Psalmien kirja, luku 88

^1.Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. ^2.Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi. ^3.Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen. ^4.Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. ^5.Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa. ^6.Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut. ^7.Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin. ^8.Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. Sela. ^9.Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos. ^10.Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi. ^11.Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela. ^12.Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi? ^13.Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa? ^14.Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi. ^15.Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta? ^16.Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton. ^17.Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut. ^18.Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua. ^19.Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.

^1.Korahilaisten psalmilaulu. Laulunjohtajalle. Kuorolauluna laulettavaksi. Esrahilaisen Hemanin virsi. ^2.Herra, Jumalani, pelastajani, päivällä minä huudan sinua avuksi, yölläkin käännyn sinun puoleesi. ^3.Nouskoon rukoukseni sinun kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen! ^4.Paljon, ylen määrin olen kärsinyt, olen tuonelan kynnyksellä. ^5.Toistenkin mielestä olen valmis hautaan. Minä olen kuin voimansa menettänyt soturi, ^6.olen jäänyt yksin, kuin olisin jo kuollut. Minä virun kuin kaatuneet haudoissaan – nuo, joita sinä et enää muista, joita kätesi ei auta. ^7.Sinä olet syössyt minut syvyyksien perille, pimeään, pohjattomaan kuiluun. ^8.Sinun vihasi on raskaana ylläni, sinun aaltosi vyöryvät pääni päällä. (sela) ^9.Sinä olet karkottanut ystävät luotani, niin kammottavaksi olet minut tehnyt. Olen kuin vanki, en pääse vapaaksi. ^10.Ahdingossani minä itken silmäni kuiviin, kaiken päivää huudan sinua, Herra, ja ojennan käsiäni sinua kohti. ^11.Ethän sinä kuolleille tee ihmeitä, eivät varjot nouse sinua ylistämään. (sela) ^12.Ei haudassa kerrota, että sinä armahdat, ei kadotuksessa, että olet uskollinen! ^13.Tunnetaanko pimeydessä ihmeitäsi, puhutaanko hyvyydestäsi unohduksen maassa? ^14.Mutta minä huudan sinua, Herra, heti aamulla nousevat rukoukseni eteesi. ^15.Herra, miksi olet hylännyt minut, miksi kätket minulta kasvosi? ^16.Nuoruudesta saakka on osani ollut kova ja kuolema on uhannut elämääni. Näännyksiin asti olen kantanut hirveää kuormaa, jonka olet minulle pannut. ^17.Sinun vihasi on kulkenut ylitseni, kauhut musertavat minut. ^18.Kaiken päivää ne saartavat minua kuin vedet, ne piirittävät minua joka puolelta. ^19.Kaikki ystäväni sinä olet karkottanut, nyt on seuranani vain pimeys. ©