Psalmien kirja, luku 10

^1.Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina? ^2.Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin. ^3.Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa. ^4.Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta." "Ei Jumalaa ole" - siinä kaikki hänen ajatuksensa. ^5.Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää. ^6.Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen." ^7.Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla. ^8.Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta. ^9.Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa. ^10.Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä. ^11.Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe." ^12.Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia. ^13.Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?" ^14.Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja. ^15.Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei häntä enää löydetä. ^16.Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanat hänen maastansa. ^17.Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi, ^18.auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan.

^1.Herra, miksi olet niin kaukana, miksi kätket kasvosi meiltä ahdingon aikana? ^2.Häikäilemättä jumalaton vainoaa köyhiä, saalistaa heitä kavalilla juonillaan. ^3.Väärintekijä rehentelee mielihaluillaan, kiskuri kerskuu voitoistaan ja pilkkaa Herraa. ^4.Jumalaton ylvästelee: "Ei Jumala rankaise. Ei häntä edes ole!" Siinä hänen ajatuksensa. ^5.Väärintekijä menestyy kaikessa, mitä tekee. Sinun tuomiosi eivät häntä kosketa. Hän hymähtää kaikille vastustajilleen, ^6.sanoo itsekseen: "Mikään ei minua horjuta! Vastoinkäymiset eivät minua kohtaa!" ^7.Hänen suustaan tulvii kirousta, petosta ja uhkaa, hänen kielensä syytää tuhoa ja hävitystä. ^8.Hän asettuu väijyksiin kylien liepeille ja murhaa salaa viattoman, vaanii katseellaan avutonta. ^9.Hän väijyy piilopaikassaan kuin leijona tiheikössä. Hän vaanii siepatakseen heikon, kaappaa köyhän verkkoonsa. ^10.Niin sortuu avuton ja heikko, köyhät joutuvat hänen valtansa alle. ^11.Hän sanoo itsekseen: "Ei Jumala välitä, hän on kääntänyt katseensa pois, ei hän mitään huomaa." ^12.Riennä avuksi, Herra! Jumala, kohota kätesi! Älä unohda avuttomia! ^13.Miksi jumalaton saa pilkata sinua, Herra? Miten hän voi ajatella, ettei Jumala rankaise? ^14.Sinä näet kaiken, tuska ja murhe ei jää sinulta huomaamatta, sinä ojennat kätesi. Sinulle köyhä ja orpo uskovat asiansa, sinä annat avun. ^15.Murra jumalattomien voima, rankaise heitä, tee loppu vääryydestä! ^16.Herra on kuningas aina ja iäti! Vierailla kansoilla ei ole sijaa hänen maassaan. ^17.Herra, sinä kuulet, mitä köyhät kaipaavat. Sinä kuuntelet tarkoin, sinä rohkaiset heitä. ^18.Sinä hankit oikeuden orvolle ja sorretulle, eikä pelko enää aja ketään pois maasta. ©