Psalmien kirja, luku 18

^1.Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. ^2.Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani, ^3.Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni. ^4.Ylistetty olkoon Herra! - niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun. ^5.Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut. ^6.Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut. ^7.Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa. ^8.Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi. ^9.Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä. ^10.Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla. ^11.Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä; ^12.hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet. ^13.Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi. ^14.Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä. ^15.Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät. ^16.Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta. ^17.Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä; ^18.hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät. ^19.He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni. ^20.Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun. ^21.Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa. ^22.Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen. ^23.Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää. ^24.Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista. ^25.Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä. ^26.Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton; ^27.puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja. ^28.Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas. ^29.Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni. ^30.Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin. ^31.Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat. ^32.Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme - ^33.se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi, ^34.tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni, ^35.joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään! ^36.Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi. ^37.Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju. ^38.Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun; ^39.minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle. ^40.Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni. ^41.Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan. ^42.He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa. ^43.Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle. ^44.Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua. ^45.Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni. ^46.Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa. ^47.Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala, ^48.Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle; ^49.sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä. ^50.Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta, ^51.sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.