luku 34
luku 36
2. aikakirja, luku 35
1. Sitten Joosia vietti Jerusalemissa pääsiäistä Herran kunniaksi. Pääsiäislammas teurastettiin ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä. 2. Hän asetti papit heidän palvelustehtäviinsä ja rohkaisi heitä palvelemaan Herran temppelissä. 3. Ja hän sanoi leeviläisille, jotka opettivat kaikkea Israelia ja jotka olivat pyhitetyt Herralle: "Pankaa pyhä arkki temppeliin, jonka Salomo, Daavidin poika, Israelin kuningas, on rakentanut; ei teidän enää tarvitse kantaa sitä olallanne. Palvelkaa nyt Herraa, Jumalaanne, ja hänen kansaansa Israelia. 4. Valmistautukaa perhekunnittain, osastojenne mukaan, Daavidin, Israelin kuninkaan, määräyksen ja hänen poikansa Salomon käskykirjan mukaan, 5. ja asettukaa pyhäkköön veljienne, rahvaan, perhekuntaryhmien mukaan, niin että jokaista ryhmää kohden on yksi leeviläisten perhekuntaosasto. 6. Niin teurastakaa pääsiäislammas ja pyhittäytykää ja valmistakaa se veljillenne, tehdäksenne Herran sanan mukaan, joka on puhuttu Mooseksen kautta." 7. Ja Joosia antoi rahvaalle anniksi pikkukarjaa, karitsoita ja vohlia, kolmekymmentä tuhatta luvultaan, kaikki pääsiäisuhreiksi kaikille saapuvilla oleville, ja kolmetuhatta raavasta, kaikki nämä kuninkaan omaisuutta. 8. Ja hänen päämiehensä antoivat vapaaehtoisesti annin kansalle, papeille ja leeviläisille. Hilkia, Sakarja ja Jehiel, Jumalan temppelin esimiehet, antoivat papeille pääsiäisuhreiksi kaksituhatta kuusisataa karitsaa, niin myös kolmesataa raavasta. 9. Ja Koonanja, Semaja ja hänen veljensä Netanel, sekä Hasabja, Jegiel ja Joosabad, leeviläisten päämiehet, antoivat antina leeviläisille pääsiäisuhreiksi viisituhatta karitsaa ja viisisataa raavasta. 10. Näin järjestettiin jumalanpalvelus. Ja papit asettuivat paikoilleen ja samoin leeviläiset osastoittain, niinkuin kuningas oli käskenyt. 11. Sitten teurastettiin pääsiäislammas, ja papit vihmoivat veren, jonka olivat ottaneet leeviläisten käsistä; ja leeviläiset nylkivät nahan. 12. Mutta he panivat syrjään polttouhrikappaleet, antaakseen ne rahvaalle perhekuntaryhmittäin, uhrattaviksi Herralle, niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen kirjassa; samoin he tekivät myös raavaille. 13. Ja he paistoivat tulella pääsiäislampaan säädetyllä tavalla; mutta pyhät lahjat he keittivät padoissa, ruukuissa ja vadeissa ja veivät ne kiiruusti rahvaalle. 14. Sitten he valmistivat itsellensä ja papeille, sillä papit, Aaronin pojat, olivat yöhön saakka uhraamassa polttouhria ja rasvoja; sentähden leeviläiset valmistivat itsellensä ja papeille, Aaronin pojille. 15. Ja veisaajat, Aasafin pojat, olivat paikoillansa, niinkuin Daavid, Aasaf, Heeman ja Jedutun, kuninkaan näkijä, olivat määränneet, niin myös ovenvartijat jokaisella portilla; heidän ei ollut lupa lähteä palveluksestaan, vaan heidän leeviläiset veljensä valmistivat heille. 16. Näin järjestettiin kaikki Herran palvelus sinä päivänä, pääsiäisen vietto ja polttouhrien uhraaminen Herran alttarilla, niinkuin kuningas Joosia oli käskenyt. 17. Näin viettivät saapuvilla olevat israelilaiset sinä aikana pääsiäistä ja happamattoman leivän juhlaa seitsemän päivää. 18. Sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty Israelissa profeetta Samuelin ajoista asti; sillä ei kukaan Israelin kuninkaista ollut viettänyt semmoista pääsiäistä, kuin nyt viettivät Joosia, papit ja leeviläiset, koko Juuda ja saapuvilla olevat israelilaiset sekä Jerusalemin asukkaat. 19. Joosian kahdeksantenatoista hallitusvuotena vietettiin tämä pääsiäinen. 20. Kaiken tämän jälkeen, sittenkuin Joosia oli pannut kuntoon temppelin, lähti Neko, Egyptin kuningas, sotimaan Karkemista vastaan, joka on Eufratin varrella; ja Joosia meni häntä vastaan. 21. Niin Neko lähetti sanansaattajat hänen luokseen ja käski sanoa: "Mitä sinulla on tekemistä minun kanssani, Juudan kuningas? Enhän minä nyt tule sinua vastaan, vaan sitä sukua vastaan, joka on sodassa minun kanssani, ja Jumala on käskenyt minua kiiruhtamaan. Jätä rauhaan Jumala, joka on minun kanssani, ettei hän tuhoaisi sinua." 22. Mutta Joosia ei väistänyt häntä, vaan pukeutui tuntemattomaksi taistellakseen häntä vastaan, eikä kuullut Nekon sanoja, jotka kuitenkin tulivat Jumalan suusta. Niin hän meni taistelemaan Megiddon tasangolle. 23. Mutta ampujat ampuivat kuningas Joosiaa; ja kuningas sanoi palvelijoillensa: "Viekää minut pois, sillä minä olen pahasti haavoittunut." 24. Niin hänen palvelijansa siirsivät hänet sotavaunuista ja panivat hänet hänen toisiin vaunuihinsa ja kuljettivat hänet Jerusalemiin. Ja hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautoihin. Ja koko Juuda ja Jerusalem surivat Joosiaa. 25. Ja Jeremia sepitti itkuvirren Joosiasta. Ja kaikki laulajat ja laulajattaret ovat itkuvirsissään puhuneet Joosiasta aina tähän päivään asti; ja nämä ovat tulleet yleisiksi Israelissa. Katso, ne ovat kirjoitettuina "Itkuvirsissä." 26. Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja hänen hurskaista teoistansa, joita hän teki sen mukaan, kuin on kirjoitettuna Herran laissa, 27. hänen sekä aikaisemmista että myöhemmistä vaiheistaan, katso, se on kirjoitettuna Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa.
1. Josia järjesti Herran kunniaksi Jerusalemissa pääsiäisjuhlan. Pääsiäislammas teurastettiin ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä. 2. Josia käski pappien asettua paikoilleen ja kehotti heitä hoitamaan palvelutyönsä Herran temppelissä. 3. Leeviläisille, jotka opettivat Israelia ja olivat pyhittäytyneet Herran palvelukseen, hän sanoi: "Sen jälkeen kun pyhä arkku on sijoitettu temppeliin, jonka on rakentanut Israelin kuningas Salomo, Daavidin poika, teidän ei ole enää tarvinnut kantaa sitä olkapäillänne. Nyt teidän tehtävänne on palvella Herraa, Jumalaanne, ja hänen kansaansa Israelia. 4. Järjestäytykää suvuittain ja osastoittain sen mukaan kuin Israelin kuningas Daavid ja hänen poikansa Salomo ovat määränneet. 5. Asettukaa pyhäkköön ryhmiksi siten, että kutakin maallikkosukujen ryhmää kohden on yksi leeviläisryhmä. 6. Pyhittäkää itsenne, teurastakaa pääsiäislammas ja valmistakaa se veljillenne. Tehkää niin kuin Herra on Mooseksen laissa käskenyt." 7. Josia antoi juhlaan kokoontuneelle kansalle omasta pienkarjastaan pääsiäisuhreiksi kolmekymmentätuhatta karitsaa ja vohlaa, ja kuninkaan omaisuudesta annettiin myös kolmetuhatta nautaa. 8. Myös hänen ruhtinaansa antoivat vapaaehtoisesti lahjoja kansalle, papeille ja leeviläisille. Jumalan temppelin esimiehet Hilkia, Sakarja ja Jehiel antoivat papeille kaksituhatta kuusisataa karitsaa pääsiäisteuraiksi sekä lisäksi kolmesataa nautaa. 9. Leeviläiset päämiehet Konanja ja hänen veljensä Semaja ja Netanel sekä Hasabja, Jeiel ja Josabad antoivat leeviläisille pääsiäisuhreiksi viisituhatta karitsaa ja viisisataa nautaa. 10. Kun valmistelut oli toimitettu, papit asettuivat paikoilleen ja leeviläiset jakaantuivat ryhmiksi, niin kuin kuningas oli käskenyt. 11. Sitten leeviläiset teurastivat pääsiäislampaat. Papit vihmoivat veren, jonka leeviläiset antoivat heille, ja leeviläiset nylkivät teuraat. 12. Polttouhriksi määrätyt osat he panivat erilleen ja jakoivat kansalle perhekunnittain, jotta ne uhrattaisiin Herralle, niin kuin Mooseksen kirjassa on määrätty. Samoin tehtiin naudoille. 13. Pääsiäislampaat he paistoivat määräysten mukaisesti tulella, mutta pyhinä lahjoina annettujen nautojen lihat he keittivät padoissa, kattiloissa ja pannuissa ja veivät kiireesti kansalle. 14. Sitten he valmistivat pääsiäisaterian itselleen ja papeille. Papit, Aaronin jälkeläiset, joutuivat näet polttamaan polttouhreja ja rasvoja yömyöhään asti, ja sen vuoksi leeviläiset valmistivat aterian sekä itselleen että heille. 15. Laulajat, Asafin jälkeläiset, seisoivat paikoillaan niin kuin Daavid ja hänen hoviinsa kuuluvat näkijät Asaf, Heman ja Jedutun olivat määränneet, ja portinvartijat vartioivat kaikkia portteja. Kenenkään ei tarvinnut poistua palvelupaikaltaan, sillä leeviläiset valmistivat heille kaikille aterian. 16. Näin vietettiin tuona päivänä pääsiäinen ja toimitettiin Herran alttarilla polttouhrit kuningas Josian määräysten mukaisesti. 17. Pääsiäisen jälkeen viettivät Jerusalemiin kokoontuneet israelilaiset seitsemän päivän ajan happamattoman leivän juhlaa. 18. Sillä tavoin ei pääsiäistä ollut Israelissa juhlittu sitten profeetta Samuelin päivien, eikä kukaan Israelin kuningas ollut viettänyt pääsiäistä niin kuin sitä nyt viettivät Josia, papit ja leeviläiset sekä kaikki Juudan, Israelin ja Jerusalemin asukkaat. 19. Tämä pääsiäisjuhla vietettiin Josian hallituskauden kahdeksantenatoista vuotena. 20. Jonkin aikaa sen jälkeen kun Josia oli näin saattanut temppelin kuntoon, lähti Egyptin kuningas Neko sotaretkelle kohti Karkemisia, joka on Eufratin varrella. Josia lähti häntä vastaan. 21. Neko lähetti sanansaattajia sanomaan Josialle: "Miksi sinä sekaannut minun asioihini, Juudan kuningas? En minä nyt aio sotia sinua vaan Babylonian kuningashuonetta vastaan. Jumala on käskenyt minun kiiruhtaa. Pysy erossa jumalasta, joka on minun kanssani, ettei hän tuhoaisi sinua." 22. Mutta Josia ei väistynyt hänen tieltään, vaan lähti rohkeasti taisteluun. Hän ei kuunnellut Nekon sanoja, jotka olivat Jumalasta lähtöisin, vaan ryhtyi taisteluun Megiddon tasangolla. 23. Jousiampujat osuivat kuningas Josiaan. Hän sanoi palvelijoilleen: "Viekää minut pois, olen haavoittunut pahasti." 24. Kuninkaan miehet siirsivät hänet sotavaunuista toisiin vaunuihin ja veivät Jerusalemiin. Siellä hän kuoli, ja hänet haudattiin isiensä hautaan. Koko Juuda ja Jerusalem suri Josiaa. 25. Jeremia teki Josiasta valitusvirren, ja Israelissa on yhä edelleenkin tapana, että laulajat, niin miehet kuin naiset, laulavat tätä valitusvirttä Josiasta. Se on säilynyt muiden valitusvirsien joukossa. 26. Muut Josian vaiheet ja ne hyvät teot, jotka hän Herran lakia noudattaen teki, 27. sekä hänen aikansa tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kerrottu Israelin ja Juudan kuninkaiden historiassa. ©
luku 34
luku 36
