luku 12
luku 14
Jobin kirja, luku 13
1. "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut. 2. Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi. 3. Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan. 4. Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni. 5. Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava! 6. Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan. 7. Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan; 8. tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa? 9. Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään? 10. Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia. 11. Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa? 12. Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne. 13. Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa. 14. Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni? 15. Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan. 16. Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen. 17. Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen. 18. Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa. 19. Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen. 20. Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä: 21. ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö; 22. sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle. 23. Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini. 24. Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi? 25. Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat, 26. koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot, 27. koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" - 28. "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
1. Kaiken tämän olen nähnyt omin silmin, omin korvin kuullut ja ymmärtänyt. 2. Minä tiedän sen minkä tekin, en häviä teille yhtään. 3. Kaikkivaltiaalle minä tahdon puhua, tahdon selvittää asiat Jumalan kanssa. 4. Te, te kaunistelette kaiken valheillanne, pelkkiä puoskareita olette kaikki tyynni! 5. Kunpa jo lopulta vaikenisitte! Silloin voisitte hyvinkin käydä viisaasta. 6. Kuunnelkaa nyt, mitä minulla on sanottavana, kuulkaa vastaväitteet, jotka nousevat huulilleni. 7. Yritättekö te valheella puolustaa Jumalaa, ajaa vilpillä hänen asiaansa? 8. Yritättekö te kaunistella hänen tekojaan, toimia hänen asianajajinaan? 9. Miten sitten käy, kun hän alkaa tutkia teitä? Voitteko pettää häntä niin kuin ihmistä petetään? 10. Kovalla kädellä hän teitä ojentaa, jos te olette vääristelleet totuutta. 11. Ettekö pelkää, kun hän nousee tuomitsemaan, eikö kauhu silloin täytä mielenne? 12. Teidän kehotuksenne ovat pelkkää tuhkaa, murenevaa savea teidän vastauksenne. 13. Olkaa te vihdoin hiljaa, nyt minä puhun, käyköön minulle sitten miten käyneekin. 14. Minä panen alttiiksi oman ruumiini, puhun, vaikka henki menisi. 15. Olen valmis, vaikka hän surmaisi minut, mutta ensin tahdon näyttää hänelle, millainen minun vaellukseni on ollut. 16. Jo se merkitsisi minulle voittoa, että saisin astua hänen eteensä. Teeskentelijät eivät hänen eteensä pääse. 17. Kuulkaa, kuulkaa minun sanani, tarkatkaa, mitä minä puhun! 18. Minä vien asiani oikeuden eteen, minä tiedän, että olen syytön. 19. Kuka voi syyttää minua? Jos joku voi, minä vaikenen ja kuolen. 20. Vain kahta asiaa sinulta pyydän – jos ne täytät, en enää pakene sinun katsettasi. 21. Ota kätesi pois minun päältäni, ota pois tämä kauhu, jonka ylleni laskit. 22. Kutsu sitten minua, niin minä vastaan, ja anna sinä minulle vastaus, kun puhun sinulle. 23. Kuinka paljon tililläni on rikkomuksia ja syntejä? Sano minulle, mitkä ne ovat! 24. Miksi peität minulta kasvosi, miksi kohtelet minua kuin vihollista? 25. Pelotteletko vielä tuulen ajelemaa lehteäkin, vainoatko kuivaa oljenkortta? 26. Sinä määräsit minulle nämä katkerat päivät, panit taakakseni nuoruuteni synnit. 27. Sinä kiinnität minun jalkoihini kahleet, tarkkailet minne menen, mistä tulen ja merkitset muistiin jokaisen askeleni, 28. vaikka ihminen on vain laho leili, vain koinsyömä vaate. ©
luku 12
luku 14
