Psalmien kirja, luku 44
1. Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. 2. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä. 3. Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit. 4. Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt. 5. Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu. 6. Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme. 7. Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta; 8. vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään. 9. Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela. 10. Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa. 11. Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista. 12. Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan. 13. Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt. 14. Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi. 15. Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille. 16. Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut, 17. herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden. 18. Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet. 19. Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet. 20. Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä. 21. Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen, 22. eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet? 23. Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina. 24. Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää. 25. Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme? 26. Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan. 27. Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
1. Laulunjohtajalle. Korahilaisten virsi. 2. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina. 3. Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat ja istutit isämme tähän maahan, sinä murskasit kansat ja päästit isämme vapauteen. 4. He eivät vallanneet maata omalla miekallaan, ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon, vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi, sillä sinä rakastit heitä. 5. Sinä olet kuninkaani ja Jumalani, sinun vallassasi on Jaakobin pelastus. 6. Sinun avullasi me lyömme viholliset, sinun nimesi voimalla me poljemme vastustajat maahan. 7. Minä en luota jouseeni, eikä miekka meitä pelasta, 8. mutta sinä pelastat meidät ja saatat vihamiehemme häpeään. 9. Jumala on meidän ylpeytemme, iäti me kiitämme hänen nimeään. (sela) 10. Kuitenkin sinä olet hylännyt meidät ja tuottanut meille tappion ja häpeän. Sinä et lähtenyt liikkeelle meidän sotajoukkomme mukana. 11. Sinä pakotit meidät perääntymään vihollisen edestä, vihamiehet ryöstivät meiltä kaiken. 12. Sinä jätit meidät alttiiksi kuin teuraslampaat, sinä hajotit meidät kansojen sekaan. 13. Sinä myit kansasi pilkkahinnalla, et saanut voittoa kaupastasi. 14. Sinä jätit meidät naapureitten häväistäviksi, ympärillä asuvien pilkan ja ivan kohteeksi. 15. Meistä on tullut kansojen pilkkalaulu, kaikki pudistavat päätään ja ilkkuvat meitä. 16. Minä kärsin häväistystä joka päivä, häpeän puna peittää kasvoni, 17. kun joudun kuulemaan, miten viholliset kostonhimossaan herjaavat ja pilkkaavat meitä. 18. Kaikki tämä on meitä kohdannut, vaikka emme ole unohtaneet sinua emmekä rikkoneet liittoasi. 19. Sydämemme ei ole luopunut sinusta, jalkamme ei ole poikennut sinun polultasi. 20. Silti sinä olet murskannut meidät, niin kuin murskasit syvyyden hirviön. Sinä peitit meidät pimeydellä. 21. Jos olisimme unohtaneet sinut, Jumalamme, ja kohottaneet kätemme vieraan jumalan puoleen, 22. sinä, Jumala, kyllä tietäisit sen, sillä sinä tunnet sydämen salaisuudet. 23. Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina. 24. Herää, Herra! Miksi nukut? Nouse, älä iäksi hylkää! 25. Miksi olet kääntänyt pois katseesi, unohtanut hätämme ja ahdinkomme? 26. Voimani raukeaa, otsani painuu maan tomuun. 27. Nouse auttamaan meitä, lunasta meidät armosi tähden! ©