Nehemian kirja, luku 4

^1 (4:7).Mutta kun Sanballat, Tobia, arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset kuulivat, että Jerusalemin muurien korjaus edistyi, niin että niiden aukot alkoivat täyttyä, vihastuivat he kovin. ^2 (8).Ja he kaikki tekivät liiton keskenään käydäksensä taisteluun Jerusalemia vastaan ja tehdäkseen siellä häiriötä. ^3 (9).Niin me rukoilimme Jumalaamme ja asetimme vartijat heitä vastaan, suojelemaan itseämme heiltä päivin ja öin. ^4 (10).Mutta Juuda sanoi: "Taakankantajain voima raukeaa, ja soraa on ylen paljon; me emme jaksa rakentaa muuria." ^5 (11).Ja meidän vastustajamme sanoivat: "Ennenkuin he tietävät tai huomaavat, me tulemme heidän keskellensä ja tapamme heidät ja lopetamme työn." ^6 (12).Mutta kun heidän läheisyydessään asuvat juutalaiset tulivat ja sanoivat meille joka taholta kymmenenkin kertaa: "Vetäytykää meidän luoksemme", ^7 (13).silloin minä asetin kansan muurin taakse, alempiin ja suojattomiin paikkoihin, asetin heidät sukukunnittain asemiinsa miekkoineen, keihäineen ja jousineen. ^8 (14).Ja katsastettuani kaiken minä nousin ja sanoin ylimyksille ja esimiehille ja muulle kansalle: "Älkää peljätkö heitä; muistakaa suurta ja peljättävää Herraa, ja taistelkaa veljienne, poikienne ja tyttärienne, vaimojenne ja kotienne puolesta." ^9 (15).Sitten kuin vihollisemme olivat kuulleet, että me olimme saaneet tietää asian ja että Jumala oli tehnyt heidän hankkeensa tyhjäksi, palasimme me kaikki takaisin muurille, itsekukin työhönsä. ^10 (16).Siitä päivästä alkaen teki toinen puoli minun palvelijoitani työtä, ja toinen puoli oli asestettuna keihäillä, kilvillä, jousilla ja rintahaarniskoilla; ja päämiehet seisoivat kaikkien niiden juutalaisten takana, ^11 (17).jotka rakensivat muurilla. Nekin, jotka kantoivat taakkoja ja kuljettivat kuormia, tekivät toisella kädellänsä työtä ja toisessa pitivät keihästä. ^12 (18).Ja rakentajilla oli kullakin miekka sidottuna vyöllensä heidän rakentaessaan; ja torvensoittaja seisoi minun vieressäni. ^13 (19).Minä sanoin ylimyksille, esimiehille ja muulle kansalle: "Työ on suuri ja laaja, ja me olemme muurilla hajallamme, kaukana toisistamme. ^14 (20).Missä kuulette torven soivan, sinne kokoontukaa meidän luoksemme. Meidän Jumalamme sotii meidän puolestamme." ^15 (21).Näin me siis teimme työtä, ja toinen puoli väkeä oli asestettuna keihäillä päivänkoitosta siihen asti, kunnes tähdet tulivat näkyviin. ^16 (22).Siihen aikaan minä myös sanoin kansalle: "Kukin jääköön palvelijoineen yöksi Jerusalemiin, että he olisivat meidän apunamme yöllä vartioimassa ja päivällä työssä." ^17 (23).Emmekä me, en minä, eivät minun veljeni ja palvelijani eivätkä ne vartijat, jotka minua seurasivat, riisuneet vaatteitamme. Kullakin keihäs ja vettä.

^1.Mutta kun Sanballat ja Tobia ja arabialaiset, ammonilaiset ja asdodilaiset saivat kuulla, että Jerusalemin muurien korjaaminen edistyi ja aukot niissä alkoivat täyttyä, he vimmastuivat. ^2.He liittoutuivat hyökätäkseen yhdessä Jerusalemin kimppuun ja saattaakseen sen sekasortoon. ^3.Me rukoilimme Jumalaa ja asetimme vartijoita, jotka yötä päivää vartioivat kaupunkia, ettei vihollinen pääsisi yllättämään. ^4.Mutta koko Juudan heimo valitti: – Kantajien voimat uupuvat, niin paljon on soraa raivattava pois. Me emme jaksa rakentaa muuria valmiiksi. ^5.Meidän vastustajamme puhuivat: "Kaupungin asukkaat eivät saa aavistaa mitään, ennen kuin jo olemme heidän keskellään. Sitten tapamme heidät ja teemme lopun heidän työnteostaan." ^6.Mutta luoksemme tuli heidän lähistöllään asuvia heimolaisiamme, ja me kuulimme heiltä yhä uudelleen suunnitelmista, joita viholliset hautoivat meitä vastaan. ^7.Silloin sijoitin keihäsmiehiä kohtiin, joissa muuri ei vielä antanut suojaa, ja asetin kansan suvuittain asemiin miekkoineen, keihäineen ja jousineen. ^8.Tarkastettuani kaiken astuin esiin ja sanoin ylimyksille, johtomiehille ja muulle kansalle: "Älkää pelätkö vihollisia! Muistakaa Herraa, joka on suuri ja pelättävä. Taistelkaa veljienne, poikienne ja tyttärienne, vaimojenne ja kotienne puolesta." ^9.Vihollisemme saivat kuulla, että heidän suunnitelmansa oli tullut meidän tietoomme. Näin Jumala oli tehnyt heidän aikeensa tyhjäksi, ja me palasimme kaikki muurille, kukin omaan työhönsä. ^10.Tästä päivästä lähtien vain puolet miehistäni oli työssä, toinen puoli oli varustautunut keihäin, kilvin, jousin ja haarniskoin. Päälliköt olivat Juudan kansan tukena, ^11.kun se rakensi muuria. Taakkojen kantajat työskentelivät vain toisella kädellä, toisessa he pitivät keihästä. ^12.Rakentajilla oli työn aikana miekka vyöllä. Minun vierelläni kulki torvenpuhaltaja. ^13.Sanoin ylimyksille, johtomiehille ja muulle kansalle: "Meidän työmaamme on laaja, ja me olemme hajallamme pitkin muuria, kaukana toisistamme. ^14.Kun kuulette joltakin suunnalta torven äänen, kokoontukaa sinne meidän luoksemme. Jumala sotii puolestamme." ^15.Näin me jatkoimme työtä aamun koitosta siihen asti, kun tähdet syttyivät taivaalle, ja puolet väestä seisoi vartiossa ase kädessä. ^16.Annoin kansalle myös määräyksen, että jokaisen miehen oli palvelijansa kanssa yövyttävä Jerusalemissa, jotta he voisivat yöllä olla vartiossa ja päivällä tehdä työtä. ^17.En minä itse eivätkä veljeni, eivät palvelijani eivätkä mukanani kulkevat vartiomiehet, ei kukaan meistä riisunut vaatteitaan. Jokaisella oli ase valmiina. ©