisesta ja menemisestä. Mikäli tarha tarkoittaa taivasta ja Jeesus on ovi sinne, miksi kummassa lampaat kulkisivat sekä sisään että ulos?

Lähi-idässä paimen kävi usein itse makaamaan tai istumaan lammasaitauksen muurinaukkoon yön tullen. Näin hän esti lampaita vaeltamasta omille teilleen ja petoja pääsemästä sisään. Paimen oli siis aivan kirjaimellisesti ovi tai portti laumalleen.

Jeesuksen vertaus ei kuitenkaan ole niin allegorinen, että sen jokainen elementti olisi yksi yhteen sovitettavissa reaalimaailmaan. Lammastarha, jonka ovena hän toimii, ei ole niinkään paikka (taivas tms.), vaan sen sisältämä lampaiden joukko – Jeesuksen omien ryhmä, Jumalan oma kansa.[1] Sisälle tuohon joukkoon pääsee vain Jeesuksen kautta.

Vapaus kulkea tästä ovesta niin ulos laitumelle kuin sisällekin, pedoilta turvaan, kuvaa sitä huolenpitoa ja tarpeiden täyttymistä, jota Jeesus paimenen kaltaisena Kuninkaana edustaa.[2] Hän pitää lampaistaan huolta kuten Jumala itse tekee Vanhassa testamentissa (Ps. 121:7–8).

Edellisen luvun kuuma kiistanaihe on juuri se, onko Jeesus Jumalasta vai ei. Onko hän Jumalan lähettämä Messias vai ei? Jeesus vastaa kysymykseen vertaamalla itseään paimeneen, joka (Daavidin ansiosta) oli muuttunut kielikuvaksi kuninkaasta ja hänen laumastaan. Jeesus sanoo, että todellisen Kuninkaan tunnistaa siitä luottamuksellisesta suhteesta, joka hänen ja lampaiden välillä vallitsee. Kuka tahansa voi tulla Messiaana Jerusalemiin ja ryhtyä rettelöimään, mutta kuka tahansa ei aseta lampaiden tarpeita etusijalle ja saa näitä kuulemaan ja seuraamaan ääntään. Kuka tahansa ei paranna sokeaa (Joh. 9:10–11) ja saa häneltä tunnustusta kuninkuudestaan (Joh. 9:35–38). Sen tekee vain oikea Messias.

Kommentoi tätä katkelmaa

Hyvä paimen

11. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä. 12. Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi ryöstää ja hajottaa ne. 13. Hän pakenee, sillä hän on palkattu eikä välitä lampaista. 14. Minä olen se hyvä paimen, ja minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut, 15. niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä. 16. Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä tulee minun johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen. 17. Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin. 18. Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni."

11. "Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. 12. Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, 13. koska palkkapaimen ei välitä lampaista. 14. "Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, 15. niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. 16. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen. 17. "Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni – saadakseni sen jälleen takaisin. 18. Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä." ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Messias ja hänen Isänsä

19. Niin syntyi taas erimielisyys juutalaisten kesken näiden sanain tähden. 20. Ja useat heistä sanoivat: "Hänessä on riivaaja, ja hän on järjiltään; mitä te häntä kuuntelette?" 21. Toiset sanoivat: "Nämä eivät ole riivatun sanoja; eihän riivaaja voi avata sokeain silmiä?" 22. Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. 23. Ja Jeesus käyskeli pyhäkössä, Salomon pylväskäytävässä. 24. Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan." 25. Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. 26. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. 27. Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. 28. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. 29. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. 30. Minä ja Isä olemme yhtä."

19. Nämä sanat synnyttivät taas kiistaa juutalaisten kesken. 20. Monet heistä sanoivat: "Hänessä on paha henki, hän on järjiltään. Mitä te häntä kuuntelette?" 21. Toiset taas sanoivat: "Noin ei puhu sellainen, jossa on paha henki. Ja pystyisikö paha henki avaamaan sokeiden silmät?" 22. Oli talvi, ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen vuosijuhlaa. 23. Kun Jeesus käveli temppelialueella Salomon pylväikössä, 24. juutalaiset piirittivät hänet ja tiukkasivat: "Kuinka kauan sinä kiusaat meitä? Jos olet Messias, sano se suoraan." 25. Jeesus vastasi: "Minähän olen sanonut sen teille, mutta te ette usko. Teot, jotka minä teen Isäni nimissä, todistavat minusta. 26. Te ette kuitenkaan usko, koska ette ole minun lampaitani. 27. Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. 28. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta. 29. Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu, eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. 30. Minä ja Isä olemme yhtä." ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Syytökset jumalanpilkasta

31. Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet. 32. Jeesus vastasi heille: "Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?" 33. Juutalaiset vastasivat hänelle: "Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi." 34. Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? 35. Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin - 36. niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'? 37. Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. 38. Mutta jos minä niitä teen, niin, vaikka ette uskoisikaan minua, uskokaa minun tekojani, että tulisitte tuntemaan ja ymmärtäisitte Isän olevan minussa ja minun olevan Isässä." 39. Niin he taas tahtoivat ottaa hänet kiinni, mutta hän lähti pois heidän käsistänsä. 40. Ja hän meni taas Jordanin tuolle puolelle siihen paikkaan, missä Johannes ensin kastoi, ja viipyi siellä. 41. Ja monet tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa; mutta kaikki, mitä Johannes sanoi tästä, on totta." 42. Ja monet siellä uskoivat häneen.

31. Juutalaiset alkoivat taas kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen. 32. Jeesus sanoi heille: "Minä olen teidän nähtenne tehnyt monta hyvää tekoa, jotka ovat lähtöisin Isästä. Mikä niistä antaa teille aiheen kivittää minut?" 33. Juutalaiset vastasivat: "Emme me sinua minkään hyvän teon tähden kivitä, vaan jumalanpilkan tähden. Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen." 34. Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'? 35. Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi. 36. Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika? 37. Jos minä en tee Isäni tekoja, älkää uskoko minua. 38. Mutta jos teen, uskokaa tekojani, vaikka ette minua uskoisikaan. Silloin te opitte ymmärtämään, että Isä on minussa ja minä olen Isässä." 39. Juutalaiset yrittivät taas ottaa Jeesuksen kiinni, mutta hän ei jäänyt heidän käsiinsä. 40. Jeesus meni jälleen Jordanin toiselle puolelle, sinne missä Johannes aluksi oli kastanut kansaa. Hän jäi sinne joksikin aikaa, 41. ja hänen luokseen tuli paljon ihmisiä. He sanoivat: "Johannes ei tehnyt yhtään tunnustekoa, mutta kaikki, mitä hän tästä miehestä sanoi, on totta." 42. Monet uskoivat siellä Jeesukseen. ©

 

Kommentoi tätä katkelmaa

Johanneksen evankeliumi,
luku 9
Johanneksen evankeliumi,
luku 11

Viitteet

 1) Bruce J. Malina ja Richard L. Rohrbaugh, Social-Science Commentary on the Gospel of John (Augsburg Fortress Publishers, 1998), 180.

 2) Tom Wright, John for Everyone: Chapters 1–10 (Westminster John Knox Press, 2004), 150.

 

Ota yhteyttäX