Psalmien kirja, luku 12

^1.Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi. ^2.Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta. ^3.He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin. ^4.Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu, ^5.ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?" ^6."Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee." ^7.Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua. ^8.Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta. ^9.Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.

^1.Laulunjohtajalle. Säestetään kahdeksankielisillä soittimilla. Daavidin psalmi. ^2.Auta, Herra! Sinun palvelijasi ovat käyneet vähiin. Ei ole enää luottamusta ihmisten kesken. ^3.Toinen toistaan he pettävät valhein, heidän kielensä on liukas, sydän vilppiä täynnä. ^4.Mykistä, Herra, kavalat kielet, vaienna ne, jotka kerskuvat: ^5."Kielemme tekee meidät vahvoiksi, meillä on sana hallussamme, kukaan ei voi meille mitään!" ^6."Kun heikkoja sorretaan ja köyhät vaikeroivat, minä astun esiin", sanoo Herra. "Minä tuon avun ja pelastan heidät", lupaa Herra. ^7.Herran sanat ovat todet ja puhtaat, kirkkaat kuin seitsemästi puhdistettu hopea, joka hohtavana juoksee sulattimesta. ^8.Sinä, Herra, suojelet meitä, sinä varjelet meitä joka hetki tämän pahan ajan keskellä. ^9.Joka puolella jumalattomat rehentelevät, ja turmelus saa vallan. ©