Psalmien kirja, luku 94
1. Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa. 2. Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa. 3. Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita? 4. Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät. 5. Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat. 6. He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja. 7. Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa." 8. Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit - milloin te tulette järkiinne? 9. Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi? 10. Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon? 11. Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys. 12. Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi, 13. antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta! 14. Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä, 15. vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä. 16. Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan? 17. Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa. 18. Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee. 19. Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni. 20. Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla, 21. ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri? 22. Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni. 23. Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.
1. Herra, koston Jumala, koston Jumala, saavu jo! 2. Nouse, maailman tuomari, maksa ylvästelijöille heidän tekojensa mukaan. 3. Kuinka kauan, Herra, annat jumalattomien pitää iloaan? 4. Kuinka kauan he saavat rehennellä, syytää suustaan julkeita sanoja? 5. Herra, he sortavat sinun kansaasi, polkevat alleen sinun omiasi. 6. He murhaavat leskiä ja orpolapsia, surmaavat maassaan asuvia muukalaisia 7. ja sanovat: "Ei Herra tätä näe, ei Jaakobin Jumala tätä huomaa." 8. Milloin te mielettömät tulette järkiinne? Te tyhmistä tyhmimmät! Miettikää vähän. 9. Hän, joka on luonut korvan – hänkö ei kuule? Hän, joka on tehnyt silmän – hänkö ei näe? 10. Hän, joka opettaa kaikkia ihmisiä, hän, joka ohjaa maailman kansoja – hänkö ei rankaise? 11. Herra tuntee ihmisten suunnitelmat: ne raukeavat tyhjiin. 12. Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat ja jolle sinä opetat lakiasi. 13. Pahana päivänä sinä varjelet häntä, kun hauta jo aukeaa sille, joka rikkoo lakiasi. 14. Herra ei hylkää omiaan, ei hän jätä kansaansa. 15. Oikeus tulee jälleen voimaan, rehellisyys palaa ihmisten sydämiin. 16. Kuka asettuu rinnalleni lainrikkojia vastaan? Kuka puolustaa minua pahantekijöitä vastaan? 17. Ellei Herra olisi tullut avukseni, asuisin jo hiljaisuuden maassa. 18. Aina kun olin vähällä kaatua, sinun armosi, Herra, oli minun tukenani. 19. Kun huolet painavat mieltäni, saan sinulta lohdun ja ilon. 20. Sinäkö tukisit turmeltuneita tuomareita, jotka lain varjolla tekevät konnantöitään! 21. He vehkeilevät viatonta vastaan ja tuomitsevat syyttömän kuolemaan. 22. Mutta Herra on minun linnani, Jumala on turvakallioni. 23. Hän kostaa heille heidän rikoksensa, lyö heitä heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, tuhoaa heidät. ©