Jobin kirja,
luku 36
Jobin kirja,
luku 38

Jobin kirja, luku 37


1. "Niin, siitä vapisee sydämeni ja hypähtää paikoiltansa. 2. Kuulkaa, kuulkaa hänen äänensä pauhinaa ja kohinaa, joka käy hänen suustansa. 3. Hän laskee sen kaikumaan kaiken taivaan alla, lähettää leimauksensa maan ääriin asti. 4. Sen kintereillä ärjyy ääni, hän korottaa väkevän äänensä jylinän, eikä hän säästä salamoitaan, äänensä raikuessa. 5. Ihmeellisesti Jumala korottaa äänensä jylinän, hän tekee suuria tekoja, joita emme käsittää taida. 6. Sillä hän sanoo lumelle: 'Putoa maahan', samoin sadekuurolle, rankkasateittensa ryöpylle. 7. Niin hän kytkee jokaiselta kädet, että kaikki ihmiset hänen tekonsa tietäisivät. 8. Pedot vetäytyvät piiloon ja pysyvät luolissansa. 9. Tähtitarhasta tulee tuulispää, pohjan ilmalta pakkanen. 10. Jumalan henkäyksestä syntyy jää, ja aavat vedet ahdistuvat. 11. Hän myös kuormittaa pilvet kosteudella ja hajottaa välähtelevät ukkosvaarunsa. 12. Ne vyöryvät sinne tänne hänen ohjauksestaan, tehdäkseen maanpiirin päällä kaiken, mitä hän niille määrää. 13. Hän antaa niiden osua milloin maalle vitsaukseksi, milloin siunaukseksi. 14. Ota tämä korviisi, Job; pysähdy ja tarkkaa Jumalan ihmetöitä. 15. Tiedätkö, kuinka Jumala niillä tekonsa teettää ja kuinka hän antaa pilviensä leimausten loistaa? 16. Käsitätkö pilvien punnituksen, hänen ihmeensä, joka on kaikkitietävä? 17. Sinä, jonka vaatteet kuumenevat, kun maa on raukeana etelän helletuulesta, 18. kaarrutatko sinä hänen kanssansa taivaan, joka on vahva kuin valettu kuvastin? 19. Neuvo, mitä meidän on hänelle sanottava; pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään. 20. Olisiko hänelle ilmoitettava, että tahtoisin puhua? Kukapa vaatisi omaa tuhoansa! 21. Ja nyt: ei voida katsella valoa, joka kirkkaana loistaa, kun tuuli on puhaltanut puhdistaen taivaan. 22. Pohjoisesta tulee kultainen hohde; Jumalan yllä on peljättävä valtasuuruus. 23. Kaikkivaltiasta emme saata käsittää, häntä, joka on suuri voimassa, joka ei oikeutta ja täydellistä vanhurskautta polje. 24. Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas."

1. Kun kuulen hänen äänensä, sydämeni vavahtaa ja siirtyy paikaltaan. 2. Kuulkaa hänen äänensä pauhua, jylinää, joka vyöryy hänen suustaan! 3. Taivaan täydeltä hän antaa sen kaikua, maan ääriin leimahtaa hänen salamansa. 4. Kohta kaikuu ärjyntä, jylisee hänen ylväs äänensä. Säästelemättä hän sinkoaa salamoitaan, ja hänen äänensä pauhaa. 5. Kun Jumalan ääni jyrisee, tapahtuu ihmeitä. Hän tekee suuria tekoja, joita me emme käsitä. 6. Hän sanoo lumelle: "Putoa maahan!" ja rankkasateelle: "Piiskaa, piekse!" 7. Ihmiskädet pysähtyvät kesken työn: kaikki oppivat näkemään hänen tekonsa. 8. Pedotkin hiipivät piiloonsa ja jäävät kolonsa suojaan. 9. Rajumyrsky syöksyy majastaan, ja pohjatuuli tuo pakkasen. 10. Jumalan henkäyksestä vedet jäätyvät, laajakin ulappa jähmettyy. 11. Hän kuormaa pilvet vedellä ja salamoilla ja ajaa ne kaikkiin suuntiin: 12. ne vyöryvät minne milloinkin hänen ohjauksensa mukaan ja tekevät kaikkialla maan päällä sen, mitä hän käskee. 13. Joskus ne tuovat rangaistuksen, joskus siunauksen hänen maalleen. 14. Kuuntele minua, Job, nouse, tarkkaile ja tutki Jumalan ihmeitä! 15. Ymmärrätkö sinä, miten hän sen kaiken tekee? Miten leimahtaa valo hänen pilvestään? 16. Ymmärrätkö sinä, miten pilvet voivat leijua ilmassa, käsitätkö Kaikkitietävän ihmeet? 17. Sinä, jota omat vaatteet tukahduttavat, kun etelätuuli tuo helteen ja lamauttaa maan, 18. voisitko sinä hänen kanssaan takoa taivaan holvin, lujan kuin pronssinen peili? 19. Opeta meitä! Mitä meidän on hänelle sanottava? Mehän olemme pimeässä, emme osaa vastata mitään. 20. Kertooko joku hänelle, että minä puhun? Jos ihminen sanoo hänelle jotakin, saako hän edes tietää siitä? 21. Nyt ei valoa näy, pilvet sen peittävät. Sitten tulee tuuli ja lakaisee puhtaaksi taivaan. 22. Pohjoisesta tulee kultainen hohde, pelottava loiste ympäröi Jumalaa. 23. Kaikkivaltiasta me emme voi tavoittaa. Hän on voimallinen, hänen on oikeus, hänen on vanhurskaus. Koskaan hän ei tuomitse väärin. 24. Sen tähden ihmiset pelkäävät ja rakastavat häntä. Mutta Jumala ei katso niihin, jotka itse pitävät itseään viisaana. ©

 
Jobin kirja,
luku 36
Jobin kirja,
luku 38
 

Ota yhteyttäX