Jobin kirja, luku 21

^1.Job vastasi ja sanoi: ^2."Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus! ^3.Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten. ^4.Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi? ^5.Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne. ^6.Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini: ^7.Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua? ^8.Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla. ^9.Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa. ^10.Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken. ^11.Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten. ^12.He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa. ^13.He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. ^14.Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää. ^15.Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?' ^16.Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana. ^17.Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa? ^18.Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa? ^19.Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee. ^20.Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan. ^21.Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi! ^22.Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee? ^23.Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa; ^24.hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä. ^25.Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa. ^26.Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät. ^27.Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut. ^28.Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?' ^29.niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet, ^30.että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan. ^31.Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt? ^32.Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan. ^33.Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä. ^34.Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne - niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."

^1.Nyt Job sanoi: ^2.– Kuunnelkaa minua, kuulkaa mitä sanon, sillä tavoin te minua parhaiten lohdutatte. ^3.Olkaa kärsivällisiä, antakaa minun puhua. Kun olen sanonut sanottavani, sitten voitte pilkata minua. ^4.En kai minä ihmisille valitustani osoita? Miksi minun pitäisi malttaa mieleni? ^5.Katsokaa nyt minua, katsokaa ja kauhistukaa! Käsi suun eteen, pysykää hiljaa! ^6.Kun ajattelen tätä kaikkea, minä järkytyn, vavistus kulkee jäsenteni lävitse. ^7.Miksi jumalattomat saavat elää? Miksi he elävät korkeaan ikään? Miksi heidän on valta ja voima? ^8.He näkevät lastensa varttuvan aikuisiksi, heidän silmiensä ilona ovat lastenlapset. ^9.Jumalattoman talo menestyy, mikään ei sitä uhkaa, Jumalan vitsa ei siihen koske. ^10.Kun hänen sonninsa astuu, aina se siittää vasikan, hänen lehmänsä poikivat aina ajallaan. ^11.Hänen lapsensa juoksevat vapaina kuin karitsat, nuoret hyppivät ja tanssivat riemuissaan, ^12.he virittävät laulun, lyövät rumpua, soittavat lyyraa, he karkeloivat huilun tahdissa. ^13.Heidänkin päivänsä ovat onnen päiviä, rauhassa he saavat laskeutua tuonelaan. ^14.Jumalalle jumalattomat sanovat: "Pysy loitolla meistä! Emme me piittaa sinun teistäsi." ^15.He ajattelevat: "Mikä on Kaikkivaltias? Miksi me häntä palvelisimme? Mitä hyödyttää pyytää häneltä apua?" ^16.He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta. ^17.Milloin jumalattoman lamppu sammuisi? Milloin onnettomuus hänet tavoittaisi, milloin Jumala niin häneen vihastuisi, että tuhoaisi hänet? ^18.Milloin hän kieppuisi kuin olkisilppu tuulessa, kuin ruumenet, jotka pyörre tempaa mukaansa? ^19.Te väitätte, että Jumala säästää rangaistuksensa hänen lapsilleen. Ei! Rangaistus kuuluu sille, joka on rikkonut. Saakoon hän itse kärsiä! ^20.Nähköön hän omin silmin tuhon tulevan, juokoon hän Jumalan vihan maljan! ^21.Mitä hän lapsistaan sitten enää tietää, kun hänen kuukausiensa määrä on kulunut loppuun? ^22.Pitäisikö nyt meidän opettaa tätä viisautta Jumalalle hänelle, joka taivaan enkelitkin tuomitsee? ^23.Joku kuolee keskellä elämän täyteyttä, keskellä rauhaa ja vaurautta, ^24.lanteet vahvoina ja ravittuina, luut ydintä myöten voimaa täynnä. ^25.Toinen taas kuolee mieli katkerana, saamatta osakseen pisaraakaan onnea. ^26.Rinta rinnan he lepäävät maassa, ja heidän ruumiinsa kihisevät matoja. ^27.Kyllä minä tiedän, mitä te nyt ajattelette ja mitä juonia punotte minua vastaan! ^28.Te tietysti sanotte: "Missä nyt on mahtimiehen talo, missä tuo syntisten asumus?" ^29.Ettekö tosiaan ole koskaan kyselleet asioita niiltä, jotka ovat maailmaa nähneet? Ettekö ole ottaneet oppia siitä mitä he ovat kokeneet? ^30.Pahat säästyvät tuhon päivänä, jumalaton viedään turvaan, kun vihan päivä tulee. ^31.Kuka tuomitsee hänen tekonsa vasten kasvoja, kuka rankaisee häntä hänen synneistään? ^32.Kun hänet viedään hautaan, hänen hautakumpunsa ääressä valvotaan. ^33.Lempeä on hänen päällään laakson multa. Hänen jäljessään kulkee saattojoukko, ja monet ovat tulleet jo edeltä haudan luo. ^34.Miten tyhjää on lohtu, jota te tarjoatte! Valhe piilee teidän jokaisessa sanassanne. ©