Laulujen laulu, luku 3

^1.Yöllä minä vuoteellani etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa, minä etsin, mutta en löytänyt häntä. ^2."Minä nousen ja kiertelen kaupunkia, katuja ja toreja, etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa." Minä etsin, mutta en löytänyt häntä. ^3.Kohtasivat minut vartijat, jotka kaupunkia kiertävät. "Oletteko nähneet häntä, jota minun sieluni rakastaa?" ^4.Tuskin olin kulkenut heidän ohitsensa, kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa; minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä, ennenkuin olin saattanut hänet äitini taloon, kantajani kammioon. ^5.Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret, gasellien tai kedon peurojen kautta: älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta, ennenkuin se itse haluaa. ^6.Mikä tuolla tulee erämaasta kuin savupatsaat, tuoksuten mirhalta ja suitsukkeelta, kaikkinaisilta kauppiaan hajujauheilta? ^7.Katso, siinä on Salomon kantotuoli ja sen ympärillä kuusikymmentä urhoa, Israelin urhoja, ^8.kaikki miekkamiehiä, sotaan harjoitettuja; jokaisella on miekka kupeellansa öitten kauhuja vastaan. ^9.Kuningas Salomo teetti itsellensä kantotuolin Libanonin puista. ^10.Sen patsaat hän teetti hopeasta, sen selustan kullasta, sen istuimen purppurasta; sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien rakkaus. ^11.Tulkaa ulos, Siionin tyttäret, ja katsokaa kuningas Salomoa, katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä hänet kruunasi hänen hääpäivänänsä, hänen sydämensä ilonpäivänä.

^1.Neito: Yöllä, kun lepäsin vuoteellani, minä kaipasin häntä, jota rakastan. Etsin häntä, mutta en löytänyt. ^2.Silloin päätin: minä lähden ulos, kierrän kaupungin kadut ja torit, etsin sieltä häntä, jota rakastan. Minä lähdin etsimään mutta en löytänyt. ^3.Vastaani tuli vartijoita öisellä kierroksellaan. Minä kysyin heiltä: "Oletteko nähneet häntä, jota rakastan?" ^4.Mutta kun jatkoin kulkuani, heti löysin hänet, jota rakastan! Tartuin häneen enkä päästänyt irti, ja minä vein hänet äitini taloon, synnyttäjäni huoneeseen. ^5.Minä vannotan teitä, Jerusalemin tytöt, gasellien ja villipeurojen kautta: älkää häiritkö rakkauttamme, älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä! ^6.Muut: Mikä tuolta tulee? Mikä saapuu autiomaasta? Se kohoaa kuin savupatsas, se tuoksuu mirhalta ja suitsukkeelta, outojen maiden ihojauheilta. ^7.Katsokaa! Se on Salomon kantotuoli! Sitä saattaa kuusikymmentä soturia, Israelin sotajoukon parhaimmisto, ^8.miekkamiehiä kaikki, sotimaan tottuneita. Jokaisella on kupeellaan miekka yön kauhuja vastaan. ^9.Libanonin puista on tehty kuningas Salomon kantotuoli. ^10.Sen pylväät ovat hopeaa, sen selkänoja on kultaa ja patja purppuraa, sen seiniä kaunistaa rakkaus. ^11.Tulkaa ulos, Jerusalemin tytöt! Katsokaa, Siionin tyttäret: tässä on kuningas Salomo! Hän kantaa kruunua, jonka äidiltään sai tänään, hääpäivänään, suurena ilonpäivänään! ©